Orpon hallituksen suuri tavoite röpsöttää jo
Jos rohdot sote-menojen kasvun hillintään eivät tepsi, niin hallituksen urakka koko julkisen talouden tavoitteisiin pääsemiseksi voi kasvaa.
Petteri Orpon (kok) hallituksen talouslinjan keskeinen palanen on hallitusohjelman kirjaus siitä, että hallitus on sitoutunut toimiin, jotka vaalikauden aikana vahvistavat julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla.
On hyvä huomata, että hallitusohjelmasta löytyy myös toinen nurkkapultti hallituksen talouslinjalle.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa siten, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan yhden prosenttiyksikön suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden aikana eli vuoteen 2027 mennessä.
Syyskuussa budjettiriihen yhteydessä hallitus totesi, että julkisen talouden tilanne on uusien ennusteiden perusteella huolestuttava. Päivittyneen talousennusteen perusteella hallituksen kuuden miljardin euron sopeutuskokonaisuuden toimeenpanon jälkeen hallitusohjelmaan kirjatusta alijäämätavoitteesta jäätäisiin hallituksen mukaan arviolta 0,4 prosenttiyksikköä.
Jos ajatellaan, että prosenttiyksikkö bruttokansantuotteesta on karkeasti kolme miljardia euroa, niin taloustavoitteiden ei tarvitse paljon röpsöttää, kun takamatka tavoitteisiin pääsemiseksi on miljardiluokassa.
Iso kuva julkisen talouden näkymästä on tiedossa, mutta yksityiskohdat tarkentuvat ensi viikolla. Hallituksen budjettiesitys ja julkisen talouden suunnitelma ovat ensi viikon maanantaina valtioneuvoston käsittelyssä ja ovat tulossa julki. Samalla ensi maanantaina julkaistaan valtiovarainministeriön talousennuste.
Mahdolliset lisätoimet pöydällä puoliväliriihessä
Yksi kiinnostava kohta julkisen talouden suunnitelmassa ovat arviot sote-menojen kehityksestä ja hyvinvointialueiden alijäämistä, vaikka päälinjoista budjettiriihen yhteydessä kerrottiinkin.
Tänä vuonna hyvinvointialueiden alijäämät ovat alueiden omien ennusteiden perusteella nousemassa yhteensä yli miljardiin euroon.
Työllisyystoimien ohella keskeinen palanen hallituksen julkisen talouden vahvistamistavoitteissa on hillitä sote-menojen kasvua. Nykyisillä hyvinvointialueiden alijäämänäkymillä se on kova urakka. Jos rohdot sote-menojen kasvun hillintään eivät tepsi, niin hallituksen urakka koko julkisen talouden vahvistamistavoitteisiin pääsemiseksi voi kasvaa.
Budjettiriihen kirjausten mukaan talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa säännöllisesti hallitusohjelman talouspoliittisten tavoitteiden toteutumista. Hallitus kertoo päättävänsä mahdollisista tarvittavista lisätoimista puoliväliriihessä.
Monenlaisia julkisen talouden vahvistamistoimia on hallituksella vireillä, mutta nykyennustein voidaan lisätoimia tarvita, jos hallitus haluaa pyrkiä pitämään kiinni julkisen talouden tavoitteista.
Mahdollisten lisätoimien kasaaminen julkisen talouden vahvistamiseksi voi olla kimurantti urakka, jos moni mahdollinen keino on jo valmiiksi käytössä.
Nykynäkymin talouspolitiikassa vaikeuskerrointa tulee riittämään lähivuosille, olivatpa tuulet politiikassa mitkä tahansa.
—
Olli, kirjoitat, että ”Yksi kiinnostava kohta julkisen talouden suunnitelmassa ovat arviot sote-menojen kehityksestä ja hyvinvointialueiden alijäämistä, vaikka päälinjoista budjettiriihen yhteydessä kerrottiinkin.”
Nyt kun hyvinvointialueet vastaavat vammaispalveluiden käytännön toteutuksesta ja rahoituksesta (alijäämistä!) ns. Vammaispalvelun toimeenpanon siirtyessä lähes 1,5 vuodella eteenpäin – näin valtio ikään kuin ”ulkoisti” ja siirsi oman vastuunsa vammaisten välillisestä syrjinnästä hyvinvointialueiden vastattavaksi.
Ks. uusin US-Puheenvuoro-blogini ja siitä alla olevat esimerkit:
Euroopan syrjinnänvastaisen oikeuden käsikirja, vuoden 2018 painos:
”Sivu 59: Esimerkki: Asiassa European Action of the Disabled (AEH) v. Ranska 112 (jota käsitellään 4.4 kohdassa), Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea katsoi, että autististen lasten ja nuorten ope-tukseen tarkoitetun valtion sosiaaliasioiden talousarvion vähäisyys oli vammaisten välillistä syrjintää. Komitea selitti, että sosiaaliseen suojeluun osoitettu vähäinen julkinen rahoitus voi vaikuttaa samalla tavalla kaikkiin, joiden oli määrä saada tätä suojelua. Vammainen henkilö on kuitenkin muita henkilöitä todennäköisemmin riippuvainen yhteisön hoivasta, jota rahoitetaan valtion talousarviosta, jotta hän voi elää itsenäisesti ja ihmisarvoisesti. Siksi talousarviorajoitukset sosiaalipoliittisissa asioissa saattavat todennäköisesti vammaiset henkilöt epäedulliseen asemaan, mikä johtaa erilaiseen kohteluun, joka perustuu välillisesti vammaisuuteen. Näin ollen Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea katsoi, että valtion sosiaaliasioiden talousarvion vähäisyys oli vammaisten henkilöiden välillistä syrjintää.”
—
”Sivu 144: Esimerkki: Asia Çam v. Turkki349 koski sitä, että musiikkiopisto kieltäytyi hyväksymästä opiskelijaa tämän heikon näön vuoksi, vaikka tämä oli läpäissyt kilpailuun perustuvan pääsykokeen. EIT totesi, että asiassa oli rikottu ihmisoikeussopimuksen 14 artiklaa yhdessä ensimmäisen lisäpöytäkirjan 2 artiklan kanssa. EIT korosti, että 14 artiklaa oli tulkittava Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja YK:n vammaisyleissopimuksen perusteella sen osalta, mitä vammaisilla henkilöillä on oikeus odottaa kohtuulliselta mukauttamiselta. EIT korosti, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin määrittääkseen kantajan tarpeita eivätkä olleet selittäneet, miten ja miksi hänen sokeutensa esti hänen pääsynsä musiikin opetukseen. Musiikkikoulu ei myöskään ollut yrittänyt mukauttaa opetusmalliaan siten, että sokeat opiskelijat voisivat osallistua siihen.”
Lähde: Euroopan syrjinnänvastaisen oikeuden käsikirja, vuoden 2018 painos
https://www.echr.coe.int/documents/d/echr/Handbook_non_discri_law_FIN
Linkki blogiini alla:
”Julkisen osallistumisen vastaiset strategiset ns. SLAPP-häirintäkanteet vaientavat ihmisiä, jotka ottavat julkisesti kantaa epäkohtiin” (4.10.2023 12:46)
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/julkisen-osallistumisen-vastaiset-strategiset-ns-slapp-hairintakanteet-vaientavat-ihmisia-jotka-ottavat-julkisesti-kantaa-epakohtiin/
Ilmoita asiaton viesti
Aikaisemmin terveyskeskukset hoidettiin kuntaverotuksella ja nyt valtion lainarahoilla kun palveluksia lisättiin.
Palveluksen lisäyksistä ei haluttu veroilla hoitaa?
Ilmoita asiaton viesti