Maailmanjärjestystä on hyvä ennakoida
On oikein ja kunniakasta seurata ja ottaa kantaa maailmanmenoon oikeuden ja demokratian toteutumisen kannalta. Kuitenkin kyetäksemme edes jossakin määrin ennakoimaan maailman tapahtumia, kannattaa seurata rahan ja vallan motiiveja, sijaintia ja liikkeitä ”isossa kuvassa”. Tässä mielessä voidaan ison kuvan toimijat nimetä: USA, Kiina, Intia, Eurooppa, Saudi-Arabia, Venäjä, Afrikka. Ne eivät ole toimintatavoiltaan samankaltaisia eikä merkitykseltään samanarvoisia. Voidaan jopa kysyä, onko tuossa ryhmässä varsinaisia subjekteja muita kuin USA ja Kiina. Vielä voi kysyä, että voivatko Eurooppa ja Afrikka esiintyä yhtenäisinä tuossa luettelossa. Kaikilla näillä on kuitenkin rahaa tai ainakin resursseja niin paljon, että ne vaikuttavat maailmanmenoon väistämättä.
Mutta isoon kuvaan!
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nopeutti maailman taloudellisen vallan ja resurssien jakoa päätoimijoiden USA:n ja Kiinan kesken. Tiedämme, että erityisesti USA mutta myös Kiina operoi pääasiassa suuryritystensä kautta mutta valtionimien käyttö yksinkertaistaa tarkastelua. Hyväksyessään Venäjän toimet, Kiina on saanut tiukan otteen Venäjän valtavista resursseista ja markkinapotentiaalista. USA:ssa pelätään, että demokratian puolustaminen Ukrainaa tukemalla jättää sen nuolemaan näppejään Venäjän markkinoita jaettaessa. Epävarmuutta lieventää joidenkin suuryritysten avoin tai peitelty pysyminen Venäjällä sekä retoriikan tasolla uhkaus Trumpin uudesta presidenttiydestä. Tietysti tuki Ukrainalle on ollut tarpeellista tukea myös omille suuryrityksille, jotka näin säilyttävät iskukykynsä.
Muista ison kuvan toimijoista Intia ja Saudi-Arabia autokratioina pystyvät reagoimaan hyvin nopeasti ja sijoittumaan siten oikealla hetkellä oikealle puolelle USA:n ja Kiinan kilpailussa. Afrikka ja Eurooppa ovat tässä joukossa objekteja, Afrikka selkeämmin kuin Eurooppa. Euroopalla on näet resursseja ja rakenteita (EU ja Nato), joiden turvin ja joita kehittämällä se voi nousta tärkeäksi hyötyjäksi.
Lopullinen askel tällä tiellä olisi Euroopan liittovaltio. Kaupunkivaltio-ruhtinaskunta-kansallisvaltio-demokratia-kehitys on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa liittovaltion ajaminen ja toteutuminen vaatii yhteiseksi koettujen intressien ja uhkien tunnistamisen lisäksi karismaattisia johtajia EU:n syntyhistorian tavoin. Puolustusrakenteet hoituisivat samalla ajan tasalle. Emme olisi enää täysin riippuvaisia USA:n hallussa olevasta Naton viidennen artiklan tulkinnasta.
Kun kuulin ensi kertaa julkisuudessa Kiinaan liittyvistä ristiriidoista ja kyseenalaisuuksista täällä Usarissa, ts osallistumiseen mahdollisella asia-alustalla…
Mieleen tuli muutos ja reagointi maailmantilanteeseen.
Mitä on tapahtunut niin, että Kiina toimii kuten tekee, vaikka oma tietoni ei riitä siihen, että tajuaisin jotain Kiinan toimista, tai siitä, mitä sen sanotaan olevan parhaillaan, ja ehkä jatkossa.
*
https://tiedekirja.fi/fi/ajatteleva-maailma, suosittelen!
Kun lukenut YO-kirjaa, joka vielä kesken, ja silloin tällöin ollut haukittavana…
Mieleen tulee muutos 1900 luvun alussa, jolloin muutoksia ilmeni myös Suomessa, Venäjällä, jne. WW1täkin pukkasi, ja jatkoja sille.
Ennen 19-tapahtumia, saatiin mentyä toiselle mantereelle, neitseellisempään vapauteen, joskin samalla myös itsestä riippuvammalle muutokselle (Pohjois-amerikka).
Irtiottoa oli, peri-eurooppaan nähden, vaikka imperialistisia kytkentöjä riitti, mutta ottivat hiipumistaan.
Vaikutus-aaltoja koettiin, ja käytiin läpi sisäisestikin Jenkeissä, orjateeman yhteydessä, mikä menee hiukan ohi, tai on jotain kaukaistetumpaa käsittelyä, jossa yleisyys voi kuitenkin ilmetä, ja sitä koskevat voimat tavalla, jota nyt on esim Woke+ (W, uskonto-, tiede-, talousjärjestelmä, … -kritiikki/inventaari)
Että tosiaan notkui aiemmat luontevuudet ja vakaus dynaamisen (luonnollisen) luontevana mitä Kiinan kulttuuriin oli saatu aiempien ponnistusten avulla löydetyksi… ei sekään ihan kestänyt, tai ainahan perinne sielläkin on horjunut, ja kuulunut myös asiaan.
Mikä muutos on uutta… tai ainakin tällä tavoin kaikkia ja kaikkea varteenotettavaksi löydettyä yllättänyttä,… tällaisesta tulisi tietää enemmän.
Kerrontaa on ollut, tähän tyyliinkin.
Millä tavoin avauksia, ja edellytysten hakemista prosessiin,… tämä vaatii yli-perinteistä, vaikka perinteet muuten olisi jees. Mitä on yliperinteisen osuus nyt, tai yleensä. Voi kysyä.
Ilmoita asiaton viesti
Kokonaisemmissa yhteyksissä se tuntuma, että Kiina (k-seutu) kannattaa tosiaan mainita relevanttina ja meritoituneena alueena.
Muut alueet globaalisti epärelevantimpia, vaikka erikoistuneempina ja fokusaatiota saaneena, voisivat yltää jossain suhteessa enempään kuin kokonaisemmat.
Kokonaisemman kulttuuria jos ei ollut mukana, jäljelle jää se räpiköinti ja reuhtominen, mitä joudutaan muuten pakon sokeasti toimittamaan (kujanjuoksupainotus, dissosiaatio).
Näkyy stalinismina, uhriutena ja taisteluna siitä, millä tällaisen kokonaisemman todellisuusvastuun voi yritttää ajatella kompensoituvan.
Ei ns vakautta, mutta puhetta tämäntapaisista enemmän, ja välineistä, joihin voisi turvautua.
Tiede on osa tällaista välineistöä, samoin talous, talousjärjestelmä, teknologia, tieto, taito, … aseet, jopa hyvyys ja hyveellisyys, ts julkisaatavien tukien kautta kuitattavat (massa)resurssit.
…
Maailmanjärjestystä on hyvä ennakoida
Menneisyys, opittu, ts todellisuusvaikutteiset hyvä olla dissaamatta, tai mikäli tähän liikaa taipumusta, herätä voi jahka kykenee.
Tulevaisuus tulee varmasti, ja myös menee. Tuntemattomasta mitenkään voi ottaa suuntaa, vaikka näin tätä koettaisiin.
Ennakointi on enemmän sitä valmiutta, jota koetusta osuudesta on ammentaa.
Jokainen tietää arvella puutteellisuudesta ja keskeneräisyydestä jotain. Vaikka tätä osuutta jää, itseisarvo ei ole, eikä myöskään tällaisen piilottelu.
Ennakoivuus tarkoittaa käytännössä sen huomioimista, mikä on saatettavissa huomioimisen prosessiin.
E-sana vie väärille urille, käytännön tulkintatilanteissa. Tällaisen takia, kielenkäyttöön (perintesiin) kannattaa kiinnittää huomiota, jos vaarat aiemman perusteella tietää, eikä halua olla näitä jatkuvasti toistamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan aiheesta, kun tilautunut, eikä tämän pariin ole odottaa isoa tunkua (tässä vaiheessa) …
Kun keskittynyt ajattelemaan Kiinasta ja sen suuntaisesta potentiaalisesti, jo ennen suonaista Kiina-ongelman julkisempia esiinnostajaisia …
Ja yhä tuli jatkettua aiheesta, vähän toisvinkkelisesti mitä nyt ottaa tuulta alleen…
Kiinaa voi alueena ajatella siitä vinkkelistä, mitä on massan voima, ja todennäköisyystausta, myös edistyksellisempiä asioita koskien.
*
Kyse on suuresta väestöstä, yksilöiden paljoudesta, ja joukkojen kasassapysymisestä, noissa oloissa.
Esim yhden lapsen politiikka on kuin Linkolan (muka?-)unelma, ja ympäristössä, joka täysin toista kuin mitä täällä.
Riittää puhetta, mutta muualla menee asiat kuin perintönä, ja jos ei mene … tuskin kompensaatiot auttavat, ts käärmeen tussarointi, ja järjestelyjen kasaaminen ryssäämisen periaattein.
*
Täällä on tosiaan ollut paljon kunnioitusta ansaitsevia henkilöitä, tosin jakavuutta ovat päätyneet ottamaan, eikä tarvitse mennä Kekkosta kauemmas, tällaisin piirteen osoittamisessa / arvelemisissa.
Koko kulttuuri on kirjaimellisesti tätä jakoa ja jakaantumista, ja siinä kun Nooa asettunut arkkiinsa kilin kolin, ei paljoa toisaalle osattu muidenkaan puolesta. Raamutussa enemmän, jne.
Kiinaa kannattaa tosiaan kulttuurina ajatella myös potentiaalisuuden vinkkelistä. Sen pahempi meillekin, jos siellä epäonnistutaan.
*
Se että Kiinassa asioita tiivistyy nimeen Konfutse… on tunnetusti ollut kiistanalainen tapaus, kun epäsiedetty ja siten jakava.
Toisaalta, astialle osattu palata, ja vaikka K-toimittaja kulkee matkassa,… tuskin on ilman isompaa taustaa. Tässä voi vinkata vaikka sen ikioppaan ”sotaisasta” kanssakäymisestä, ja vertailla vaikka Machiavelliin.
Esimerkillistysten osuvuutta en takaa.
Muuten maailmaa kannattaa ammentaa sen rikkailta osinkin, mihin toisaalta suorapääsyä, vaikka ei tässä ympäristössä olisi kannattavaa.
Vaihtoehtoja ei joidenkin asioiden suhteen jää, eikä tämä liity siihen, että vastassa olisi hirmu, joka piiskaisi, tai jota ei voisi välttää. Näin voi toki suhtautua elämiseen, ja välittää omalta osaltaan tätä toimivaksi sanottua ja ajateltua ”ilosanomaa ja evankeliumia”.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää pohdintaa! Itse aikanaan vastustin Euroopan laajuista liittovaltiota, mutta olen muuttanut mieleni. Me emme selviä tulevaisuuden haasteista ilman liittovaltiota. Liittovaltion tärkein tehtävä on huolehtia ulkopolitiikasta ja yleisestä turvallisuudesta. Osavaltiot voivat itsenäiseesti hoitaa sisäpoliittiset kysymykset.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se on!
Emme voi vain heitellä ”Euroopalle” milloin mitäkin roolia ja tekemistä määrittelemättä sen rakennetta.
Toivotaan, että menneiden muistelun sijaan Suomi uskaltaa tehdä linjaukset kohti liittovaltiota. Tämä vaatii myös sisäpolitiikassa rohkeutta irtautua populistien mielistelystä. Onhan meillä oikeaakin tekemistä, jota kasautuu koko ajan lisää.
Ilmoita asiaton viesti