Suurvallat rakentuvat eri ideoille, eri kulttuureille
Luen tässä sen kummemmin perustelematta suurvalloiksi Kiinan, USAn, EUn ja Venäjän. Analysoin näitä täysin epätieteellisesti ja suppeasta näkökulmasta. Otan havainnoinnin kohteeksi ylevältä kuulostavan kansallisen itsetunnon ja siitä kumpuavan käyttäytymisen.
Kiinalla valtiona on vahva itsetuntunto. Tietenkin se alkujaan perustuu vahvaan vanhaan kulttuuriin mutta myös itse kiinalaisten rooliin maailman silmissä. He ovat työteliäitä, sopetuvia, hyvin käyttäytyviä, mutta eivät yritä integroitua ympärillä olevaan väestöön. Tietysti nyky-Kiinan imago maailman rahamassina ja sen valtiokoneiston vahvuus sekä valtava valtion hallinnassa oleva väkimäärä lisäävät itsetuntoa.
USAn rooli maailman ”johtavana demokratiana” antaa oikeuden olla aina oikeassa ja levittää vapauden sanomaa koko maailmaan. USAlla on kaikissa toimissaan oikeus mukanaan. Vahva itsetunto on itsestään selvyys. USAta ja dollaria huudetaan ympäri maailmaa hädässä apuun. Toistaiseksi teknologia- ja mediaylivoima tekevät myös ”eetvarttia” itsetunnolle.
EU (Eurooppa) on sivistyksen kehto, niinhän me ajattelemme. Meillä on korkea moraali, tiedämme mikä on oikein, itsetuntomme on perustaltaan vahva. Pelokkuus suurten puristuksessa heikentää kylläkin itsetuntoa eri Euroopan osissa vaihtelevasti.
Venäjä on hybridi. Venäjällä itsevaltaisen hallintomallin perintö on vahva. Se on luonut monikerroksisen kansan. Kerrokset elävät paljolti omaa elämäänsä, alimmat kerrokset ennen kaikkea toimeentulostaan huolehtien. Erityisesti kulttuurin alalla on vahva vuorovaikutussuhde nimenomaan Eurooppaan. Johtajan on siellä koko ajan edistettävä, luotava kansallista itsetuntoa. Keinoina on ennen muuta historian käyttäminen. Siinä kunniakkaat sotatoimet korostuvat. Muita keinoja ovat uskonto, aseet, aseiden rajoitettu näytösluontoinen käyttö, urheilu… Kovilla puheilla ja median avulla varmistetaan kansallinen yksituumaisuus kehittämällä tilaisuuden tullen myös ulkoisia uhkia.
Selkeä jaottelu. Kolmesta yksi ei kuulu joukkoon. Euroopan unioni ei samalla tavalla kiinnity valtioksi kuin muut. Euroopaksi Eu:ta ei tule kutsua.
No, jos katsomme unionin kokonaisuutta karttapallosta, niin miltä Euroopan unioni näyttäytyy. Tilkkutäkki – järkyttävä määrä erilaisia ja erihistorioisia valtioita.
Nuo valtiot ovat vuosisatojen ajan tapelleet keskenään, juonitelleet toistensa päänmenoksi.
Valtioiden takana ovat Unioninkin mittakaavassa suurheimojen muodostamat yhtenäiset kulttuuris-sosiaalis-taloudellistet toiminta-alueet.
Lika barn leker bäst! Euroopan unioni kehittyy valtioon verrattavaksi ainoastaan rautasaappaiden avulla. Jos ne liikkuvat riittävän tiuhaan kadulla, niin mekaaninen solidaarisuus kyllä kehittyy sekä riittävä kuuliaisuus.
– No, silloin Uusi Moskovan onkin syntynyt Euvostoliittoon.
*** ***
HS -lehdessä joku analyytikko esitti, että Euroopan unionin keskuspankki on maailmanlaajuisestikin todella vahvasti poliitikkojen taskussa! Niinpä hän totesi matalien korkojen säilyvän Unionissa pitkään, vaikka inflaatio jylläisikin.
– Hän uskoo siihen, että poliitikot pitävä euroalueen koossa vaikka täydelliset taloudelliset tosiasiat syrjäyttäen. Hihii… energia on Venäjän taskussa ja jenkkienergia on kallista. Samalla olisimme Jenkkien taskussa. Toisaalta euroalue on Italian taskussa kun korot merkitsevät sen lähtöä!
Eiköhän Unionin ja Unionista ole aika tehdä johtopäätökset. Luultavasti muut ovat sen jo nähneet ja toimivat sen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Epäröityäni jonkin aikaa jatkaako vai ei, jatkan kuitenkin vielä tuota omaa ajatustani. Kenties samalla vastaan sinunkin kommenttiisi ainakin osittain.
EU on minulla tässä eräänlainen koonti Euroopasta, siis siitä alueesta jolla on vähintään yhtä yhtenäinen kulttuuri ja talouden rakenne kuin noilla valtiollisilla suurvalloilla.
Suursotaa Eurooppaan ei hevillä tule. Nykyinen kriisi hoituu siten, että USA tunnustaa Venäjän neuvotteluosapuoleksi. Sehän ei maksa mitään. Tai no vähän nurinaa Euroopasta kun päidemme yli taas sovitaan ”ydinaseiden käytön estämisestä”.
Euroopan integraatio etenee kohti liittovaltiota, ei rautasaappailla saapastellen vaan talouden, kaupan, ”ilmastonmuutoksen torjunnan” ja jopa yhteisten puolustusratkaisujen vetämänä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Miten sitä voi soveltaa, tai ajatusta kehittää eteenpäin. Vasta sen jälkeen voi sanoa, että kirjoituksesta on hyötynyt jotain, käsityksellisesti.
No, ei aina ihan noin, mutta aika usein näin, että pääsee selkeämmin mukaan siihen, missä tulisi olla. Eiköhän maailmankansalaisuus ala pikkuhiljaa vaatia sitä, että tunnetaan kansoja vähän paremmin, eikä toimita täysin arvailujen varassa.
Kiinasta tulee mieleen juutalaiset. Ovat kansalaisina yhtä pitäviä. Ei ihme, että menestystä kertyy. Samaa taitaa olla suomenruotsalaisuus, ja yleensäkin positiivinen saanti, yhteisön voimavaroista.
Tuntuu, että edelliseen nähden päinvastaista on katabolia, jota yhteisöliittymä aiheuttaa. Näkyy esim Suomessa rankkoina vaatimuksina ylhäältä päin, ja vaikka meillä hyvinvointivaltio, ei se ihan takaa sitä, että omaa yhteisöä vaalittaisiin samalla tapaa, että aito mukanaolo tuntuisi luontaisen oloisesti voimauttavalta.
Kun yhteisön takana ollaan ulkoa päin tulevia ajatellen, enemmän puolustavissa asemissa, pohja ponkaisuun taitaa olla toinen. Mieleen tulee Venäjä ja Yhdysvallat (ISIS-tyyli), agitaatioineen, ja varautumisineen (Venäjän atomiaseet).
Venäjä on altavastaaja, suurvalta-asetelmassa, ja aggressiivisempi, luontaisesti tai miten lie, on Yhdysvallat. Euroopan voi nähdä suoremmin kantapaikkana molemmille, vaikka toisaalta, kantakapiaisen haarautumia voi toki seurata konkreettisempien asioiden kautta.
Uusi manner, kaukana meren takana, viittaa jo projektina valloittamiseen. Britit irrallisella saarellaan, olivat ehkä pakosti vähän taipuvaisia suuntautumaan muualle, ja hankkimaan ulottuvuutta mantereilta.
Britannia on tosiaan Eurooppaan nähden, läntisintä aluetta, ja toisaalta Venäjä itäisintä. Suomeakin tullut ajateltua tässä mielessä, kuin Eurooppaa, vaikka alueena pienempi, joskin näissä on varmasti paljon eroja.
Britanniaa jos ajattelee, ja ylipäätään merenkulkua, niin on tarkoittanut mm viikinkejä, ja resurssitankkausta. Kun on lähdetty kalliisti, ehkä hyvin vähällä, saatava jotain, keinolla millä hyvänsä. Kiina ei aikoinaan saanut kauppaa toimimaan kauempana, ja vetäytyi taktisista syistä, koska ei ajatellut ryöväävämmän suhteen hyvyydestä samalla tapaa.
Itää olen aina pitänyt länttä seesteisempänä. Idässä vaikka on sodittu, ovat sodat olleet ihmiskeskeisiä, ts henkiä on viety, ja se on tuntunut. Taistelutaktiikat ja puolustus ovat enemmän ihmisläheisiä, ja lännessä taas taistelussa on ollut enemmän välineitä, ja teknologista kehitystä, ja kilpajuoksua. Idässä sodatkin voi nähdä vähän enemmän vuorovaikutuksellisena, ihmistasoa koskien.
Konfutsen opit ovat aika toista, kuin sotaisemmassa lännessä, mihin Kristinuskokin vähän liittyy. Lähi-idän alue ei historiallisesti taida poiketa paljoa idästä. Se, että viime aikoina siitä on muodostunut kuumaa aluetta, taitaa olla siirtomaaseurausten perua. Kristinusko muuten tuntuu myyneen paremmin täällä, koska on selkeämpi vastaveto väkivaltaisemmalle vyörytykselle. Esim Jenkeissä, tämä uskonto painottuu.
Tarkemmin ottaen, saatan puhua vähän mitä sattu, koska historiallisesti en tunne maailman tilannetta kovin pitkältä ajalta, ts perus-tietämykseni on tavis-tyypistä, vaikka kerrontaa yritän rakentaa loogisuutta hakien. Kyllä se tästä…
Britannia ei ollut ainoa siirtomaita pitävä, tosin viime aikoina kunnostautui muita enemmän. Oli tosiaan Roomaa, ja laajoja reuna-alaueita, sekä toisaalta Espanjaa, Portugalia,… ja joitain pienempiä, kuten Ruotsi, ja ehkä Suomi, suhteessa saamelaisiin.
Nyt imperialistisin ote on tosiaan valunut äärilänteen, ja sen pohjoisemmille alueille. Eteläisempi osa länttä, on aika toisenlainen, kai koko maailmaan nähden.
Venäjä on tosiaan ollut kulttuuriorjentoitunut, mikä on enemmän tyypillistä perinteisemmälle Euroopalle. Menestyspainotus valtaa lisäävässä mielessä, ei ole samalla tapaa priorisoitunut, ja vaikka alueita on saatu vallattua, ei niitä ole oikein osattu edes kupata. Valloitettelun perusteet aika toistehoisia, kunnon imuriin nähden, joka toisaalta voi muuten olla pohjaton, töryn keräämispiirteiltään.
Talouden voi nähdä lännessä sotavälineenä. Siihen liittyy paljon teknologiaa, ja täällä on mm todettu, että pankkisektori saattaisi olla teknologia-alueisiin kuuluva. Esitetystä lausunnosta, voitaisiin olla monenlaista mieltä.
Kauppaa jos on yhdistävänä tekijänä, niin tuskin Eurooppa terävimpää kärkeä koskien, on tätä. Voi olla koko väline sen verran saastunut, ettei enää muuhun käy. Viittaan ymmärrystä kutsuvassa mielessä dollariin.
Mitähän tämän jälkeen sitten tulee.
Ilmoita asiaton viesti