Suomessa saa

Aika ajoin kuulee väitettävän, että Suomessa kaikki kiva olisi kiellettyä ja olisimme holhousyhteiskunta. Mielestäni tälle ei ole katetta, sillä ainakin jotkut saavat tehdä mitä huvittaa. Liikenne liikuttaa, joten aloitetaan siitä.

Suomessa saa kenenkään estämättä kulkea vilkkaasti liikennöidyllä pääradalla ja töhriä meluesteitä ja seiniä. Sen näkee junan ikkunastakin esimerkiksi Helsinki-Kerava-välillä. Radalle pääsee helposti, kun vähän taivuttaa repsottavaa, matalaa metalliaitaa. Jos jäät kiinni, saat ehkä tuomion ja jos sinulla on paljon tuomioita, saat paljousalennusta. Helsingissä kaupungin päättäjät suorastaan rohkaisevat töhrimiseen ja suvaitsevan tiedostava sanomalehdistö esittelee tätä ilkivaltaa ”nuorisokulttuurina”. Toista se on vaikkapa periferisessä Lontoossa, jossa radat ovat aidattu useiden metrien aidalla, paikalla on kameravalvonta ja mahdollinen ilkivalta johtaa koviin sanktioihin.

Suomessa saa myös matkustaa liputta julkisissa kulkuvälineissä. Kun Pekka ja Maija sekä muut tavalliset virtaset maksavat lippunsa kiltisti, Nuoriso™ havaitsee kirkkaan sinisissä asuissaan liikkuvat HSL:n tarkastajat jo kaukaa ja loikkii pakoon. Siviiliasuissa tehtävistä yllätystarkastuksista on luovuttu, koska ”ne saattaisivat provoisoida” eräitä ryhmiä. Periferisessä Saksassa seuraus voi olla jopa vapauden menetys, jos matkustaa liputta tai väärentää lipun. Suomessa saa myös (varsinkin jos kuuluu eräisiin ”sensitiivisiin ryhmiin”) ajaa väärennetyllä lipulla ja ladata netistä hauskan applikaation, joka bussikuskille vilautettuna näyttää voimassa olevalta HSL:n mobiili-lipulta.  Ihan vapaasti saa, ei tule seurauksia. Periferisessä Pariisissa voi joutua isoihin ongelmiin.

Suomessa VR:n henkilökunta ei saa myöskään kirjoittaa sakkolappua liputta matkustavalle, joten VR:n konduktöörin päälle saa lähijunassa vaikka sylkeä ja sadatella, ainakin Nuoriso™ saa, kerrotaan kaupungilla. Muukin häiriökäyttäytyminen on ihan ok ja tarkastusporttien puuttuminen metrossa ja lähijunissa varmistaa sen, että ”värinää” ja vilskettä riittää iltapäivästä pitkälle yöhön. Aamulla ei kuulemma niin paljon, sillä silloin liikenteessä on ihmisiä, jotka menevät töihin.

Suomessa saa myös ajaa taksia, vaikka ei osaisi kieltä ja/tai tietäisi Helsingissä toimivana taksikuskina, missä on Hesperian puisto, Töölöntori tai Katajanokka. Taksiala haluttiin vapauttaa kilpailulle ja keskustalaisen kokoomuslaisittain ajattevan ministeri Bernerin unelma toteutuikin. Kaikki on todellakin vapaata. Toista se on periferisessä Lontoossa, jossa täytyy käydä läpi monipuolinen testaus, autojen kunnon on oltava siisti ja paikallistuntemus myös testataan. Katso vaikka, jos et usko.

Suomessa saa myös asua tai olla asumatta. Esimerkiksi Suomessa voi olla turvapaikanhakija, mutta vaikka nyt ei sattuisi saamaan lupaa jäädä, voi tehdä loputtomasti uusintahakemuksia. Vaikka saisi luvan tai vaikka ei saisikaan, saa silti lomailla maassa, josta on poistunut ”turvaa” hakemaan. Suomalaisten sosiaalietuuksien erikoisuus on niiden globaalius. Esimerkiksi turvapaikanhakijaperheellä voi olla tyhjä asunto ja he voivat asua ulkomailla, mutta nostaa silti kaikkia mahdollisia etuuksia.

Suomessa saa myös syrjiä suomenkielisiä, esimerkiksi opiskeluvalinnoissa tai siirtolapuutarhamökeissä. Lisäksi on kokonainen maakunta, jossa suomenkielisten syrjiminen on kansanhuvi. Lisäksi suomenkielisiä saa syrjiä vaikkapa opiskelijakämppien (ks. kuva alla) valinnoissa. Miten joku enää kehtaa sanoa, että Suomi olisi ahdasmielinen paikka, jossa ei saa tehdä mitään?

 

 

 

+1
OlliKotro
Perussuomalaiset Helsinki

Laura Huhtasaaren avustaja Euroopan parlamentissa. Kirjoittajan mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta minkään muun tahon kantaa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu