25 miljardin jokerikortti tulee Petteri Orpon eteen vielä monta kertaa

Linjatut taloustoimet voivat paljastua aikanaan lumelääkkeiksi, jos hallitusohjelmaan kirjataan toimia, jotka jäävät syystä tai toisesta lopulta toteuttamatta. Onkin olennaista millaisia perälautoja talouslinjauksille asetetaan.

Hallitusneuvottelujen edetessä keskustelu talouspolitiikan linjauksista alkaa konkretisoitua.

Talouspolitiikan ison kuvan kannalta keskeistä on, kuinka uskottavalla pohjalla julkisen talouden vahvistaminen lopulta on.

Puolueiden ennen hallitusneuvotteluja esittelemien säästö- ja verotoimien joukossa oli sellaisia, jotka ovat olleet esillä aiempinakin vuosina, mutta karahdelleet kiville eri syistä. Linjatut taloustoimet voivat paljastua aikanaan lumelääkkeiksi, jos hallitusohjelmaan kirjataan toimia, jotka jäävät syystä tai toisesta lopulta toteuttamatta.

Onkin olennaista, miten talouslinjaukset hallitusohjelmaan kirjataan ja millaisia perälautoja niille asetetaan.

Rakennetoimissa paljon pelissä

Kaiken kohinan keskellä väännössä talouspolitiikan suunnasta nousee esille muutamia isoja, jopa miljardiluokan kysymyksiä. Paljon pelissä on muun muassa linjauksissa työllisyystoimista, mahdollisissa kirjauksissa eläkejärjestelmästä sekä mahdollisissa päätöksissä sote-menojen kasvun hillinnästä.

Valtiovarainministeriön äskettäisen kasvutyöryhmän esiin tuomilla työllisyystoimilla, joiden vaikutukset olivat tarkemmin laskettavissa, olisi mahdollista vahvistaa julkista taloutta noin miljardilla eurolla vuodessa. Tähän kokonaisuuteen liittyisi muun muassa työttömyysturvan työssäoloehdon uudistaminen.

Kestoaihe julkisessa keskustelussa on ollut myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan mahdollinen yleinen porrastaminen tai enimmäiskeston leikkaaminen. Mahdollisesta mallista riippuen vaikutukset olisivat satojen miljoonien eurojen kokoluokassa.

Julkisen talouden kannalta aivan olennaista on myös se, mitä kirjauksia eläkejärjestelmästä tulee hallitusohjelmaan. On hyvä kysymys, voiko hallitusohjelmaan tulla jotakin työllisyyden parantamiseen ja julkisen talouden vahvistamiseen liittyviä euromääräisiä tavoitteita mahdolliseen tulevaan eläkeuudistukseen liittyen.

Kun katsoo valtiovarainministeriön arvioita yksittäisten työllisyystoimien vaikutuksista, niin esimerkiksi kahden miljardin euron kasaaminen vaikutuksiltaan laskettavissa olevista rakennetoimista vaatisi erittäin mittavia toimia.

Jos tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta esillä olleen mukaisesti kuudella miljardilla eurolla tällä vaalikaudella, niin vaikuttaa siltä, että selvästi yli puolet siitä pitää tulla suorilla menosäästöillä ja veronkorotuksilla.

Sote-menot jokerikortti

Hallitusneuvotteluiden isoja kysymyksiä on, millaisia tavoitteita mahdollisesti asetetaan sote-sektorin tuottavuuden kasvattamiseen ja esimerkiksi hoivamenojen kasvun suitsimiseen.

VM:n painelaskelman perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tulos on painumassa entistä pahemmin pakkaselle. Vuonna 2025 alijäämä on jo yhteensä 1,1 miljardia euroa.

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

Esimerkiksi vuoden 2023 taseen alijäämä ja myös sen jälkeen kertynyt alijäämä tulee olla katettu viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä.

Vaikka nyt hallitusneuvotteluissa saataisiinkin kasattua korjaussarjoja sote-rahoituksen tilanteeseen, niin hyvinvointialueiden rahoitustilanne palaa tulevan hallituksen pöydälle kuin vieteriukko moneen kertaan hallituskauden aikana.

Kun valtion rahoituksen ohella huomioidaan hyvinvointialueiden saamat asiakasmaksut, myyntitulot ja muut tulot, niin hyvinvointialueiden taloudessa pyörii karkeasti 25 miljardia euroa ja summa kasvaa tulevina vuosina. Puhutaan siis erittäin isosta julkisen talouden palasesta. Sote-menot ovatkin eräänlainen jokeri-kortti julkisen talouden näkymien kannalta.