Maalaisjärkistä etupiirijakoa

Ruotsin Itämaa (Suomi) oli Ruotsiin kuuluessaan useamman kerran venäläisten miehittämä.

Vasta Tilsitissä v 1807 Aleksanteri I ja Napoleon sopivat ikään kuin virallisesti, että Ruotsin hallinta- ja veronkanto-oikeus päättyy ja Suomi litetään Venäjään.

Varsinainen pääasia tuolloin oli Englannin eristäminen, mutta kun Ruotsi oli pahasti heikentynyt suurvalta-ajoistaan, niin Napoleon lupasi Suomen Venäjälle. Toki sodalla se piti Ruotsilta ottaa.

Tuo Tilsitin sopimus on tietenkin hyvä esimerkki suurvaltojen etupiirijaosta. Sittemmin perinne on jatkunut Euroopassa ja taas ollaan uudelta näyttävässä vaiheessa.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että ilman muuta suurvaltojen keskinäisessä pelissä Suomi liitetään Venäjän etupiiriin. Mutta voihan asia kai olla toisinkin?

Nyt kun Euroopan asioita kohta taas käsitellään useammassakin kokouksessa USAn ja Venäjän kesken, ei oikein välty ajatukselta, että Ukrainan lisäksi sama tien tulee puheeksi etujen jako Balkanilla, Turkissa ja Syyriassa. Iranin käsittely vaatisi Israelin mukanaolon mutta ei kai sekään ole mahdotonta?

Puhdas maalaisjärki johtaa ajattelemaan sellaistakin vaihtoehtoa, että Suomen annetaan liittyä Natoon. Tällöin pohjoisessa olisi kaksi vakaata Nato-maata Norja ja Suomi. Niillä molemmilla olisi vahvat kaupalliset siteet
Venäjään ja ne olisivat tunnetasolla hyvin hallittavia. Kummankin kautta olisi melko mahdotonta hyökätä Venäjälle. Sen Venäjä kyllä tietää.

Tämä järjestely vapauttaisi mittavan määrän resursseja jatkuvasta turhasta spekuloinnista hyötykäyttöön. Se loisi vakautta pohjoisille alueille.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu