Gallupien pieni kuva ja iso kuva

Puoluekannatusmittauksia julkaistaan Suomessa kahden viikon välein. Lisäksi tulevat monenlaiset muut kyselyt, joilla luodaan pohjamateriaalia median pyörittelylle puoluejohtajien henkilökohtaisesta merkityksestä puolueen kannatukselle. Mihinkään konkreettisiin toimiin tai edes linjauksiin ei näillä gallupeilla vaalikauden (hallituskauden) kuluessa tietenkään ole merkitystä. Ennen seuraavaa gallupia on vain taas löydettävä jotakin näkyvää ”kiistaa” tai ”epäkohtia”. Ja vaalitkin tietysti sitten taas tulevat.

Nolla pilkku jotakin kannatusmuutoksista saadaan hyvää media-aineistoa. Täysillä muuten kulkevat asiantuntijat ”analysoivat” tuloksia ja ovat näkevinään siirtymiä puolueesta toiseen näistä ja näistä syistä.

Varsin puutteellisen tieteellisen koulutuksen pohjaltakin on gallupeissa kyllä nähtävissä vähintään mielenkiintoinen ehkäpä tärkeäkin ilmiö. Näkeminen vaatii kylläkin vuoden perspektiivin taaksepäin.

Vuosi sitten gallupeissa näkyi selvä riippuvuus demarien ja persujen kannatuksissa. Toinen ylös, toinen alas. Seuraava merkittävä muutos tapahtui viime kevään kuntavaalien yhteydessä. Kokoomuksen ja persujen kannatuksilla oli ja on siitä pitäen edelleen selvä riippuvuus. Kun kookoomus nousi niin persut laski.

Voisiko tuolle persukannatuksen korvautumiselle kokoomuksen kannatuksella olla selityksenä se, että kuntavaalien yhteydessä valitsijat joutuivat menemään henkilötasolle ja kysymään itseltään, että kenet oikeasti haluan ajamaan asiaani? Tässä siirtymässä ideologiasta ja asenteista ei kuitenkaan tarvinnut tinkiä. Samaa käytännönläheistä ajattelua on sitten siirtynyt eduskuntavaaligallupeihin. Ja onhan kokoomus todennäköisempi hallituspuoluekin kuin persut.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu