Hallitusohjelman kohdassa 9. ”Euroopan unioni: kohti strategista kilpailukykyä” todetaan seuraavaa:

”EU-budjetin taso tulee säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua. EU:n omien varojen järjestelmän kehittäminen ei saa aiheuttaa suhteellista lisäkustannusta Suomelle.”

Valtioneuvoston U-kirje U 18/2023 (6.7.2023, eli uuden hallituksen laatima) toteaa puolestaan seuraavaa:

Taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon vuoden 2024 kansallisessa talousarvioesityksessä. Valtioneuvoston 23.3.2023 antamassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2024–2027 on varauduttu 2 586 miljoonalla eurolla Suomen maksuihin EU:lle vuonna 2024. Komission esityksen mukaan Suomen maksut Euroopan unionille olisivat 1 899 miljoonaa euroa vuonna 2024. Komissio aikoo täydentää esitystään todennäköisesti lokakuussa 2023 oikaisukirjelmällä. EU:n vuoden 2024 talousarvion lopulliset kustannukset kansallisiin maksuosuuksiin selviävät siten vasta myöhemmin syksyllä, kun talousarviosta on neuvoteltu lopullinen yhteisymmärrys parlamentin ja neuvoston kesken.

Jäsenmaiden pysyvien edustajien COREPER kokoontui 12.7.2023  ja EU:n neuvosto julkaisi asiasta lehdistötiedotteen (linkistä), jossa todettiin seuraavaa:

”EU-maiden suurlähettiläät (Coreper) ovat vahvistaneet neuvoston kannan EU:n budjettiesitykseen 2024. Neuvoston kannassa tulevan vuoden budjettiin on yhteensä 187,008 mrd. € sitoumuksia ja 141,167 mrd. € maksuja.”

Tilanne on siis, että komission esitys povasi vuodelle 2024 Suomelle 1899:n miljoonan euron vuosittaista maksua, edellinen hallitus varautui kuitenkin 2586:n miljoonan euron vuosittaiseen maksuun ja nykyinen Petteri Orpon kokoomusruotsalainen hallitus valmistautuu asteittain 3100 miljoonan euron vuosittaisiin maksuihin, kuten HS kertoi (linkki) 28.8.2023.

(Kuvankaappaus HS 28.8.2023 artikkelista)

Budjettimenettely EU:ssa perustuu komission esitykseen, jonka käsittelevät parlamentti ja neuvosto (neuvosto on siis jäsenmaiden hallitusten edustajat). Neuvoston ja EU-parlamentin on löydettävä yksimielisyys, jotta budjetti voi toteutua. Huomionarvoista on myös, että neuvostossa jäsenmailta vaaditaan yksimielisyyttä budjettikysymyksissä. Näin ollen yksikin jäsenmaa (vaikkapa Suomi) voi estää vuosittaisen budjetin hyväksymisen neuvostossa.

Neuvoston kanta on yleensä kaukana parlamentin kannasta ja nyrkkisääntö on, että yleensä päädytään suurin piirtein komission alkuperäistä ehdotusta lähelle. Kuten valtiovarainministeriö mainitsee, tulossa on ”oikaisukirjelmä” eli budjetin paisutus myöhemmin syksyllä. Neuvoston on sekin hyväksyttävä yksimielisesti.

Minulta tiedusteltiin, mitä asialle voi tehdä. Asialle nykyinen valtiovarainministeripuolue olisi voinut tehdä viime kaudella vaikkapa sen, että olisi jatkanut elvytyspaketin jarrutuskeskustelua kuukausitolkulla ja paketti ei olisi saanut Suomen hyväksyntää. Elvyttämättömän paketin olisivat voineet keskenään tehdä ne maat, jotka sitä haluavat. Mikään ei pakota Suomea hyväksymään sitä. Se, että paketti niitattiin osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä oli vain temppu. Suomen ja mahdollisesti muidenkin vastarinta olisi johtanut esitykseen, joka olisi ollut erilainen tai maltillisempi. Tosiasiassa tuolloinen oppositio ei halunnut kriisiyttää tilannetta. Varmasti ministeripaikat kiiluivat jo tuolloin silmissä, mene ja tiedä. Kaupungilla kerrotaan, että kokoomus uhkasi jättää PS:n pois seuraavasta hallituksesta ja viedä siltä valiokuntapuheenjohtajuudet, ja mikäli jarrutuskeskustelu olisi jatkunut.

Menneet ovat menneitä. Siispä sitten nykyiseen vaalikauteen. Ottaen huomioon, että ”EU-kriittisellä” puolueella on asema hallituksessa ja valtiovarainministerin salkku, mahdollisuuksia tulee lisää näyttää, kuinka ”EU-kriittinen” puolue valtiovarainministerin puolue on. Sitä odottavat varmasti kaikki innolla.

Jos joku kysyy, mitä jäsenmaksujen nousulle tällä vaalikaudella voi tehdä tällä, ei se ole edes vaikeaa. Riittää, että Suomi ilmoittaa EU:n neuvostossa, että se ei tulevaa HS:n otsikoimaa, vuosittaisia kuluja jopa lähes miljardin verran lisäävää syksyn budjettiesitystä hyväksy. Sillä siitä selviää, varsinkin kun hallitusohjelmankin kirjaus on niin selkeä. Ottaen huomioon ”eeuuriittisten” puhheet ennen vaaleja, tämähän helppo nakki.

P.S. Todennäköisin skenaario on, että jäsenmaksujen nousuun on leivottu neuvotteluvara. Silloin Suomen agendamediat tulevat toistelemaan, kuinka Suomi sai torjuntavoiton ”rysselin” herroista ja jäsenmaksua tuleekin vain 500-600 miljoonaa lisää asteittain per vuosi. Lammasmaiset iltapäivälehtien lukijat uskovat tämän Suomessa samalla kuin Luigi, Gaston, Duarte, Juan ja Hector nauravat matkalla pankkiin.