Olli Rehn laittaa Ruotsin kuriin

On ollut ilo seurata miten komisaari Olli Rehn on pistämässä vapaamatkustavia valtioita kuriin. Tässä
tapauksessa Ruotsia ja Britanniaa. Kumpikin näistä maista hyötyy valtavasti yhteisvaluutta-alueen
olemassaolosta, mutta ne eivät ole mukana kehittämässä sitä tai kantamassa
yhdessä vastuuta muiden maiden kanssa.

Eurooppaan tulee mitä todennäköisimmin syntymään yhteinen
pankkivalvontaviranomainen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyiset
kansalliset rahoitusmarkkinavalvojat (esimerkiksi kotoinen Finanssivalvontamme)
tulevat yhdistymään yleiseurooppalaiseksi valvontavirastoksi. Paikallinen
toimisto jää haarakonttoriksi. Malli on sama kuin Euroopan keskuspankissa.

Osana EU:n laajuista finanssivalvontaa tulee todennäköisesti
toimimaan yleiseurooppalainen talletussuojarahasto hieman Suomen nykyisen
mallin mukaisesti. Lisäksi mitä ilmeisimmin finanssivalvontaviranomaisen
työkalupakkiin tulee järeitä rangaistusmahdollisuuksia sääntöjä rikkovia
pankkeja kohtaan.

Jotta Ruotsi ja Britannia eivät pääsisi luikertelemaan
tästäkin kuin koira veräjästä, finanssivalvontaviranomainen rakennetaan osaksi
euroaluetta ja – nyt tulee se kova juttu – jos
ruotsalaiset ja britannialaiset pankit haluavat harjoittaa bisnestä
euroalueella, heidän tulee alistua euroalueen finanssivalvontaviranomaisen
valvottaviksi ja tarpeen vaatiessa rangaistaviksi.

Koska Ruotsi ja Britannia eivät kuulu euroon, heillä ei ole
päätösvaltaa yleiseurooppalaisen finanssivalvontaviranomaisen toimiin. Ja
tämäkös näitä vapaamatkustavia maita kiukuttaa. Ruotsin valtionvarainministeri
ehtikin jo uhota,
että ei
tule hyväksymään menettelyä.

Meidän eurooppalaisten kannalta kyse on kuitenkin siitä,
mitkä ovat vaikutukset jos esimerkiksi Citygroupin, Nordean tai Swedbankin ydinpankki
menee konkurssiin. Koska näiden jättipankkien taseissa on miljardi poikineen,
riski haittavaikutuksista euroalueelle on liian kova ohitettavaksi.

Koko pankkivalvontasysteemissä ja pankkiunionissa on kyse
siitä, että pankkijärjestelmän ei
voi antaa kaatua. Yksittäisen pankin sitä vastoin voi antaa ja pitääkin antaa
mennä nurin, jos se ei pärjää.

Nykyisessä systeemissä on selkeästi se vika, että iso
kaatuva pankki aiheuttaa omalle isäntämaalleen aivan tähtitieteelliset
kustannukset. Näin maan luottokelpoisuus laskee ja sen on entistä vaikeampi
saada rahoitusta. Case ”Suomi 90-luvulla” on vielä tuoreessa muistissa.

Eurooppalainen finanssivalvontaviranomaisen tärkein tehtävä
on varmistaa, että rahoitusmarkkinoilla päästään jälleen normaalin
markkinatalouden harjoittamiseen. Yksittäiset pankit eivät saa olla liian
suuria kaatumaan – jos ne ovat menossa konkkaan, rahoitusvalvontaviranomaisten
tulee ottaa nämä haltuun ja syötettävä osakkeenomistajille kitkerä kalkki
pääoman menettämisen muodossa. Päätökset asiasta tehdään uuden rahoitusvalvojan
toimistossa.

Tällaisen päätösvallan menettäminen tietenkin nyppii Ruotsia
ja Britanniaa. Mutta mailla ei ole oikeasti mahdollisuutta kieltäytyä. Hintana
tästä olisi sikäläisten pankkien liiketoiminnan loppuminen euroalueella. Not
gonna happen.

Ruotsi ja Britannia joutuvat nyt kantapään kautta kokemaan
mitä haittaa on jättäytyä eurooppalaisen integraation ja rahapoliittisen
päätöksenteon ulkopuolelle. Ja minä katselen tätä ehkä hieman vahingoniloisesti
hymyillen.

Näytä niille, Olli Rehn!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu