Ydinvoima on edelleen parasta Helsingille
Olen seurannut hämmentyneenä miten eräät vasemmistolaiset ovat hihkuneet onnesta kun S-ryhmä ja muutama muu pienosakas on päättänyt vetäytyä Pyhäjoelle rakennettavasta Fennovoiman ydinvoimalalaitoksesta. Eräskin vasemmistovihreä autovihaaja ehti jo visioida kuinka seuraavaksi osuuskauppaketjun marketeissa luovutaan seuraavaksi merilohen myynnistä.
Minua tällainen asenne hämmästyttää. Mitä ihmeen syytä on iloita päätöksestä, jossa kotimainen vähittäiskaupan osuuskaupparyhmä rakentaa mieluummin lisää ABC-myymälöitä ja Prismoja Pietariin kuin investoi kotimaiseen teollisuuteen? Jos päätöksen taustalla on kotimaisen teollisuuden heikko tulevaisuus, sillä on koko suomalaiseen yhteiskuntaan vakavia seurauksia.
Pohjoisen Suomen kannalta olisi erittäin paha juttu menettää esimerkiksi Outokummun terästehdas. Tällaisen toivominen on keltä tahansa poliittiselta toimijalta täysin edesvastuutonta.
* * *
Kun Fukushimasta ei ollutkaan maailmanlaajuisen ydintuhon aiheuttajaksi, Greenpeacen propagandakampanjassa ydinvoimaa vastaan on viime aikoina nostettu korostetusti esille miten huono investointi ydinvoima on taloudellisesti. Innokkaimpien väittäjien mukaan voimalaprojektien investoinnit ovat niin suuria, että voimalat eivät koskaan tuota sähköä taloudellisesti.
Luulo ikävä kyllä ei ole tiedon väärtiä.
Sähköntuotannon kustannuksia on tutkittu Suomessa hyvin laajalti erilaisissa teknisissä yliopistoissa. Esimerkiksi Lappeenrannassa ja tuoreimpana Aallossa. Tuukka Vainion julkaisu ”Sähkön tuotantokustannusvertailu” on Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitoksen dokumentti. Työtä on ohjannut professori Sanna Syri.
Vainion paperissa todetaan yksiselitteisesti, että ydinvoima on jopa vuoden 2010 lukujen perusteella ylivoimaisesti halvin tapa tuottaa energiaa. Vuonna 2010 ydinvoiman polttoainekustannuksissa oli poikkeuksellinen piikki. Tämän takia ydinvoiman tuotantokustannukset ovat 43,5 € / MWh. Vuonna 2008 Tarjanteen Lappeenrannan yliopiston raportin mukaan kustannukset olisivat olleet 35 € / MWh.
Erityisen hämmästyttävää Vainion laskelmissa on se, että tuulivoiman investointi- ja käyttökustannukset ovat valtavan suuria. Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat 52,9 € / MWh ja tästä pääomakustannuksia on noin 42 euroa! Ydinvoiman pääomakustannukset jäävät tästä alle puoleen!
Käyttö- ja kunnossapitokustannuksien osatakaan ydinvoiman ja tuulivoiman välillä ei ole merkittävää eroa.
Vainion raportti on myös melkoista myrkkyä kaikille niille maakuntien kyläpoliitikoille, jotka vouhkaavat ”hajautetun biopohjaisen energiantuotannon” puolesta. Suomeksi sanottuna siis puupellettien ja puuhakkeen poltosta. Puun polttaminen on kalleinta mahdollista energiantuotantoa – hinta megawattitunnille on lähes 90 euroa.
Jotkut semi-vihreät ovat myös olleet kovasti innoissaan maakaasusta – sillä voitaisiin korvata hiilen polttoa ja näin vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Ikävä kyllä maakaasu on kivihiilen ja öljyn lailla fossiilinen polttoaine ja sen polttamisesta tulee myös hiilidioksidipäästöjä. Siinä missä kivihiilestä tulee päästöjä ilmakehään 95 gramma per megajoule, maakaasulla päästöt ovat 55 grammaa. Vähemmän toki, mutta ei siltikään mitenkään merkityksetön määrä.
* * *
Tulevalla valtuustokaudella tullaan taatusti käsittelemään Helsingin Energian sähköntuotantoa. Ja tällöin onkin tärkeää, että valtuutetut oikeasti ymmärtävät mistä päätöksissä on kyse. Helsingin talous on hyvin pitkälle oman sähköyhtiön varassa ja Helenin toiminta täytyy pystyä turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Tällä hetkellä turvallisin, edullisin ja vähäpäästöisin tapa sähkön tuottamiseen on kotimainen ydinvoima.
Helsingin energian on oltava mukana kotimaisissa ydinvoimalahankkeissa.
Maakaasun huoltovarmuus on olematon. Kun Venäjä kiertää hanan kiinni, niin maakaasun käyttö loppuu siihen paikkaan.
Ydinvoiman huoltovarmuus sen sijaan on erinomainen. Polttoaine on halpaa ja se vie vähän tilaa, joten on helppo varastoida ydinvoimaloiden alueelle monen vuoden käyttöä vastaava määrä polttoainetta.
Hakkeen huoltovarmuus on periaatteessa hyvä, onhan kyseessä kotimainen raaka-aine – käytännössä kuitenkin huoltovarmuus on heikko sillä hakkeen tuottamiseen tarvitaan valtava määrä tuontipolttoaineita, kuljetus ja muuta kalustoa sekä työvoimaa.
Hakkeen polttaminen (ja kuljetus) saastuttaa tappavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta Juhani. Eihän nyt Venäjä KOSKAAN kiristäisi naapureitaan sulkemalla kaasu- ja öljyhanoja! Koskaan historiassa ei ole tapahtunut mitään tuon kaltaistakaan. Eihän?
Ilmoita asiaton viesti
Harmi, ettei sitä yleistä satiirin symbolia ole käytettävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Latvialle kävi näin kun se alkoi kiristää tolkutonta välityspalkkiota kauttakulku kaasusta ja-öljystä.
Kysessäoli Lembergsin yksityinen business,mutta se loppui Primorskin/Valko-Venäjän avulla.
Pitää miettiä,mikä on perimmäinen syy , ei Venäjäkään kultamunaa riko.
Putinin ura on lyhyt,jos öljy-kaasutulot loppuvat
Ilmoita asiaton viesti
Jos Venäjä puksauttaa pikku ohjuksen ydinvoimalaan niin kynttilänvalossa istutaan ja notskilla paistetaan lihat, myös Putkinen.
Ydinvoima keskitettynä energiantuotantona on äärimmäisen haavoittuvainen
Ja ei tarvitse edes atomivoimaloita ampua hajalle,muutaman kantaverkon solmun tuhoamainen riittää.
Sotaa eikäydä rintamilla vaan ensimmäisenä tuhotaan elintärkeä infra
USA:kin pyrkii aina ensimmäisenä tuhomaan energia-tietoliikenne-liikenneinfran esim näin kävi Irakissa
Ilmoita asiaton viesti
Ei Venäjä suinkaan halua tuhota Suomen erinomaista infraa – mukaanluettuna ydinvoimalat – vaas ryöstää sen itselleen mahdollisimman hyvässä kunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö,miksi se sitten katkaisee kaasun ? Kaasullakin pidetään infraa yllä ja on aivan samloppuuko energiantuotanto ydinvoimalsta tai kaasulaitoksesta .
Pakkasella on sama mikä energianlähde sammuu,jäätyminen rikkoo joka tapuksessa
Ja jos voitto on tärkeä eikä sitä muuten saavuteta kuin infraa rikkomalla niin enpä usko että sitä epäröidään tehdä.
Putkisen perustelu on lapsellinen
Ilmoita asiaton viesti
Riittää kun avaa taas kaasuhanan niin energiantuotantoinfra on taas kunnossa…
Ilmoita asiaton viesti
Kait putkinen tietää kuitenki että hake ja turve pääasiassa käytetään kuitenki lämmöntuottamiseen, ei sähkö tuottamisen kuten yhdinvoimala, moni pieni kuntakeskus ja kylä lämpiää hakkeella ja turpeella, sitäpaitsi sekin työlistää paikallisia asukkaita ”mökki ja halli lämpiää turpeella ja joskusa hakkeella”
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa, että syyt saattavat olla muualla. Käsittääkseni toimittajakisassa on kaksi kisaajaa enää mukana. Toshiba ja AREVA!!!!
Ystävälläni Putkosella on varmaan eriävä mielipide. Mutta Venäjä on ko. teknologiassa aivan kärjessä tätä nykyä. Visio siitä, että suomen projektiosaaminen yhdistettynä venäläiseen huipputeknologiaan ei olisi hullumpi idea. Esim. Prismalla on paljon intressejä maassa.
Pelkään koko juttua, varsinkin Arevan osalta. Se on jo nähty miten asioita siinä puljussa hoidetaan.Tällaisissa hankkeissa jos hinnan annetaan vaikuttaa, niin no se on jo nähty. Olkiluoto III on monumentti vailla vertaa. Ei riitä, että voimala valmistuu 10v aikataulustaan jäljessä. Sille pitää myöntää myös käyttölupa.
Ilmoita asiaton viesti
Todellakin Prismalla on suuria intressejä maassa. Ihmettelen vain miksi? Osuuskauppahan on asiakkaidensa omistama ja heitä palveleva. Ettei vain olisi osuuskaupan johto suuruudenhulluudessa alkanut leikkiä maailman valloittajaa ja käyttää rahansa riskisijoituksiin Venäjälle?
Miksiköhän sama osuuskaupan johto sulassa sivussa Keskon kanssa on vedättämässä päivittäistavarakaupan hintoja ylös tavalla, joka muistuttaa kartellia. Kun laskun maksavat asiakkaat ovat kaupan omistajia ja kaupan kuuluisi palvella ensisijaisesti heitä.
Ja vielä lähtenyt mukaan ydinvoimahanketta rahoittamaan. Tämä ei siis ole kannanotto ydinvoimahankkeeseen vaan osuuskaupan osallistumiseen siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Sokoksen osallistuminen suomalaiseen ydinvoimahankkeeseen on hyvin perusteltua – Prismat, yms. kuluttavat hyvin runsaasti sähköä mm. jäähdytykseen. Ydinvoimayhtiön osakkaat saavat sähkönsä omakustannushintaan, eli erittäin edullisesti.
Venäjälle menossa sen sijaan ei ole vähäisintäkään järkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä just tarkoitin. Prismalla on intressejä ja kyllä noinkin isossa projektissa täytyy pelata myös muillakin korteilla, kuin mistä halvimmalla saadaan.
Käsittääkseni, täytyy tsekata, Kesko on TVO osakkaita. No SOK:n ja Keskon perustamisajatus on jo kauan sitten unholaan hävinnyt.
Tarkoituksenani oli pohtia Suomi/Venäjä yhteistyötä ko. asiassa, kun se joka tapauksessa tullaan toteuttamaan. Että sillai.
Putkiselle erikseen. Ei aina kannata lytätä jos itänaapurista on kyse. Monella alalla sieltä löytyy sellaisia mahdollisuuksia, joista maamme vienti on jo nyt menestynyt. Lisää pitää hakea ja kyllä Venäjä ihan yhtä luonteva suunta on kuin mikä muu tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi kukaan politiikka ei aja Helsiinkiin lämpöä tuottavaa ydinvoimalaa? Lämmöntuotanto ydinvoimalla olisi myöskin halpaa!
Ilmoita asiaton viesti
Fortumin suunnitelmissa Loviisa 3 olisi tuottanut kaukolämpöä pääkaupunkiseudulle, mutta valitettavasti projekti tyrmättiin valtioneuvoston toimesta. Typerä päätös, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto lisää laitoksen hyötysuhdetta melkoisesti
Ilmoita asiaton viesti
Fortum saa suunnitella ihan mitä tahansa ja yrittää niillä kerätä säälipisteitä omalle luvalleen!
Tilannehan on hyvin äkkiä sellainen ettei hesan kannata ottaa Loviisasta kaukolämpöä vastaan vaikka ilmaiseksi saisivat,syitä on monia mutta yksi tärkein syy on se että Loviisassa pytty kylmenee joka vuosi vuosihuollon ajaksi,voi toki kylmetä muutenkin. No mitäs tuosta seuraisi,pakkasilla hesalaiset toki voisivat mennä kuntosalille tai sitten hesa kustantaisi jokaiselle asukkaalle ikioman hyppynarun jolla pitää itsensä lämpimänä jos vilu iskee! Mutta se pointti,hesa tuottaa nykyisellään voimaloissaan sekä sähköä että kaukolämpöä,hyvötysuhde on hyvä ja toimitusvarmuus huippuluokkaa,ja vaikka Loviisasta saataisi ilmaiseksi kaukolämpöä niin hesa joutuisi silti pitämään omat nykyiset voimalat starttivalmiina ympäri vuoden.. Nyt joku sitten äkkiä väittämään että voimala laitetaan starttinappulasta välittömästi tulille,menkööt kysymään Inkoosta miten homma oikeasti hoidetaan
Oikeastaan ihmettelen miksi asiaa taas nostetaan pöydälle kun siitä nyt ei ole kovin kauan kuin asia on tutkittu perinpohjin että hesa ei voi eikä kannata investoida keskitettyyn lämmöntuottoon,ja etenkään sen vuoksi että silloin maksetaan Fortumille sekä lämmöstä että sähköstä,ihan markkinahinta ja nykyisellään hesa pystyy tuottamaan oman energiansa edullisemmin,eli osa ”kunnallisveroa” tulee lämmön/sähkön myynnistä
Ilmoita asiaton viesti
Vähäsarja: edelleenkin meillä olisi Helsingin alueella muitakin voimaloita, joita käytetään silloin kun muissa voimaloissa on huoltokatkoja. Myös hiilivoimaloita täytyy huoltaa silloin tällöin.
Ilmoita asiaton viesti
Ossi,tiedän kyllä että huoltoseisokit vaivaa kaikkia voimaloita,ja siksipä tiedän senkin että hajautetussa järjestelmässä voidaan tarvittaessa korvata jokunen verkosta pudonnut voimala aivan kevyesti toiminnassa olevilla yksiköillä,vain huippukulutuksen aikana voisi tulla ongelmia,en lähde väittelemään siitä onko hesalla reserviä huipun aikana jos yksi yksikkö putoaa verkosta?
Kaukolämpö Loviisasta on ituhippien haavetta,kuten tuossa yllä jo tulikin selväksi
Mutta jos etsit sitä konseptia millä saa kannattavaksi röörin loviisasta hesaan ainut on se että hesa myy kaikki voimalansa Fortumille,ja Fortum ottaa hesan sähkön- ja lämmönjakelun huolehtiakseen.Samaan kauppaan Vantaan Energia,ja verkot yhteen. Tuo kuvio että koko PK-seutu olisi yhtä ja samaa verkkoa ja Loviisasta rööri siihen…mutta tuollaista kuviota saa hetken odotella,sen enempää hesa kuin vantaakaan halua antaa monopolia ja runsaita tuottoja energiantuotannosta Fortumille,jämpti näin!
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoimala kannattaa luonnollisesti turvallisuussyistä rakentaa melko kauas asutuskeskutuksesta. Lämmöntuotanto edellyttää aika paksua putkea ja tämä maksaa.
Helsingin alueen lämmittämiseen Loviisan ydinvoimala olisi sijainniltaan ainoa järkevä. Lämpöputki tänne maksaa noin miljardi euroa.
Ajatus on periaatteessa kannatettava, mutta tämä edellyttäisi Fortumille Loviisan-voimaloiden uusimiseen myönnettävän rakennusluvan. Minun puolestani tällaiseen lupaan voitaisiin hyvinkin liittää edellytys kaukolämpöputken rakentamisesta Loviisasta Porvooseen ja Stadiin.
Jos tähän projektiin saataisiin vielä mukaan ratayhteyden rakentaminen Helsingin ja Porvoon välillä, investointihanke olisi erittäin mielenkiintoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Energiaa on paljon järkevämpää siirtää kaapelia kuin putkea pitkin.
Kaukolämmöstä pitäisi luopua kokonaan ja siirtyä sähkölämmitykseen (sähkö tuottaa ydinvoimalla ja vesivoimalla).
Ilmoita asiaton viesti
Otaniemessä on toiminut atomivoimala jo 50 vuotta eikä kukaan ole puhunut riskeistä mitään
Ilmoita asiaton viesti
Putkisen juttu tarkoittaa,että koko sähköverkko on rakennettava uudestaan,
karkeasti laskettuna se maksaa 40-50 miljardia euroa.
Ilmoita asiaton viesti
”Helsingin alueen lämmittämiseen Loviisan ydinvoimala olisi sijainniltaan ainoa järkevä. Lämpöputki tänne maksaa noin miljardi euroa.”
Sen päälle pitää huomoida varmistavan,korvaavan järjestelmän kulut.
Ilmoita asiaton viesti
Loviisan kolmosta kaukoläämmöllä buustattuna pitää lähteä virittelemään heti jos näyttää siltä, etteivät jo luvan saaneet ryhdy rivakasti toimeen kuudennen ja sitsemännen reaktorin aikaansaamiseksi. Nämä investoinnit ottavat aikansa ja Loviisan vanhat yksikö alkavat tosiaan olemaan vanhoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto on kyllä erittäin tehokas tapa kummankin tuottamiseen. Ydinvoimalan osalta kaukolämmön ansiosta voitaisiin ottaa talteen jäähdytysveteen laskettavaa lämpöenergiaa. Nyt tämä lämpö lasketaan mereen ja siitä ei ole hyötyä kenellekään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Helsinki kaikessa urbaanilaisuudessa tarvitsee niin paljon sähköä ja lämpöä että teillä pitäisi siellä olla ihan ikioma ydinvoimala. Kaivopuistossa olisi vielä tilaa rakentamiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä ydinvoimasta kovin innostunut (oma asenteeni asiaan on malttilinen) blogisti sanoisi siihen, jos asuisimme Vuosaaressa ydinvoimalan naapurissa?
Näinhän voisi hyvin olla. 1970-luvun alussahan oli käynnissä hanke rakentaa ydinvoimala Uutelaan. Helsingin demarien nykyinen varavaltuutettu Jyrki Lohi oli yksi keskeisiä voimia kansalaisliikkeessä, joka tätä hanketta vastusti. Lohen kotisivulla on kuva, jossa tuhannen vuosaarelaisen allekirjoittama voimalaa vastustava adressi luovutetaan ylipormestari Teuvo Auralle 1972. Näin ne ajat ja käsitykset muuttuvat. Mitähän nykyajan ideoista ollaan mieltä 40 vuoden kuluttua?
Ilmoita asiaton viesti
Järkevintä ydinvoiman käyttöä olisi rakentaa kaksi ydinvoimalaa Helsinkiin.
Silloin voidaan korvata hiilikaukolämpö
Ilmoita asiaton viesti
Osu ja upposi, Helsingin ja Porvoon välille hyöty maksimaalinen.
Ilmoita asiaton viesti
Otaniemessä on toiminut ydinreaktori jo 50 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tietoinen Granön saarelle suunnitellusta voimalahankkeesta. Jos moinen oltaisiin bygattu sinne aikanaan, niin siellähän se surraisi.
Yleisesti ottaen puhtaasti turvallisuusnäkökulmasta ajatellen ydinvoimaloiden – ja muun raskaan teollisuuden – sijoittaminen kauas suurista väestökeskittymistä on fiksua turvallisuusajattelua.
Meillä on historiasta kokemusta kolmesta ydinvoimalaonnettomuudesta: Three Mile Islandista, Tsernobylistä ja Fukushimasta. Kaikissa näissä on ollut yhteistä se, että 200 kilometriä on varsin hyvä turvaväli voimalan ja asutuksen välillä onnettomuustilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikissa näissä on ollut yhteistä se, että 200 kilometriä on varsin hyvä turvaväli voimalan ja asutuksen välillä onnettomuustilanteessa.”
Tämä tieto lämmittää erityisesti eurajokelaisia ja loviisalaisia
Ilmoita asiaton viesti
Noissa luvuissa atomivoimala kulut on laskettu Olkiluodon alkuperäisen kustannusarvion mukaan.
Lopullista ei tiedä vielä kukaan ja kun mukaan otaan viivästyksen aiheuttamat kulut ja tilapäisjärjestelyjen kulut niin laskelma näyttää aivan toiselta
Ilmoita asiaton viesti
Ei mul muuta:
http://oddyfunny.blogspot.fi/2010/05/top-10-worlds…
Ilmoita asiaton viesti
mihin kohtaan ensimmäinen tulisi? Guggenheimin tilalle…hmmm… ssopu sijaa antaa.Mahdollisimman lähelle kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Luin tämänpäiväisen Hesarin pääkirjoituksesta, että General Electricsin pääjohtaja Jeff Immelt on heinäkuussa Financial Timesissa kertonut heinäkuun lopussa, että hän ei enää usko ydinvoiman tulevaisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Luin saman. Jeff Immelt markkinoi lausunnolla kaasuvoimaloita.
Haluaako joku rakentaa Suomen energiahuollon kaasuvoiman varaan? Fuck hiilidioksiidi ja ilmastonmuutos! Ja Venäjään voi aina luottaa varmana energiantuottajana. Myös kylmillä talvipäivillä jos asiakkaan politiikka ei miellytä. Eikös jeh?
Ilmoita asiaton viesti
Kaasua voi kuljettaa myös laivoilla.
Toisaalta NATO kumppanimme esim Saksa luottavat Venäjään kaasuntoimittajina,paljon enmmän kuin Viroon kaasun välittäjänä
Ilmoita asiaton viesti
Laskelmissahan ei näköjään ole huomiotu noita jätteiden loppusijoituksen tuottamia kustannuksia, mutta sillähän ei näköjään ole niin väliä, kunhan Pyhäjoellekin vain saadaan rakennettua voimala, vaikka jätteiden loppusijoitus onkin tällä haavaa vielä jokseenkin epäselvä
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ydinjätteen loppusijoituksen kustannukset ja jopa voimaloiden purkukustannukset katetaan rahastosta, johon on jo kerätty melkoinen summa rahaa ja kerätään koko ajan.
Jos Fennovoiman ydinvoimala alkaa tuottamaan sähköä valtakunnanverkkoon vaikkapa vuonna 2030, niin sen käytetty ydinpolttoaine varastoidaan vesialtaisiin jäähtymään noin 40 vuoden ajan. Siten Fennovoiman ydinjätettä tarvitsee alkaa loppusijoittaa noin vuonna 2070 – sillä ei ole mitään kiirettä. Vielä mieluummin käytetty ydinvoimaloiden polttoaine kierrätetään uudelleen ydinvoimaloiden polttoaineeksi – noin 95% voidaan käyttää uudelleen ja vain noin 5% muutenkin vähäisestä jätteestä tarvitsee loppusijoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Taivaastako ne rahat niihin rahastoihin ovat tippuneet?
Ilmoita asiaton viesti
Rahastot on sijoitettu erilaisin sijoituskohteisiin eikä niiden tuottoa ja edes pysyvyyttä tiedetä
Voi olla että 50 vuoden kuluutua rahastoon menettänyt arvonsa.Mikään firma ei ole toiminut niin pitkään menettämättä pääomiaan
Ilmoita asiaton viesti
”Ydinjätehuoltorahasto
Valtion ydinjätehuoltorahasto perustettiin valtion talousarvion ulkopuoliseksi vuonna
1988 ydinenergialain (990/1987) edellyttämänä silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Nykyisin rahasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Sen tehtävänä on kerätä, säilyttää ja turvaavasti sijoittaa ne varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseen. Näin yhteiskunnalla on taloudellinen takuu siitä, että ydinjätehuolto pystytään hoitamaan kaikissa olosuhteissa. Tällä hetkellä rahaston varat ovat noin 1,9 miljardia euroa.
Rahaston pääoma muodostuu työ- ja elinkeinoministeriön määräämistä ydinjätehuoltovelvollisten vuosittaisista maksuista ja rahaston tuotosta. Ministeriö ratkaisee ydinjätehuoltovelvollisten toimittamien selvitysten pohjalta kulloinkin vielä suorittamattomien ydinjätehuollon toimenpiteiden kustannusvastuun nykyhintatasossa ja vahvistaa tämän perusteella vuosittaisen maksuvelvollisuuden. Myös palautukset rahastosta ovat periaatteessa mahdollisia. Kerättyjen varojen yhteismäärän täytyy jokaisena tarkasteluhetkenä vastata vielä tekemättömien ydinjätehuoltotoimenpiteiden kustannuksia. Koska rahasto on eräänlainen takuurahasto, täytyy ydinjätehuoltovelvollisten rahastoon kerätyistä varoista huolimatta vastata ydinjätehuollon kustannuksista, kunnes kaikki ydinjätteet on pysyvällä tavalla loppusijoitettu.”
http://www.tem.fi/index.phtml?s=1550
Ilmoita asiaton viesti
Rahastojen arvon ja organisaation säilymisestä 50-100000 vuotta ei ole mitään takeita
Ilmoita asiaton viesti
Niin, että miten näissä laskelmissa on huomioitu tämä rahasto? Ei se taivaassa perustettu ole, vaan se syntyy rahan voimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tehdään kaikista työttömistä etniseen taustaan katsomatta metaanintuotantoyksiköitä, hernekeittoa ja vanikkaa ravinnoksi ja kahdeksaksi tunniksi kiinni yksikköön joka ottaa suolikaasut talteen. Eteen tabit joilla voi etsiä duunia mollin sivuilta.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinähkön hinnassa ydinjätteen varastointikulut katetaan. Miksi ydinvoiman vastustajat eivät voi pysyä asialinjalla?
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmanahan noissa laskelmissa tosiaan on se, että ne perustuvat kovin optimistisiin arvoihin voimalan hinnasta (Ydinvoimalaitoksen investointikustannus on 4,125 miljardia €). Vaikka Olkiluodon pahasti venähtänyttä rakennusaikaa (pääomat kiinni kohteessa) ei erityisesti laskettaisi mukaan, on sen perushintakin osoittautunut katteettomaksi. Eli saatiin hyvä tarjous joka ei sitten osoittutunut niin hyväksi tarjoukseksi.
Tällä hetkellä realistisien arvoiden mukaan valmiin voimalan (en puhu olkiluodosta) hinta tulisi olemaan 25-50% kalliimpi kuin tuossa laskelmissa kerrotaan, samaan aikaan mm. tuulivoimaloiden yksikköhinnat ovat olleet selvässä laskussa. Tosin voi olla, että ydinvoimaloita rakentavat yhtiöt yrittävät palauttaa uskoa ydinsähkön edullisuuteen pudottamalla laitosten hintoja.
Eli yhdinsähkön edullisuus ei ole ihan estitetyn mukainen. Tosin en kyllä laittaisi ydinsähköä ja tuulisähköä vastakkain johtuen voimalaitosten erilaisesta tuotantoprofiilista.
Joka tapauksessa ydinvoiman edullisuus on vähäisempi kuin on oletettu ja ydinvoimaan näyttää liittyvän enemmän erilaisia taloudellisia riskejä kuin aiemmin miellettiin. Ja tämä lienee sen taustalla, että eri tahot ovat luopumassa ydinvoimasuunnitelmista.
Ilmoita asiaton viesti
TVO on ostanut voimalan Arevalta kiinteällä hinnalla ja sillä se sen myös saa, poislukien tietysti ne syyt jotka tilaajasta johtuen ovat viivästyttäneet toimitusta. Näitä sitten ratkotaan välimiesoikeuksissa, mutta ainakin tähän asti tuomiot ovat olleet pienehköjä suhteessa koko hankkeen kustannusarvioon: viimeksi TVOn ”syyksi” laskettiin 125 miljoonan kustannukset. Hankkeen viivästyminen ei myöskään ole aiheuttanut merkittävästi korkomenetyksiä, sillä hanke on rahoitettu pääosin omistajien lisäinvestoinneilla jotka projektin alkuvuosina makasivat TVOn pankkitileillä korkoa keräämässä kun viivästyksistä johtuen maksuposteja ei tarvinnut Arevalle tilittää.
Kustannusriskin syynä on TVOn tapauksessa ollut mm. se, että kun poliittista päätöstä ydinvoimalan rakentamisesta on niin vaikea saada, rakentajan kannattaa silloin rakentaa niin iso voimala kuin suinkin vain pystyy. Suhteessa tuotettuun megawattiin voisi olla huomattavasti halvempaa rakentaa 1200 MW:n voimaloita joita rakennetaan ”liukuhihnalla” kuin 1600 megawatin pilottilaitosta. Jos tällainen poliittinen päätöksentekoteatteri poistuisi, silloin olisi tilaajallakin paremmat eväät kustannusoptimointiin.
Mitä ydinsähkön edullisuuteen tulee, sen voi itse kukin todeta nelilaskimella avaamalla TVO:n tilinpäätöksen. TVO toimii omakustannusperiaatteella, joten sen liikevaihto on yhtäkuin tuotetun energian tuotantokustannus. Tilinpäätöksessä on laskettu normaalin käytännön mukaan myös poistot ja maksut valtion ydinjätehuoltorahastoon. Tämänhetkinen kustannus on kuitenkin harhaanjohtava, sillä TVOlle määrätyt ydinjätemaksut laskettiin aikoinaan sen mukaan, että laitos on tuotantokäytössä 25 vuotta. Nyt tuo käyttöikä tullee olemaan noin 50 vuotta eli laitos maksaa puolet elinkaarestaan maksuja vain käyttämänsä polttoaineen loppusijoittamisesta. Ne ovat huomattavasti pienempiä kuin maksut, joilla loppusijoitetaan reaktorirakenteet joita elinkaaren aikana ei enää tule lisää.
Tuulivoimaloiden yksikköhintojen on sanottu olevan laskussa viimeiset 30 vuotta. Oikeasti näin ei ole ja tämän voi todeta laskemalla kokonaiskustannuksia per tuotantoteho. Tuo suhdeluku on ollut suurin piirtein sama 80-luvun lopulta lähtien. Syynä on ollut mm. se, että markkinat ehtivät ylikuumentua kun subventioita oli niin reippaasti tarjolla. Tukiaisilla on taipumus vääristää markkinoita ja se on erittäin helppo havaita tuulivoimabisneksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen kaukolämmön keksimistä suurissa kaupungeissa ilmanlaatu oli surkea kun käytännössä jokaisessa kiinteistössä oli vähintään yksi saasteita ilmaan tupruttava matalalla oleva savupiippu.
Siihen tilanteeseen silloin kauan sitten kaukolämpö oli selvä parannus. Erittäin korkealla savupiipulla saatiin saasteet levitettyä laajemmalle alueelle ainakin jos sattui tuulemaan. Siten kaupunkien ilmanlaatu parani selvästi, vaikka edelleen saatutettiin ihan perusteellisesti.
Valitettavasti on jämähdetty sen kaukolämmön vangiksi vaikka se saastuttaa tappavasti – poltetaan kivihiiltä, turvetta, haketta, öljyä, jne.
Pitäisi ymmärtää luopua erittäin saastuttavasta ja muutenkin typerästä kaukolämmöstä ja siirtyä sähkölämmitykseen. Kun rakennetaan Suomeen runsaasti uutta ydinvoimaa tuottamaan sähköä, niin ympäristön saastuttaminen (meidän itsemme myrkyttäminen) vähenee oleellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Et edelleenkään ota huomioon sitä, että riippumatta tuotetaanko sähkä hiilivoima, kaasulla tai vaikkapa ydinvoimalla on yhdistetty lämmön tuotanto vain tapa tehostaa energiantuotantoa. Lämpövoimalan energiantuotanto saadaan noin tuplattua sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ydinvoimalaa (vaikka Loviisa 3) haluttaisiin käyttää Helsingin kaukolämmön tuottajaksi, niin voimalan rakennetta pitäisi muuttaa sellaiseksi, että se sopisi myös kaukolämmön tuottamiseen. Se taas tarkoittaisi, että voimalan sähköntuotanto vähenisi merkittävästi.
Jotta kuumaa vettä saataisiin Helsinkiin kaukolämpötarkoitukseen, niin tarvittaisiin suuria kiertovesipumppuja kierrättämään sitä vettä. Ne pumput kuluttaisivat merkittävän määrän sähköä.
Pitkässä siirtoputkistossa tapahtuisi väistämättä suuret energiahäviöt (kuten tapahtuu nytkin kaupungin kaukolämpöputkistossa, mutta häviöt kasvaisivat oleellisesti).
Putkistoja, pumppuja, sähkömoottoreita, venttiileitä, automaatiota ja niin edelleen joudutaan huoltamaan ja uusimaan jatkuvasti – se on kallista lystiä ja ihan turhaa, jos vaihdetaisiin suoraan sähkölämmitykseen.
Kaukolämpöverkko on erittäin haavoittuva – ei tarvita montaa pommia, niin koko kaupungin lämmitys on poissa pelistä. Sähköverkko on helppo rakentaa verkkomaiseksi, joten yhden kaapelin katketessa sähkö johdetaan toista reittiä – katkosta ei välttämättä edes huomaa (kaupungissa) tai se on suhteellisen lyhytaikainen.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin Loviisan ja Helsingin välisellä matkalla jotain lämpöhävikkiä tulisi, mutta silti voisi olla ihan paikallaan harkita myös lämmön talteenottoa. Matkaa Helsingin kaukolämpöverkkoon ei kuitenkaan ole kuin noin 60 kilometriä. En jaksa uskoa lämmön talteenoton merkittävästi vähentävän voimalan tuotantotehoa.
Loviisa 3 on tuotannossa aikaisintaan noin viidentoista – kahdenkymmenen vuoden kuluttua ja tuohon mennessä erilaiset lämpöpumpputekniikat ovat todennäköisesti kehittyneet niin paljon, että siirto voisi olla ihan mahdollinen.
Helsingin kaukolämpöverkko on jo olemassaolevaa infraa. Sitä on ihan fiksua hyödyntää sen sijaan, että vaihdettaisiin suoraan sähkölämpöön.
Ilmoita asiaton viesti
Katselin muuten juuri tuossa Helsingin Energian kaukolämmön veloitukset. Kesällä 35 € / MWh. Keskitalvella vajaat 60 € / MWh. Kun sähkön markkinahinta on noin 70 € / MWh, kaukolämmöllä saadaan talvisaikaan miltei tuplatulo!
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi juuri nyt sähkön markkinahinta on 41,07 euroa/megawattitunti.
Se että hinta on niin korkea johtuu siitä, ettei Suomeen ole aikoinaan rakennettu tarpeeksi ydinvoimaa tuottamaan meille energiaa ympäristöystävällisesti, halvalla ja ilman tukiaisia.
Hintaa suurempi ongelma on mielestäni erilaiset tukiaiset, joilla estetään markkinoiden normaali (hintoja alentava) toiminta – vääristetään normaalia markkinoiden toimintaa.
Esimerkiksi ydinvoimaloiden perustamislupia pitäisi antaa automaattisesti kaikille hakijoille jotka noudattavaat pelisääntöjä. Mitään tukiaisia EI saisi antaa tuulivoimalle tai muille typerille kotkotuksille.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaukolämpöverkko on erittäin haavoittuva – ei tarvita montaa pommia, niin koko kaupungin lämmitys on poissa pelistä. Sähköverkko on helppo rakentaa verkkomaiseksi, joten yhden kaapelin katketessa sähkö johdetaan toista reittiä – katkosta ei välttämättä edes huomaa (kaupungissa) tai se on suhteellisen lyhytaikainen.”
Venäjähän ei tuhoa infraa, joten vaihtoehtosi on poissa laskuista, niin kuin atomivoimalan pommittaminen.
Sähköverkkokaan ei ole varmistettu kuin runkoverkon osalta.Ja kun se perustuu muutamaan ydinvoimalaan niin parin kolmen solmun tuhoaminen riittää
Ilmoita asiaton viesti
Putkinen:
Kaukolämpöverkko on erittäin haavoittuva – ei tarvita montaa pommia, niin koko kaupungin lämmitys on poissa pelistä.
– niinkuin nyt viholliset erityisesti kaukolämpöverkkoa pommittasivat, eiköhän siinä mene kaikki muukin, putkisen asiantuntemus huipussaan 😛
Ilmoita asiaton viesti
Uusi maailma on tuulen, auringon ja veden – ei ydinrappeuman:
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1157…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia hyvistä kirjoituksista. Ydinvoiman kannattamattomuudesta kaukolämmön suhteen on hyvä vaikkakin vanha analyysi sivulla http://vesirajassa.blogspot.fi/2010/07/helsingin-l…
Mäntylahden esittämästä taulukosta voisin päätellä, että kannattaisi rakentaa huomattavasti pienempiä ydinvoimaloita, 10-100 MW kokoluokassa, koska niillä on pienempi hinta-teho-suhde – ylläpitokustannuksia tulisi enemmän mutta nehän eivät tärkeimmät alunperin olekaan vaan pääomakustannukset, jotka siis olisivat yksinkertaisemmilla ja turvallisemmilla pikkuvoimaloilla suhteellisesti pienempiä. Kirjoittelin tästä enemmänkin: http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103136-… – valitettavasti lähteitä en merkinnyt.
Mitä huoltovarmuuteen tulee, uskallan väittää, että etenkin maaseudulla hajautettu energiantuotanto tulee kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi kuin keskitettyihin ratkaisuihin perustuva säävarmaksi rakennettava järjestelmä. Maatiloilla kun voidaan tuottaa niin ruokaa, energiaa kuin monipuolisia palveluitakin.
Ilmoita asiaton viesti