Kivinokkaan ampumarata ja puukerrostaloja

Itäisen Helsingin vihreät naiset ovat tuoreen Metro-lehden
ilmoituksen mukaan mobilisoimassa joukkojaan Kivinokan kehittämisen vastaiseen
taisteluun. Asiasta järjestetään debattitilaisuus sunnuntaina 9.9.2012 kello
15:00 Kulosaaren kartanolla ja minäkin olen menossa mukaan.

Jos joku ei tunne Kivinokkaa aiemmin, kyseessä on
Herttoniemen ja Kulosaaren välissä oleva ränsistynyt ja kehittämätön alue,
jonka osayleiskaava ja käyttötarkoitus tulee päätettäväksi tulevalla valtuustokaudella.
Itse en ollut ennen kuluvaa kesää kuullutkaan koko Kivinokasta. Olikin erittäin
aiheellista ja antoisaa tutustua asiaan.

Kivinokan ristinä on sijainti. Alue sijaitsee erinomaisten
liikenneyhteyksien päässä keskellä Helsinkiä ja se on täysin alikäytetty. On päivänselvää,
että alue pitäisi saada tehokkaampaan käyttöön – joko sitten asumiseen tai
virkistystoimintaan. Nykyisen kaltaiseksi ryteiköksi sitä ei pidä missään
nimessä jättää.

Helsingissä kuitenkin on joukko aktivisteja ja poliitikkoja,
jotka haluavat juuri tätä. Pääasiassa he ovat vihreitä naisia ja
ammattiyhdistysten aktiiveja. Heitä yhdistää pääasiallisesti se, että heillä on
jonkinasteinen henkilökohtainen yhteys alueelle. Joko he itse omistavat
alueelta mökin, tai sellainen on heidän sukulaistensa, tuttaviensa tai muun
lähipiirin hallussa. Tiukasti ottaen tämä saattaa tehdä näistä henkilöistä
jäävejä päättämään alueen tulevaisuudesta.

Toinen ryhmä Kivinokan kehittämistä vastustavia henkilöitä
ovat sellaiset tahot, jotka vastustavat kaupunkimaista asumista ja tiivistä
rakentamista. Tälle ryhmälle metroradan viereen rakennettava asuinalue on
kauhistus, sillä Helsinkiin ei ylipäätään saisi rakentaa mitään. Kaupunki on valmis.
Yhtäkään puuta ei saa kaataa. Piste.

Rakentamista ja kehittämistä vastustavat unohtavat kuitenkin
yhden erittäin oleellisen asian: Helsingin asuntojen hinnan.

Kysymys on varsin yksinkertaisesta asiasta: jos emme rakenna
Helsinkiin asuntoja, asuntojen hinnat karkaavat käsistä. Näin ajamme
keskiluokkaiset helsinkiläiset perheet ympäryskuntiin. Tämän politiikan
seuraukset ovat nähtävillä Helsingin sisääntuloväylillä joka arkiaamuna.

Mikä siis Kivinokan nykytilassa on niin arvokasta, että se
ajaa yli (kymmenien) tuhansien uusien asukkaiden asuintarpeesta?

Otin asiasta selvää.

== Whose*Issues ==

Osallistuin heinäkuussa Aalto-yliopiston fasilitoimaan Whose*Issues
-työpajaan Paviljongissa. Kun yritin kysellä alueen kehittämisestä, sain
vastaani ryöpyn erilaisia argumentteja siitä kuinka ihanan ekologista alueella
asuminen on, miten mökeille ei saa kulkea autoilla, miten mökeissä ei ole
tarkoituksellisesti sähköliitäntöjä, kuinka kulttuurihistoriallisesti
arvokkaasta alueesta on kysymys ja siitä miten itäisessä Helsingissä ei ole
uimarantoja.

Teksti oli kuin copy-pastea Vallilan joukkoliikennekadun
vastustajilta.

En viitsinyt lähteä tilaisuudessa vänkäämään uimarannoista,
mutta todettakoon tässä että uimarantoja on myös Itäisen Helsingin puolella
varsin hyvin tarjolla. Itäisellä alueella uimarantoja ovat Aurinkolahti,
Kallahdenniemi, Kallahden kainalo, Laajasalo, Marjaniemi, Mustikkamaa,
Pikkukoski, Rastila ja Tuorinniemi. Pienemmistä uimarannoista idän alueelle
sijoittuvat Furuvik, Hevossalmi, Jollas, Kivinokka, Porvariskuninkaanpuisto ja
Puotila.

Kivinokkalaisten puuhamiesten tavoitteena tuntui olevan täydellinen toimenpiteiden estäminen
alueella
. Alueelle ei saisi rakentaa yhtikäs mitään. Sen pitäisi olla
nykyisessä asussaan.

Tilaisuus herätti hyvin paljon kysymyksiä.

== Ammattiliiton luksusmökit ja Kulosaaren kartano ==

En ennen Paviljongin tilaisuutta tiennyt, että
JHL-ammattiliitolla on Kivinokassa erityinen suositummuusasema. Nyt tiedän.

JHL-ammattiliitolla on outo erityisasema alueen mökeissä.
Siinä missä muut Kivinokan mökit ovat viemärittömiä, sähköttömiä ja
vuokaamattomia, JHL:n mökeissä nämä kaikki ovat sallittuja.

Miksi JHL:n mökeissä on tämä etuoikeus? Mihin se perustuu?
Onko se reilua ja tasapuolista?

Toinen Kivinokan outous on Kulosaaren kartano.

Stadi on vuokrannut omistamansa Kulosaaren kartanon
ammattiliitolle, joka hallinnoi sitä isännän ottein. Näihin kuuluvat muun
muassa erinomaiset edut JHL:n jäsenille.

Miksi Kulosaaren kartano on annettu juuri JHL-ammattiliiton
haltuun ja millä ihmeen oikeudella samainen ammattiliitto tarjoilee tätä
jäsenistölleen vuokralle naurettavan halpaan hintaan? JHL:n jäsenet saavat
uusklassisen kartanon alakerran käyttöönsä 28 eurolla tunti. Rengintupa
puolestaan on tarjolla vain JHL:n jäsenille ja hintaa pyydetään 70 euroa per
viikko.

Näin halpaa vuokraa ei Helsingin seudulta juuri mistään
löydy. Eikö tasapuolisuusperiaatteen nimissä tilaa pitäisi tarjota kaikille
helsinkiläisille samaan hintaan?

== Yksityiset citymökit – Aristokratian ansaittu etu? ==

Kivinokassa on yksityisessä omistuksessa muutamia satoja
citymökkejä. Nämä on aseteltu alueelle sikin sokin ja niistä puuttuvat pihat.
Bingin lentokonekuvassa saa hyvän kuvan tästä, kun zoomaa vain tarpeeksi
lähelle.

Yksityisissä mökeissä ei ole sähköliitäntöjä. Tämä on
jokseenkin outo juttu. Alueella kulkee tie ympäri mökkialuetta ja siinä on
sähköistetty valaistus. Kun kysyin Paviljongin tilaisuudessa mökkien sähköistämisestä,
eräs alueaktivisti sähähti ”me emme halua
sähköä!”

Miksi?

Pääosa Kivinokan mökeistä on varsin huonokuntoisia. Ne ovat
vuosikymmeniä vanhoja ja niiden arvo on oikeasti alueessa – ei itse
rakennuksissa.

Tilaisuudessa perusteltiin Kivinokan koskemattomuutta moneen
kertaan ”ekologisuudella”. Eräskin aktivisti perusteli tätä sillä, että
Kivinokan mökin omistajana mökille lähtiessään hänen ei tarvitse matkustaa
pitkään kulkiessaan mökille.

Mitä ihmeen ”ekologisuutta” on harrastaa citymökkeilyä keskellä
kaupunkia? Ei mitään.

Ekologisuudesta kertoo myös varsin hyvin se, että Kivinokan
mökkiläiset köröttelevät lähes tontille saakka autoilla. Parkkialue sijaitsee
Nokan eteläisimmän tien puolivälissä, likimain saaren keskellä.

Kivinokan yksityiset mökit sijaitsevat kaupungin mailla ja
niitä myydään yksityisesti. Mökkirakennusten hinnat vaihtelevat 5 000 ja 50 000
euron välillä. Myynti perheenjäsenten välillä on sallittua ja yleistä.

En ihmettele lainkaan suvun sisäistä kaupankäyntiä. Jos joku
on onnistunut saamaan Kivinokasta mökkipaikan, vain hullu luopuu tästä.
Mökkiharrastus mukavasti metropysäkistä kivenheiton päässä on jo konseptinakin
outo.

Oudosti Kivinokan mökkien myynti on sallittua vain
helsinkiläisille. Miksi ihmeessä? Jos Suomessa venäläiset liikemiehet saavat
ostaa mökkitontteja vaikka asevarastojen läheltä, millä perusteella citymökkien
omistamista rajoitetaan kotikaupungin perusteella?

== Antaa muiden maksaa ==

Jotta en olisi pelkästään teorian varassa, kävelin kesällä
Kivinokan alueen läpi useaan otteeseen ja vahvistin ymmärrykseni. Alue on pääsääntöisesti
huonosti hoidettua hyttysin kyllästettyä metsikköä. Jalkapallokentät olivat
aavemaisen tyhjiä. Tämä oli erityisen outoa, kun muistaa että samaan aikaan
muualla Helsingissä jalkapalloseurat kärvistelevät kenttäpulassa.

Kivinokan mökit vaikuttavat olevan pääsääntöisesti peräisin
vuosisadan alkupuolelta tai heti sotien jälkeen. Mökit ovat noin 15 – 20
neliömetrin kokoisia pieniä räppänöitä. Niihin mahtuu ahtaen neljä henkeä
nukkumaan.

Alueella sijaitsee muutama uimaranta ja pieni laituri.
Uimarannat ovat pieniä ja sinänsä viihtyisiä. Mitään järin erikoista niissä ei
kuitenkaan ole – ellei lahden toisella puolella siintävää Hanasaaren
voimalaitosta lasketa sellaiseksi. Uimarannalla oli kymmenkunta henkeä ja tätä
määrää on aiheellista pitää heinäkuisena iltana erittäin vähäisenä.
Aurinkolahden Miami Beachilla on kauniina päivänä tuhansia kävijöitä.

Olisi rehellistä myöntää, että Kivinokan uimaranta-alueita
käyttävät pääasiassa vain mökkiläiset itse. Heille näistä on varmasti iloa,
mutta rantojen leimaaminen ”kaikkien kaupunkilaisten” virkistysalueeksi on
perusteetonta ja vääristelevää.

Kivinokan kierroksen jälkeen oloni tuntui surrealistiselta.
Onko oikeasti mahdollista, että keskellä Helsinkiä säilytetään 50-luvun
maaseudulta vaikuttavaa aluetta, jossa muutama sata etuoikeutettua mökkiläistä
harrastaa citymökkeilyä järjettömän kalliilla maalla?

Järjellisiä perusteita sille, että alueen pitäisi säilyä
täysin koskemattomana ei yksinkertaisesti ole. Helsingillä ei yksinkertaisesti
ole varaa haaskata tällaista aarretta pienen eliittiryhmän 50-luvun
elämäntyyliä jäljittelevään citymökkiharrastukseen. Semminkin kun Helsingillä
on lukuisia muita siirtolapuutarha-alueita ja kesämajoja. Jälkimmäisten
ylläpito on hyvin perusteltavissa virkistyskäyttöön tarkoitetuilla saarilla,
kuten Sipoon Kuivassa hevosessa ja Helsingin Satamasaaressa. Mutta ei keskellä
kaupunkia tai ylipäätäänkään Kehä I:n sisäpuolella.

Erityisen yhteiskunnallisen haasteen Kivinokan alueesta
tekee se, että kivinokkalaiset eivät itse maksa alueensa kustannuksia. Mökkien
maasta peritään naurettavan halpaa vuokraa – alle 400 euroa vuodessa.
Markkinahinta olisi varovasti arvioituna noin satakertainen.

Tilanne on hieman sama esimerkiksi Kumpulassa,
jossa siirtolapuutarhan 375 neliömetrin tontista perintään niin ikään vuokraa alle
500 euroa vuodessa. Näin halpaa maata ei saa mihinkään muuhun käyttöön
Helsingissä. Subventio on mielettömän voimakasta.

Käytännössä muut
helsinkiläiset maksavat citymökkelijöiden mökkiharrastuksen. Ja näin tehden
samalla myös estävät asuinrakentamisen alueelle.

== Mitä ryteikön tilalle? ==

On sitten kokonaan toinen juttu mitä Kivinokalla pitäisi
tehdä. Periaatteessa alueen maa on niin arvokasta, että karrikoiden sanottuna
rakennusoikeudet myymällä kaupallisille toimijoille Stadi pääsisi kaikista
veloistaan eroon kertaheitolla.

Kivinokasta voitaisiin hyvinkin rakentaa Aurinkolahden
kaltainen tiiviihkö kaupunkimainen alue, jossa luonto on otettu hyvin huomioon.
Näin rakentaen alueelle mahtuisi helposti 10 – 20 000 uutta asukasta.
Townhousemaisena alueena asukaspotentiaali olisi noin 3 ‑ 7 000
henkeä. Olisi myös erittäin houkuttelevaa
kehittää aluetta puukerrostalorakentamisen malliesimerkkinä. Tällaisesta
saatiin esimakua Viikin rakentamisessa – ja sivumennen sanoen sielläkin alueen
rakentamista vastustettiin kiihkeästi.

Kolmas vaihtoehto on kehittää Kivinokkaa virkistysalueena. Ja
kun miettii mitä harrastusmahdollisuuksia Helsingistä puuttuu, ampumaurheilu
nousee tarvelistalla varsin korkealle.

Kun Santahaminan ampumaradan käyttöön asetettiin rajoituksia
hatarilla
perusteilla
, Kivinokkaan voitaisiin rakentaa tätä paikkaamaan käsiasekäyttöön
tarkoitettu ampumarata.
Vanhakaupungin lahti niemestä pohjoiseen tai luoteeseen
toimii hyvänä luonnollisena suoja-alueena.

Tukholmassa on lähes 20
ampumarataa
ja kohta miljoonan asukkaan Helsingissä vain yksi. Ja sekin
ahtaassa kellarissa. Helsingin seutu tarvitsee kipeästi ratoja ampumaurheilun
harjoittajien käyttöön ja Kivinokan rata voisi hyvinkin tarjota hyvin korvaavaa
tilaa Santahaminan menetetyn radan tilalle.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu