Läntisestä arvoyhteisöstä

Hyvin usein kuulee sanottavan tai kirjoitettavan, että EU on arvoyhteisö. Jos sanan arvoyhteisö laittaa hakukoneeseen, tulee paljon osumia, joissa joku kokoomuslainen, vihreä tai demari puhuu EU:sta arvoyhteisönä. Sanan alkuperä ja keksijä ovat minulle hämärän peitossa, EU-parlamentti tosin käyttää sitä omilla sivuillaan. Sen sijaan Euroopan unionista tehty sopimus (SEU) mainitsee artiklassa 2 ”arvot”, ”arvoyhteisöstä” ei puhuta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanakirja ei tunne myöskään arvoyhteisöä. Arvon ja yhteisön kyllä erikseen.

On siis väistämättä tehtävä johtopäätös, että arvoyhteisö on keksitty termi, jota sopimukset tai sanakirjat eivät tunne. Tällaisen termin etuna on, että jokainen voi kuvitella siihen asioita, joita parhaaksi katsoo, tai ottaa siitä jotain pois. Riittävän epäselvää, tarpeeksi ylevää ja määrittelemätöntä, aina käyttökelpoista. Sivumerkintänä todettakoon, että arvoyhteisölle lienee sukua arvopohja, joka yht’äkkiä hävisi perussuomalaisilta, kun he vaihtoivat puheenjohtajaa demokraattisesti 2017.

Kutsutaan siis EU:ia arvoyhteisöksi. Tämä tarkoittaa kääntäen sitä, että ”arvoja” ei voi olla arvoyhteisön ulkopuolella. Muutenhan yhteisöllä ei olisi väliä. Juhlapuheiden perusteella EU-jäsenyys on muuttuja, joka määrittää, onko jollakin arvot vai ei. Toinen hyvin usein toistuva termi on läntinen arvoyhteisö. Kuten arvata saattaa, kukaan ei ole määritellyt sitäkään, mutta herää kysymys, onko arvoyhteisö jotakin muuta kuin läntinen arvoyhteisö? Vai onko kyseessä sama asia? Tämä jää salaisuudeksi. NATO on puolustusministeriön mukaan myös arvoyhteisö. Onko kyseessä sama arvoyhteisö kuin EU vai kenties eri, se ei selviä. Pitkäaikainen suurlähettiläämme Leif Blomqvist Natossa ja Belgiassa (1996-2002) opetti meille 20.12.2002 Helsingin Sanomain pääkirjoitussivulla, että ”Nato on perimmäiseltä olemukseltaan arvoyhteisö”. Ulkoasiainneuvos Blomqvist päättää kirjoituksensa seuraavasti: ”Suomalaisten olisi nyt hyvä selvittää itselleen ja muillekin, minne he oikeasti kuuluvat”. Tämä antaa osviittaa siihen, että emme olisikaan riittävästi arvoyhteisössä, jos kuulumme vain Euroopan unioniin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osaksi sertifioitua arvoyhteisöä päässee siis olemalla a) EU:n jäsen b) NATO:n jäsen c) kummankin jäsen. Epäselvää kuitenkin on, onko enemmän ”arvoyhteisössä”, jos on vain toisen jäsen.

Kun näitä perusolettamuksia soveltaa eri maihin, voi todeta seuraavaa: Sveitsi ei kuulu kumpaankaan. Sveitsi ei siis ole arvoyhteisössä. Norja kuuluu vain Natoon, eli on heikommin arvoyhteisössä kuin vaikkapa Tanska, joka on kummankin jäsen. Britannia on puolittain arvoyhteisössä, koska on vain NATOn jäsen. Sen sijaan Romania, Bulgaria ja Kroatia ovat kaikki yhtä paljon arvoyhteisössä kuin Tanska. Turkkikin on paljon enemmän arvoyhteisössä kuin Sveitsi. Vasemmistoliiton silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie esitti 24.3.2009 Kansan Uutisissa, että ”Venäjän EU-jäsenyys lisäisi turvallisuutta”. Voidaan siis olettaa, että Venäjän, Turkin tai Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys tekisi niistä myös arvoyhteisön jäseniä.

Läntinen arvoyhteisö tai arvoyhteisö on siis termi, joka ei ole sidottu oikeastaan mihinkään, se elää ajassa, on aika käyttökelpoinen ja vakuuttaa median. Jos Georgia liittyisi Natoon, tulisi siitä osa arvoyhteisöä. Arvoyhteisö /läntinen arvoyhteisö on siis eräänlainen mystinen attribuutti, jonka tarkkaa sisältöä ei tiedä kukaan, mutta kunnian siihen kuulumisesta voi saada kahden järjestön jäsenyydellä. Esimerkiksi Japanin arvopohja ei riitä mihinkään, sillä se ei ole osa arvoyhteisöä.

Arvoyhteisö on myös toimintatavoiltaan joustava. Kun esimerkiksi Ranskassa EU-liittovaltiota kannattavan Macronin käskystä poliisi pahoinpitelee tavallisia kansalaisia (video), arvoyhteisö on hiljaa. Kun Kataloniassa tavallisia äänestämään menneitä ihmisiä hakataan silmittömästi, kuulitteko arvoyhteisön sanovan jotain? Tuomitsivatko esimerkiksi professorit Jukka Kekkonen tai Martin Scheinin väkivallan? Entäpä kuulitteko paljon ihmisoikeuksista puhuvien demarien tai vihreiden kritisoivan siviileihin kohdistettua väkivaltaa? Aivan. Ette.

Helsingin yliopistossa ruotsinkielisessä valtiotieteen yksikössä, Svenska social- och kommunalhögskolanissa  on ”Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus”, CEREN. Kyseinen tutkimuskeskus on tehnyt valtavan määrän tutkimusta  maahanmuutosta ja rasismista. Rasismia ja syrjintää löytyy kaikkialta, kuten arvata saattaa. CERENissä vaikuttava tutkijatohtori Niko Pyrhönen on saanut (ei liene yllätys) ison apurahan tutkimuksiinsa Helsingin Sanomain säätiöltä. Voisi siis olettaa, että Pyrhönen on vahvasti syrjintää ja eriarvoisuutta vastaan. Mainitessani ”Havaintoja yhteiskunnasta”-nimisellä Facebook-sivustolla suomenkielisten Ahvenanmaalla kokemasta syrjinnästä, olisi luullut rasismitutkijan ryhtyvän puolustamaan niitä perustuslaillisia sivistyksellisiä oikeuksia, joita suomenkielisillä Ahvenanmaalla ei ole. Pyrhösen vastauksen voi lukea tästä ja tästä.

Kuten huomaatte, länsimainen arvoyhteisö on perin venyvä käsite, riippuen aina siitä, kuka puhuu kenestä.

 

OlliKotro

Laura Huhtasaaren avustaja Euroopan parlamentissa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu