Yhteiskunnan on oltava perheille hyvä

Viikon mediamyllytyksessä eräs uutinen kotimaasta jäi erittäin vähäiselle huomiolle. Sinällään se ei välttämättä ollut mikään yllätys, vaan osoitus eräästä kehityskulusta.  Suomeen on nimittäin syntynyt ennätysvähän lapsia alkuvuonna.

Alkuvuonna syyskuuhun asti ensimmäiset huutonsa päästi 34227 lasta, 3539 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Kuolleita oli samalla jaksolla 46111, 4239 enemmän kuin vuoden 2021 vastaavana aikana.

Kaikista hurjin tieto tulee siitä, että syntyneiden määrä on pienin sitten vuonna 1900 alkaneen mittausjakson. Väestö kyllä kasvaa Suomessa, mutta lukemat ovat maahanmuuton varassa.

Maailma on monen kokemana entistä epävarmempi paikka, mikä osaltaan saattaa selittää syntyvyyden laskua. Perhe halutaan usein perustaa, kun asioita on saatu kuntoon esimerkiksi työhön tai koulutukseen liittyen. Kun elämä on valmiimpi.

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että syntyvyyden laskun pysäyttäminen ei ole maailman monimutkaisin yhtälö ratkaistavaksi. Yhteiskunnan tulee olla sellainen, että siihen halutaan tehdä lapsia, jos tämä perheessä toiveena on. Tarvitaan ennen kaikkea hyvä yhteiskunta lapsille, jossa on rakkautta ja hyväksyntää.

En usko, että yksittäiset toimet kuten kuntien vauvarahat ratkaisevat ongelmaa. Kukaan ei ainakaan toivottavasti halua lapsia tähän maailmaan rahan takia. Ja kukaan tuskin lähtee suin päin lastentekohommiin poliitikkojen hölmöjen synnytystalkoopuheiden innoittamana.

Poliittisilla toimilla voi varmasti myös toisaalta olla vaikutusta asiaan. Uskon, että nyt realisoitunut perhevapaauudistus saadessaan ilmaa allensa antaa vanhemmuudelle tilaa ja innostusta tehdä myös mahdollisesti toinen tai kolmas lapsi perheeseen. Tätä tarvitaan lisää.

Me päättäjät joudumme vaikeiden tilanteiden eteen lasten määrän vähentyessä. Lapsien määrä laskee esimerkiksi Oulussa neljällä tuhannella vuoteen 2030 mennessä. On todella perusteltua kysyä, voiko jokainen koulu jatkaa nykyiseen malliin, kun rahoituskin vähenee valtionosuuksien muodossa? Sen sijaan, että jokainen seinä säästetään nyt, on tärkeämpää huomata lapsen edun olevan pedagogisesti korkeatasoinen opetus. Seiniä voidaan kyllä aina tarvittaessa luoda sitten lisääkin.

0
OlliKohonen
Vasemmistoliitto Oulu
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Isä ja puoliso.

42-vuotias sairaanhoitaja ja FM viestinnästä. Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston 3. vpj, Oulun 1. varavaltuutettu, hyvinvointilautakunnan jäsen. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston pj, Vasemmistoliiton puoluevaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu