Vesi on edelleen meidän

Vesihuollon huoltovarmuuden varmistaminen on erittäin tärkeää yhteiskunnan kannalta. Tavallisten kuluttajien tarvitseman puhtaan juomaveden ohella myös terveydenhuolto ja elinkeinoelämä tarvitsevat vettä jokapäiväisissä toiminnoissaan. Vesihuollon toimivuus on ratkaisevaa myös hygieniatason ylläpidolle.

Muun muassa edellä olevista asioista huolestuneina teimme alkuvuodesta kansalaisaloitteen, jolla tähdätään vesihuollon yksityistämisen estävän lainsäädännön luomiseen. Suomessa asia oli tullut julkiseen keskusteluun Jyväskylän kaupungin suunniteltua sähkö- ja vesihuoltoyrityksensä Alvan osittaista yksityistämistä. Tämä nostatti kritiikkiä kansalaisten parissa. Myös Jyväskylä perääntyi suunnitelmastaan. Syystäkin, koska vesihuollon yksityistämisestä ei ole käytännössä mistään maailmalta myönteisiä esimerkkejä.

Vesihuollon yksityistäminen on nostanut kuluttajahintoja, heikentänyt palvelutasoa ja huonontanut ympäristön tilaa käytännössä kaikilla maapallon mantereilla yksityistämisiä toteutettaessa. Useat suurkaupungit, kuten Pariisi ja Berliini, ovat ottaneet kertaalleen yksityistetyt vesihuoltonsa taas kunnallisiksi palveluiksi. Vesihuolto on käytännössä luonnollinen monopoli, johon ei käytännössä voi syntyä kilpailua. Sen antaminen yksityiselle yritykselle voi olla kuin lupa painaa rahaa.

Teimme kansalaisaloitteemme ”Vesi on meidän” ennen globaalin koronapandemian puhkeamista. Vain puolessatoista vuorokaudessa eduskunnan käsittelyyn tarvittavat 50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite on nyt tuotakin ajankohtaisempi, koska vesi tunnetusti on maapallon suurimpia puhtauden tai likaisuuden lähteitä ja toisaalta myös sairauksien levittäjiä.

Kuten toteamme aloitteen perusteluissa: Vesihuolto on kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta olennainen toiminto, jolloin sen toimintavarmuus ja hallinnon avoimuus ovat kriittisiä tekijöitä. Julkisen sektorin hallinnassa voidaan mielestämme taata varmemmin järjestelmän toimivan myös kriisitilanteissa, kun yhteiskunnan etu on keskiössä liiketoiminnallisen kannattavuuden sijaan.

Nyt tiedämme entistä paremmin, millaisia dramaattisia kriisejä yhteiskuntamme voi yllättäen kohdata. Koronapandemian alussa nousi ratkaisukeskeinen halu puhaltaa yhteen hiileen kautta poliittisen kentän. Varmasti myös sen ansiosta Suomi on selvinnyt kriisistä hyvin niin terveydellisesti kuin taloudellisesti hyvin kansainvälisessä vertailussa.

Myös ”Vesi on meidän” -kansalaisaloite sai erittäin paljon tukea käytännössä lähes kaikilta poliittisilta puolueilta. Luovuttaessamme sen kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit ilmoittivat eduskuntaryhmille tekemässämme kyselyssä suoraan kannattavansa sitä. Myös ainakin perussuomalaisten, keskustan ja liike nytin riveistä tuli vahvoja kannatuspuheenvuoroja aloitteellemme sen kerättyä ennätysvauhtia kansalaisten tuen taakseen.

Politiikassa tarvitaan välillä tiukkoja mielipide-eroja, mutta myös kansakuntaa yhdistäviä asioita. Maaliskuussa eduskunnalle jo lähetetty kansalaisaloitteemme ei ole vielä tullut suureen saliin ja valiokuntakäsittelyyn, mutta toivottavasti näin tapahtuu mahdollisimman pian syysistuntokauden alkaessa. Toivottavasti se voisi rikkoa poliittisia rajoja myönteisellä tavalla, koska toivoisi kaikille puolueille kansakunnan huoltovarmuudesta ja ihmisten terveydestä huolehtimisen olevan poliittisen päätöksenteon tärkeimpiä asioita.

Vesiturvallisuus ei ole mikään päivänselvä itsestäänselvyys Suomessakaan. Ei edes julkisessa vesihuollossa. Tästä esimerkkinä toimii Nokian vuoden 2007 tapaus, jossa yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan puhtaaseen juomaveteen. Noin 4000 ihmistä sairastui ja kolmen epäillään kuolleen onnettomuuden aiheuttamiin tauteihin.

Maassamme vettä sinällään riittää, mutta sen saaminen puhtaana jakeluun on kriittinen kysymys. Olemme voineet paljolti luottaa siihen, että vettä tulee kirkkaana hanasta ja se on aina juomakelpoista. Maailmalta käytännössä kautta linjan huonoksi koettu vesihuollon yksityistäminen saattaisi avata portteja toiseen suuntaan. Siksi se on suitsettava lainsäädännöllä, jollainen on olemassa EU-maissa esimerkiksi Hollannissa ja Ruotsissa.

”Vesi on meidän” -kansalaisaloitteen vastuuhenkilöt
Olli Kohonen
Hilkka Haaga
Heidi Hietalahti
Joona Mielonen
Jouni Jussinniemi
Vesa Plath

OlliKohonen

Isä ja puoliso. 39-vuotias sairaanhoitaja ja FM viestinnästä. Oulun varavaltuutettu, OSAO:n yhtymäkokouksen 2.vpj. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston pj, Vasemmistoliiton puoluevaltuutettu. Tuiran seurakuntaneuvoston jäsen, Oulun kirkkovaltuuston 1. varajäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu