Don Quioten tuulimyllyt – vieraannäköiset ihmiset

Espanjalaisen kirjailija Cervantesin luoma romaanihahmo mielevä hidalgo Don Quiote tulee hulluksi luettuaan liikaa ritariromaaneja. Hän eläytyy niin noihin romaaneihin, että jäljitellessään ihailemiensa ritarien sankaritekoja alkaa taistelemaan tuulimyllyjä vastaan samalla puolustaen Dulcineaksi nimeänsä maalaisneidon kunniaa kuten ritareilla oli tapana.

Suomessa vahvistumassa olevan rasistisen vihapuheen muuttuminen teoiksi muistuttaa tuota Cervantesin kuvaamaa prosessia. Suomessa ei luonnostaan ole ihmisiä tai kansanosaa, joka uhkaisi yhteiskuntaamme, ei vaikka ulkomaalaisia tulisi muutama sata tuhatta lisääkin. Kuitenkin meille on syntynyt poliittinen liike, joka esittää, että näin olisi. Analogialla Cervantesin sankarin Don Quioten tarinaan voidaan selittää tuota ilmiötä. Suomessa nykyisen vierasvihan taustalla näyttää olevan vahva eläytyminen fasismin aatteisiin ja sen historiallisiin edustajiin. Koska fasismi tarvitsee näkyvän konkreettisen vihollisen, on se tehtävä kun sitä muuten ei ole. Vihollinen on maahanmuuttaja, vieraan näköinen, eriuskoinen kuin valtaväestö. Se, että monikin tuota ajatustapaa kannattava varmasti ymmärtää. ettei tämä nyt ihan oikeinkaan ole, peittyy sen alle, että tuota aatetta kannattamalla voi purkaa yleistä turhautumista ja kuulua johonkin yhteisöön, pitää vähän hauskaakin. Vaikeat arjen asiat unohtuvat.

Don Quioten toiminta oli suhteellisen harmitonta vaikka tuottikin suurta huolta hänen lähipiirilleen, vierasviha ei sitä ole. Meillä on varmasti päteviä resursseja sekä tutkijoissa, mediassa että valtiojohdossakin, jotka pystyvät edellä olevaa tarkemmin analysoimaan vierasvihailmiön. Sen torjumisella alkaa olla kiire.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu