Inflaatiovuoristorata: Näin koroille uskotaan nyt käyvän

Useat keskuspankit ovat tänä ja viime vuonna kiristäneet vauhdilla korkoruuvia. Euroopan keskuspankkikin on nostanut ohjauskorkoa rapsakasti ja viimeisin koronnosto nähtiin heinäkuussa. EKP nosti heinäkuun kokouksessaan seuratuimman ohjauskorkonsa eli talletuskoron 3,75 prosenttiin.

Korkokokouksen yhteydessä EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden viestit tulevasta jättivät jatkoaskeleet monelta osin auki.

Useissa markkina-arvioissa on haarukoitu, että lakipiste EKP:n korkopolussa saattaa olla käsillä ja ensi vuonna suunta voi olla jo alaspäin.

Ennusteissa on ainakin toistaiseksi ollut, että koronnostot olivat tällä erää tässä tai sitten syyskuussa tai myöhemmin syksyllä EKP voi vielä nostaa ohjauskorkoja. Paljon riippuu siitä millaisia talouslukuja euroalueelta saadaan lähiaikoina. Pohjainflaatioluvut ovat sitkeästi pysytelleet varsin korkealla.

Kun keskuspankit ovat laittaneet vauhdilla kiinni elvytyshanoja ja kiristäneet rahapolitiikkaa erittäin tuntuvasti, ovat samalla keskuspankkien osto-ohjelmat pienentyneet ja kohdennettuja rahoitusoperaatioita erääntynyt.

Näin on toiminut myös Euroopan keskuspankki. Eurojärjestelmän osana muutokset tuntuvat myös Suomen Pankissa. Suomen Pankin tase on pienentynyt alkuvuoden aikana 191 miljardista eurosta 175 miljardiin euroon.

Erityisesti ovat vähentyneet rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät saamiset Suomen Pankin taseessa. Pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin liittyvät lainat olivat vielä viime vuoden lopussa 30 miljardia euroa, kun ne heinäkuun lopulla olivat enää 7,5 miljardia euroa.

Suomen Pankin mukaan muutos liittyy pankkien kohdennettujen rahoitusoperaatioiden ennenaikaisiin lyhennyksiin ja erääntymisiin. Suomalaispankit ovat siis lyhentäneet keskuspankkilainoja tai ne ovat erääntyneet.

Finanssikriisiin jälkeen Euroopan keskuspankki on monen muun keskuspankin tavoin seilannut rahapolitiikassa monelta osin tuntemattomilla vesillä. On nähty poikkeuksellisia elvytystoimia, mittavia velkapapereiden osto-ohjelmia ja vuosia kestänyt nollakorkoympäristö.

Nyt korot ovat nousseet jopa historiallisen nopeasti. On hyvä muistaa, että viime vuosien inflaatiovuoristoradalla on yllätyksiä riittänyt. Vaikka euroalueella on taloudessa mollisointuja nähty, on työllisyystilanne pysynyt vahvana.

Suomessakin työllisyyskehitys on pitänyt kokonaisuutena ainakin toistaiseksi pintansa, vaikka osalla toimialoista on nähty isojakin mollisointuja. Monen yrityksen kasvun esteenä on työvoiman saatavuus.

Ennustettua vahvempi suhdannekehitys ryyditettynä kireillä työmarkkinoilla voisi pitkittää inflaation tasaantumista euroalueellakin.

Toisaalta julkisuudessa on käyty viime aikoina keskustelua siitä, voivatko väestön ikääntymisen ja hitaan tuottavuuskasvun kaltaiset isot rakenteelliset tekijät palauttaa roimasti nykyistä matalammat korot euroalueelle jo lähivuosina.

Jos finanssikriisin jälkeen rahapolitiikassa seilattiin moneen otteeseen kartoittamattomilla vesillä, niin rahapolitiikan lähivuosien kartoissakin kysymysmerkkejä riittää.