Helsingin Uutisten vaalikone

Kunnallisvaalien toisen virallisen vaalikoneen ehti avaamaan
Helsingin Uutiset -lehti (ensimmäinen vakavasti otettava vaalikone on täällä). Vastasin
vaalikoneen kysymyksiin.

1. Vanhempien pitää
maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Olen varovaisesti
samaa mieltä.

Päivähoidon hintataso on suurin piirtein kohdallaan. Mutta
työaika ei ole enää nykymaailmasta kahdeksasta neljään. Me tarvitsemme
päivähoitoa, jossa palveluntarjonta jakautuu pidemmälle aikajaksolle päivän
aikaan ja tällaisesta palvelusta voisi maksaa myös hieman enemmän kuin nykyään.

Kannattaa lisäksi muistaa, että päivähoito ei ole mikään
luovuttamaton ihmisoikeus, vaan järjestelmä, joka mahdollistaa työssäkäynnin
lapsellisille perheille. Näin ollen on perusteltua, että yhteiskunta subventoi
päivähoitoa. Kovin radikaalisti päivähoidon hintaa ei tule siis nostaa.

2. Kaupungin on
satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla

Olen eri mieltä.

Me kaikki haluamme vanhuksillemme hyvää hoitoa, mutta ikävä
kyllä rahaa ei ole käytettävissä määrättömiä määriä. Rahaa ei voi luoda
tyhjästä ja jonkun on tehtävä se rahapotti, josta verot kerätään.
Veronkiristykset erityisesti työn verottamisen osalta ovat pahinta mahdollista
myrkkyä työllisyydelle.

Vanhusväestön määrä on lisäksi jyrkässä kasvussa ja jos
määritämme dogmaattisesti vanhusväestölle hoitajanormit, käytännössä tämä
tarkoittaa hoitajien vähentämistä jostain toisesta terveydenhuollon
toimialasta.

Lainaan terveydenhuollon etiikan dosentti Samuli Saarnian
kommenttia:

”… Kun yksittäiseen sosiaali- ja terveydenhuollon
osaan asetetaan kiinteä henkilöstömitoitus, on sinne pakko saada määrätty määrä
henkilökuntaa. Kuntaliiton arvion mukaan tarvitaan 5 400 hoitajaa. Määrä on
valtava maassa, jossa hoitajapula on jo tosiasia ja hoidettavien vanhusten
määrä jyrkässä kasvussa. Uusia hoitajia ei tällaisia määriä löydy, joten
hoitajia siirtyy tai siirretään muilta sosiaali- ja terveydenhuollon
osa-alueilta. Tällöin poliittisesti ’vähemmän arvokkaat’ eli ilman kiinteää
henkilöstömitoitusta olevat alat – kuten mielenterveyspotilaiden hoito – jäävät
ilman.

Kun tämäkään ei riitä, keikkahoitajayritysten määrä kasvaa
räjähdysmäisesti. Kunnan kun on sakon uhalla ostettava hoitajat yksityisiltä.
Näin on käynyt Suomessa jo usealla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan lohkolla.
Tämä pahentaa hoitajapulaa entisestään.

Kiinteä henkilöstömitoitus on arvovalinta vanhusten
laitoshoidon laadun puolesta. Se on myös arvovalinta keikkahoitajafirmojen ja
terveydenhuollon ulkoistamisen puolesta. Se on myös arvovalinta rajallisten
resurssien käyttöä ja myös mielenterveyspotilaiden hoitoa vastaan.”

3. Maahanmuuttajien
saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen
opiskelu.

Samaa mieltä.

En usko tämän olevan kovin merkittävä asia. Jokainen kynnelle
kykenevä ja fiksu maahanmuuttaja opiskelee suomea erittäin aktiivisesti koska
asialla on suora vaikutus heidän pärjäämiseensä työmarkkinoilla ja kouluissa.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin tunnustettava, että maassa
asuu pieni joukko sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat pahasti vaarassa
syrjäytyä yhteiskunnasta. Tyypillisesti nämä ovat hyvin perinteisiä
musliminaisia, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan juuri minnekään lähikauppaa
monimutkaisempaan kodistaan. Saattaa olla paikallaan tämän ryhmän
opiskelumotivaation ylläpitämiseksi käyttää myös hieman keppiä.

4. Olen valmis
ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Samaa mieltä.

Vastustan NIMBY-ilmiötä (Not In My Back Yard) voimakkaasti.
Ja sitä paitsi Vuosaareen keskitettiin jo koko itäisen Helsingin alkoholi- ja
nistihuoltoyksikkö. Tässä ei paljoa paikallisilta asukkailta kyselty.

Sijaintipaikkaa merkittävämpi ongelma päihdehuoltotyössä on
se, että Helsinki ei seuraa kuntoutuvien paranemista tai hoidon vaikutuksia
lainkaan. Olen kirjoittanut tästä aiheesta pitemmin täällä:

http://www.ossimantylahti.com/2012/08/helsinki-tarvitsee-vaikuttavuuden-arvioinnin-ohjelman/

5. Työttömältä on
voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan
tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Samaa mieltä.

Sivistynyt yhteiskunta pitää huolta huono-osaisimmista
jäsenistään. Ikävä kyllä joillain (TV2:n Viljami, katson sinua) on sellainen
naiivi käsitys, että tämä tarkoittaa yksilön kannalta sitä, että heidän ei
tulisi tehdä mitään vastineeksi. Jos yhteiskunta tarjoaa työttömälle
työpaikkaa, se tulisi ottaa vastaan myös vaikka oman alan töitä ei
löytyisikään. (Tässä toki kannattaa pitää järki ja jonkinasteiset siirtymäajat
mukana).

6. Joukkoliikenteen
on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä

Eri mieltä.

Pääasiallisesti tämä on jälleen talouskysymys. HSL:n noin
500 miljoonan euron vuotuisesta budjetista noin puolet tulee lipputuloista ja
puolet verovaroista. Joukkoliikenteen maksujen perinnästä luopuminen
tarkoittaisi sitä, että veronmaksajilta pitäisi periä lisää veroa.

HSL on myös tehnyt muutama vuosi takaperin laajan
tutkimuksen liputtoman joukkoliikenteen vaikutuksista. Sillä olisi hyvin vähän
vaikutuksia esimerkiksi työmatkaliikenteeseen tai autojen käyttöön. Joukkoliikenteen
käyttö kuitenkin kasvaisi erittäin paljon lyhyillä huvi- ja vapaa-ajan
tyyppisillä matkoilla. Tämä tuskin on ”ilmaisen” joukkoliikenteen ensisijainen
tarkoitus.

7. Opettajia saa
lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Eri mieltä.

Opettajien lomauttaminen tai irtisanominen ovat kunnan
säästötalkoissa aivan ehdottomasti viimeisten mahdollisten keinojen joukossa.
Opettajiin kohdistuvilla säästötoimenpiteet ovat suoraa tulonsiirtoa lapsilta
aikuisille ja näin päin yhteiskunnan ei pidä toimia.

Paljon mieluummin järjestäisin kouluissa esimerkiksi
maksullisten lisäpalveluiden tuottamista, jotta oppilaitokset eivät joudu
vastenmieliseen YT-neuvotteluprosessiin rahan takia. Maksullisia lisäpalveluita
voisivat olla vaikka yksityiset tukiopetuskurssit, kesäkurssitukset ja
korvauksellinen sparraus.

8. Kaupungin pitää
tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Jyrkästi eri mieltä.

Erityisesti perusterveydenhuollossa julkisen sektorin
osaaminen palvelutuotannossa on ala-arvoista. Hakunilan tuoreessa tapauksessa
julkisen sektorin pyörittämään terveyskeskukseen ei saanut lääkäriaikoja
kuukausiin. Kun toiminta hankittiin yksityiseltä palveluntuottajalta, homma
lähti toimimaan melkein hetimiten.

Juttelimme asiasta Facebookissa hetki sitten Hakunilan
vastaavan lääkärin kanssa ja hän kertoi suurimmaksi syyksi Hakunilan ongelmiin
sen, että julkisella sektorilla terveyskeskuslääkärinä hänellä ei ollut mitään
mahdollisuutta vaikuttaa omaan työntekoonsa.

Niin kauan kuin julkisella sektorilla palveluntuotanto on
näin jäykkää ja kaavoihin kangistunutta, sitä ei ole mitään syytä suosia
yksityisen kustannuksella.

9. Kuntatyöntekijöitä
on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Samaa mieltä.

Ei ole millään muotoa perusteltua, että kunnan
työntekijöillä olisi yhtään sen parempi irtisanomissuoja tai lomaetuisuudet
kuin yksityisellä tai valtiolla. Tällaiset etuoikeusläänitykset kuuluvat siihen
vanhaan Suomeen, jota ei enää ole.

Menkääpä sanomaan Nokialta irtisanotuille, että
irtisanomisaika on viisi vuotta. Ei paljoa naurata.

10. Johtaville
kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua
nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Varovasti samaa mieltä.

Varsinkin suurissa kunnissa kaupunginhallitus päättää miljardien
eurojen käytöstä vuosittain. On mahdollisesti perusteltavissa, että
kaupunginhallituksen jäsenet ja merkittävimpien lautakuntien puheenjohtajat saavat
työstään kuukausipalkkaa. Tämä edellyttää tuolloin myös sitä, että nämä jäsenet
eivät voi olla samaan aikaan esimerkiksi kansanedustajia.

Lautakuntien ja valtuuston rivijäsenille en olisi valmis
antamaan kuukausittaista korvausta työstä.

11. Kaupungin on
järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.

Jyrkästi eri mieltä.

Romanikerjäläiset ovat härskin ja täysin ihmishengistä
piittaamattoman ammattimaisen ihmiskaupan uhreja. Helsingin ei missään nimessä
pidä lähteä tukemaan rikollisorganisaatioiden toimintaa.

Poikkeuksena majoituksessa voidaan pitää korkeintaan
kerjäläisryhmien mukana tulevia lapsia. Ja tällöinkin on vakavasti harkittava
huostaanottotoimenpiteitä, mikäli on ilmeisen selvää että kyse on ihmiskaupasta
ja lasten myynnistä.

12. Perhe saa valita
lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi
koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.

En osaa sanoa.

Periaatteellisesti kokoomuslaiseen ajattelutapaan kuuluu
oikeus vapaaseen valintaan. Mutta ns. white flight -ilmiö on todellinen. En ole
vakuuttunut, että meidän kannattaisi eriyttää voimakkaasti kouluja toisistaan.

13. Lasten kotihoidon
kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan
hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).

En osaa sanoa.

Kannatan sitä, että perheet saavat itse valita kumpi
vanhemmista hoitaa lapsia kotona jos perheet haluavat näin tehdä. Mutta
kotihoidon tuki ei välttämättä ole tähän paras vaihtoehto. Minun ratkaisuni
asiaan olisi perheverotus. Se antaisi perheille todellisen mahdollisuuden
valita.

14. Maahanmuuttajien
määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja
kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista

En kannata.

Maahanmuuttajat eivät ole mikään homogeeninen yhtenäisesti
toimiva ryhmä. Sellainen ajattelu, että maahanmuuttajat automaattisesti
aiheuttaisivat ongelmia kouluissa ja päiväkodeissa on kovin demagogista. Emme
me rajoita lasten osallistumisoikeutta kouluopetukseen esimerkiksi
sosioekonomisen luokankaan perusteella, vaikka tästä voisi koitua
samantyyppisiä haasteita kuin maahanmuuttajakeskittymistä luokissa.

15. Helsinki
tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.

En osaa sanoa.

Periaatteessa jos Gugge toisi Helsinkiin puoli miljoonaa
uutta matkailijaa vuosittain, sille olisi business case. Mutta Guggenheim-juna
meni jo. Tämä on sinänsä harmi, sillä olisin mielelläni nähnyt Gugge-keskustelun
osanaa vaaliteemoja.

16. On tärkeämpää,
että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia
pienempiä lähikirjastoja.

Jokseenkin samaa
mieltä.

Kirjastotoimeen pätee sama kuin sairaanhoitoon: suurissa
yksiköissä palveluntuotanto on tehokasta ja laatu korkealla. Kirjastojen osalta
mielipiteeni ei kuitenkaan ole järin vahva. Jos joku esittää minulle selkeitä
hyötyjä lähikirjastoista, olen valmis harkitsemaan kantaani uudestaan.

17. On tärkeämpää,
että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä
terveysasemia.

Voimakkaasti samaa
mieltä.

Varmin tapa saada palveluntuotannon tehokkuus heikoksi on
pirstoa organisaatiot pieniin yksiköihin, jotka ovat haavoittuvia
sairaspoissaoloille ja muille ennakoimattomille tapahtumille. Suuri on kaunista
ja Helsinki pärjäisi erittäin hyvin esimerkiksi 10-15 suurella laajan palvelun
terveysasemalla, joita tukee kotihoito.

18. Uusille
asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa
suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.

Eri mieltä.

Nykyinen linja on hyvä. Hitasin tilalle voitaisiin toki
rakentaa mieluummin vuokra-asuntoja. Hitas-järjestelmässä ei ole mitään järkeä
ja siitä tulisi luopua.

19. Yksityisautoilua
tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.

Eri mieltä.

Jos yksityisautoilua halutaan hillitä, joukkoliikenne on
ENSIN saatava toimimaan. Vasta tämän jälkeen voidaan edes harkita kepin
käyttöönottoa. Helsinkiin mahtuvat yhtä hyvin autoilevat perheet kuin lattea
litkivät kantakaupungin trendihipsterit.

20. Helsinki, Espoo,
Kauniainen, Vantaa ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua
voidaan kehittää kokonaisuutena.

Ehdottomasti samaa
mieltä.

Helsingin metropolialueen kehittämisen pahin yksittäinen
jarru on naapurikuntien välinen nokkapokka ja omien etujen ajaminen
kokonaisuuden kustannuksella. Espoo, Vantaa ja Kauniainen on liitettävä mitä
pikimmin Helsinkiin. Sipoo voidaan pilkkoa puoliksi Helsingin ja Porvoon
välillä.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu