Tämä on suomalaisille karu kertomus – korkeasuhdanne on pyyhitty kuviosta pois

On kuin Suomen taloudessa olisi enää vain kaksi vaihdetta: matalasuhdanne ja normaali.

Maailmantalous näyttää välttävän laman ja saavuttavan niin sanotun pehmeän laskeutumisen syksyn 2022 inflaatiosokin jälkeen. Se on suuressa kuvassa iso onnistuminen, mutta juhlahumusta ei Suomessa ole tietoakaan.

Talouden kasvunäkymät ovat Suomessa niin heikot.

Kesäkuussa Suomen Pankki arvioi, että potentiaalisen tuotannon kasvu on Suomessa vuosina 2024–2026 keskimäärin alle prosentin vuodessa. Siis että normaalisuhdanteen aikaan Suomen talous ei kasva – tai jos kasvaa, niin etanavauhdilla eli nollalla alkavalla luvulla.

Suomalaisille tämä on karu kertomus. Talouden suhdanteissa on karkeasti kolme asentoa: matala, korkea ja normaali. Näistä kaksi – matala ja normaali suhdanne – tarkoittaa suomalaisille nyt ankeutta. Parhaimpana nousukautena voidaan päästä 1,5–2 prosentin kasvuun.

On kuin Suomen taloudessa olisi enää vain kaksi vaihdetta: matalasuhdanne ja normaali. Korkeasuhdanne on pyyhitty kuviosta pois.

Toki suomalaiset voivat lohduttautua tietoon, että koko maailmantalouden kasvunäkymä on heikentynyt.

Maailmanpankki ennakoi, että vuoteen 2026 asti talouden kasvuvauhti on keskimäärin 2,7 prosenttia, kun se ennen pandemiaa edeltävänä vuosikymmenenä oli keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa.

Silti keskiarvoon yltämisestä – tai varsinkaan sen alle jäämisestä – ei palkintoja jaeta. Tarttis tehrä jotain, sanoi Mauno Koivisto.

Kun talouskasvu sakkaa, ja julkinen talous on jäänyt kroonisesti velkarahoitteiseksi, ei kipeiltä leikkauksilta voi välttyä. Hallituksen saneerausohjelma on iso. Mutta sopeutus ei voi olla itsetarkoituksellista. Eivät yrityksetkään voi säästää itseään menestykseen. Rinnalle tarvitaan uusi kasvun idea.

Hallitus haluaa panostaa työn tarjontaan. Viikon kuluttua astuu voimaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusmalli. Toisella kädellä hallitus kuitenkin vaikeuttaa työperäistä maahanmuuttoa samalla, kun Suomi ikääntyy ja työvoimaa poistuu eläkkeelle.

Kehysriihessä saatiin aikaiseksi vihreän talouden kasvuohjelma, mutta investointeja pitäisi saada liikkeelle laajemmalla rintamalla. Yritysveroasteen laskua pitäisi tarkastella vakavammalla mielellä. Vastapainoksi voisi tarkistaa, että listaamattomien yritysten osinkoverotus kannustaa etenkin suuria yrityksiä investoimaan.

Suomi harjoittelee yhä siirtymää paperi- ja kännykkätaloudesta aidoksi palvelutaloudeksi. Siksi on surullista, että suuryritysten osuus kasvuyritysrahastojen rahoituksessa on eurooppalaisittain surkealla tasolla. Innovaatioita ei edes haluta tarkastella.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu