Työmoraalin ylläpito vaatii johtamista

Suomalaisten työmoraali on yleisesti hyvä. Muutamissa isoissa organisaatioissa tiedetään kuitenkin olevan henkilöitä, jotka ”eivät tee mitään”. ”Tekeminen” tarkoittaa organisaation tarkoituksen mukaista työtä. Näiden henkilöiden aika kuluu omia asioita hoidellen ja nettiä selaillen, pahimillaan he työllistävät muita turhilla töillä. Tällainen tilanne on yksikäsitteisesti huonon johtamisen seurausta. Isoissa organisaatioissa on kuitenkin riittävä enemmistö vastuuntuntoisia, joiden varassa toiminta pyörii.

Tähän tilanteeseen korona toi etätyön mallin, jolloin joillekin perusahkerille vastuuntuntoisillekin työntekijöille tuli houkutus hyödyntää johtamiskulttuuria, löysätä, valita tekemisiään. Tietysti kaikkea tarvittavaa ei edes voinut hoitaa etätyönä.

Nyt koronamallien purkautuessa toisaalta tietysti nähdään töitä, joita kenenkään ei enää tarvitse koskaan tehdä, mutta toisaalta tehokkaaseen toimintaan olisi pikaisesti palattava. Työmoraali on kuitenkin paikoin kärsinyt pahasti. Saavutetuista eduista ei haluttaisi luopua. Etätyö on statuskysymys, julkisuus on glorifioinut sen.

Kokonaan toinen ryhmä työntekijöitä on se suuri joukko, joka ei ole voinut valita työteon tapaansa etätyöksi. Usein he ovat päinvastoin joutuneet kiristämään työtahtiaan ja joutuneet altistumaan entistä suuremmille riskeille koronan vuoksi mutta myös lisääntyneen työmäärän vuoksi.

On tietysti myös lisääntyvä joukko töitä, jotka voidaan hoitaa etätyönä, jos tällä työtavalla asiakastarve tulee tyydytetyksi. Tätä kehitystä ei pidä estää.

Yhteiskuntamme ei kestä, jos työmoraalimme rapautuu. Yksittäisiä lusmuilijoita voidaan johonkin mittaan sietää, mutta ei isompia ryhmiä. Asia on hoidettava kuntoon asiallisesti, ilman itsetarkoituksellista julkisuuden, etujen tai poliittisen kannatuksen hakua. Johtaminen tosin on tässä tarpeen. Johtaminen on uskottava siihen kykeneville, ei yksin ylentämisvuorossa oleville.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu