Vaalikonevastaukset – Helsingin Sanomat
Kuntaliitoskeskustelu
on käynyt tämän hallituskauden aikana kuumana. Mikä olisi helsinkiläisen
kannalta paras vaihtoehto?
Liitos Espoon,
Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kanssa (Suuri merkitys)
Vähintään Helsinki, Espoo ja Vantaa on jo korkea aika saada
yhdeksi kaupungiksi. Pääkaupunkiseutu on koko Suomen veturi ja meidän pitää
näyttää mallia muulle maalle.
Mitä mieltä olet
väittämästä: Helsingissä pitäisi ottaa käyttöön niin sanottu pormestarimalli,
jossa kaupungin johtajisto koostuisi valtuustokaudeksi valituista
poliitikoista.
Jokseenkin eri mieltä
Kannatan edustuksellista demokratiaa ja parlamentarismia.
Eduskunnan pääministerinä toimii suurimman puolueen puheenjohtaja. Samaa
periaatetta noudattaen kaupunginhallituksen puheenjohtaja tulee suurimmasta
puolueesta. Tähän malliin erillisen pormestarin valinta sopii aika huonosti.
Helsinki nosti
vuodeksi 2011 kuntaveronsa 18,5 prosenttiin. Kaupungin taloustilanne oli
kuitenkin viime vuonna odotettua parempi ja tulos 280 miljoonaa ylijäämäinen.
Mitä kaupungin pitäisi ensisijaisesti tehdä? Valitse yksi vaihtoehto.
Laskea kuntavero
takaisin 17,5 prosenttiin.
Sekä Helsingin että Espoon kunnallisveroja oli tarkoitus
korottaa ”väliaikaisesti”. Tästä väliaikaisuudesta on totta vieköön pidettävä
kiinni. Helsingin hallinnossa ja palvelutuotannossa on valtavasti
tehottomuuksia ja jos jatkamme rahan lapiointia julkiselle sektorille, se
jatkaa vain paisumistaan
Vastausvaihtoehdoissa ehdotettiin velanoton vähentämistä.
Tämä on hieman vaikeampi kysymys, sillä Helsingin on kyllä järkevää rahoittaa
_kertaluontoisia_ investointeja velkarahalla, kunhan pidämme huolta velkamäärän
tasapainosta kaupungin taloudessa. Velkaa ei kuitenkaan pidä ottaa
syömävelaksi.
Uudenmaan kuntien
enemmistö kannattaa noin 14 kunnan yhteishallinnon selvittämistä. Millainen
kuntien metropolialueesta pitäisi tehdä?
Metropolialueesta on
tehtävä löyhä yhteistyöelin, joka sopii asiat sopimuksilla. (Pieni merkitys)
Onpas huonot vastausvaihtoehdot. Minulle metropolialue
tarkoittaa Helsingin seutua ja kannatan vahvasti kuntaliitoksia alueen
rakenteen järkeistämiseksi. Kysymyksessä ”metropolialue” ilmeisesti
tarkoittaa kepun ja persujen kannattamaa ”monitoimikuntayhtymähallintoa”,
eli himmeleiden rakentamista nykyisten vahvojen peruskuntien päälle.
Yhteistyötä eri kuntien välillä pitää olla, mutta vahva
peruskunta on paras tapa järjestää kunnalliset palvelut Suomessa.
Kaupunginhallitus
päätti toukokuussa kaataa Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidemuseon. Mitä
tyhjäksi jääneelle Katajanokan tontille pitäisi mielestäsi tehdä?
Tontti pitäisi jättää
tyhjäksi ainakin toistaiseksi. (Pieni merkitys)
Jos Guggenheim olisi oikeasti tuonut Helsinkiin puoli
miljoonaa uutta matkailijaa vuosittain, sille olisi selkeä business case. En
tiedä, olisiko.
Mutta Guggenheim-juna meni jo. Tämä on sinänsä harmi, sillä
olisin mielelläni nähnyt Gugge-keskustelun osanaa vaaliteemoja.
Katajanokan tontti on niin arvokas, että sille täytyy keksiä
jotain hienoa käyttöä. En itse tiedä mikä se tällä hetkellä olisi.
Terveyskeskusmaksun
poistaminen aiheuttaisi Helsingille noin 4 miljoonan vuosittaiset
lisäkustannukset. Mitä mieltä olet väittämästä: terveyskeskusmaksu pitäisi
poistaa.
Helsingissä erikoissairaanhoito toimii ja sen vuorokausihinnat
ovat oikeassa linjassa. Sen sijaan jokainen terveyskeskukseen aikaa jonottanut
on varmasti todennut sen päivänselvän seikan, että terveyskeskukset eivät
toimi. Jos maksuja korottamalla niiden toimintaa saataisiin paremmalle tasolle,
olen valmis tähän. Missään nimessä palvelumaksuja ei pidä lähteä poistamaan.
Terveyskeskukset täytyisi yksityistää. Nykyinen huonosti
tuotettu palvelu ei hyödytä ketään. Se pikemminkin päinvastoin ajaa kaiken
maksavan keskiluokan pois näiden palveluiden äärestä. Ja kohtapuolin
ihmetellään, miksi keskiluokka ei halua maksaa tällaisesta.
Hintasäännellyn
Hitas-asuntojärjestelmän tarkoitus on tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja
ja myös valvoa, että asunnot pysyvät kohtuuhintaisina. Mitä mieltä olet
väittämästä: Hitas-järjestelmä pitäisi purkaa.
Täysin samaa mieltä
HITAS-järjestelmä on periaatteiltaan kaunis ajatus, mutta
siihen pätee sama ongelma kuin sosialismiin: se ei toimi. Hitas tuottaa
joillekin onnekkaille lottopotteja ja jättää muut nuolemaan näppejään. Maksajana
toimivat muut kaupunkilaiset. Meidän ei ole mitään syytä tukea tällaista
järjestelmää. Hitas täytyy purkaa ja siihen käytettävät rahat sijoittaa muuhun
sosiaaliseen asuntotuotantoon.
Helsinkiin
kaavaillaan runsaasti korkeita rakennuksia eli niin sanottuja tornitaloja.
Torneja on suunnitteilla esimerkiksi Kalasatamaan, Pasilaan ja Jätkäsaareen.
Minne torneja voisi mielestäsi rakentaa?
Periaatteessa minne
vain eli myös nykyisen kantakaupungin läheisyyteen.
Kannatan lämpimästi lisää rakentamista Helsinkiin. Olen
valmis hyväksymään korkeat rakennukset myös Helsingin kantakaupunkiin ja
erityisesti asemien seutujen läheisyyteen. Tornirakentamisessa on hyvä pitää
mielessä kaksi asiaa:
1. tornit kannattaa rakentaa osaksi kortteleita. Ei
yksinäisiksi torneiksi keskelle autiota tonttia.
2. pysäköintipaikkojen ongelma täytyy ratkaista. Minun
puolestani pysäköintipaikkoja voi rakentaa esimerkiksi erillisiin
parkkitaloihin, jotka maisemoidaan osaksi korttelikokonaisuutta. Niitä voidaan
myös rakentaa maan alle parkkiluoliin, mutta tämä on kallista.
Olisin valmis harkitsemaan sellaista rakentamismallia, jossa
parkkipaikat myydään osakkeina kiinteistöosakeyhtiöstä, eikä niiden hintoja
kytkettäisi suoraan asuntojen hintaan. Parkkipaikkojen olemassaolo on
oleellista. Mutta ne saavat kyllä maksaa.
Ulkonäköasioissa kaupungilla on hyvä olla sanavaltaa
nykyistä enemmän.
Helsingin Energian
tavoitteena on leikata päästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Mikä
seuraavista kuvaa parhaiten asennoitumistasi tavoitteeseen?
Tavoite on sinänsä
hyvä, mutta päästötalkoot eivät saa näkyä liikaa energian hinnassa.
Varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina jäykistä
määräyksistä täytyy voida joustaa. Saksa tekee samaa haistattamalla huilut
hiilidioksidin päästötavoitteille luopumalla ydinvoimasta ja korvaamalla sen
hiilivoimalla.
Helsinki on tällä hetkellä sitoutunut ns. 20–20–20
-tavoitteeseen. Eli hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää ja uusiutuvan
energian käyttöä tulisi lisätä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Ongelmana on se,
että juuri Helsingissä uusiutuvien käyttö on äärimmäisen vaikeaa. Olisi
halvempaa tavoitella vaikka -30 / -40 % hiilidioksidipäästöjen vähennystä kuin
pitää härkäpäisesti kiinni uusiutuvista, eli käytännössä puuhakkeen poltosta.
Kannatatko
ruuhkamaksua Helsinkiin?
En kannata
En kannata ruuhkamaksua Helsinkiin ennen kuin joukkoliikenne
on oikeasti sillä tasolla, että sitä voi käyttää. Nyt esimerkiksi
poikittaisliikenne tökkii jatkuvasti ja vaikeuttaa liikkumista. Ensin porkkana,
sitten vasta keppi, jos porkkana ei auta.
Olisin valmis harkitsemaan ydinkeskustaan ruuhkamaksua, jos
saisimme rakennettua keskustatunnelin. Näin voisimme saada Helsingin
keskustasta kävelykeskustan.
Kaupunginvaltuusto
lyttäsi kesäkuussa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun. Mitä pitkään
valmistellulle hankkeelle pitäisi mielestäsi tulevalla valtuustokaudella tehdä?
Hankkeen valmistelu
pitää käynnistää uudelleen niin, että alueelle voidaan rakentaa ensin
bussiliikenteen ja myöhemmin myös raideliikenteen mahdollistava
joukkoliikennekatu. (Suuri merkitys)
On aivan käsittämätöntä, miten joukkoliikennemyönteistä
imagoa ylläpitävä Vihreä liitto onnistui torjumaan JOUKKOLIIKENTEEN käyttöön
tarkoitetun kadun! Tämän päätöksen jälkeen Vihreät eivät millään pysty
väittämään kirkkain silmin olevansa joukkoliikenteen kannalla.
Raitiovaunuverkko kasvaa nykyisellä investointivauhdilla
niin hitaasti, että ei ole minkäänasteista realismia vaatia Vallilan
joukkoliikenneväylälle vain raitiotievaunuja. Tämä linjaus vaikeuttaisi lisäksi
myös kauempaa kulkevaa joukkoliikennettä.
Oikeasti kyse on siitä, että mm. vihreät halusivat suojata
Vallilan siirtolapuutarhaa ja taipuivat nimby-yhdistyksen populistisen kannan
taakse.
Mitä mieltä olet
väittämästä: Hämeentielle pitäisi rakentaa polkupyöräväylä, vaikka tila otettaisiin
pois autoilijoilta.
Jokseenkin samaa
mieltä (Pieni merkitys)
Rakennetaan vaan. Hämeentie ei ole niin merkittävä
autoväylä, etteikö se sietäisi yhtä pyöräilyväylää. Keskustatunnelin
rakentamalla tämäkin tie voisi vapautua kevyempään käyttöön.
Joillain Helsingin
alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Mitä mieltä olet
väittämästä: vanhempien oikeutta valita lasten koulu pitäisi rajoittaa?
Ei samaa mieltä eikä
eri mieltä
On rehellisesti myönnettävä, että maahanmuuttajien
kotouttamisessa on erittäin paljon työtä tehtävänä. Me tarvitsemme politiikkaa,
joka aktivoi maahanmuuttajia huomattavasti nykyistä enemmän. Kielikoulutukseen
on vaikea päästä ja sitä on tarjolla aivan liian vähän.
Helsingin väestöstä
noin 10 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mitä mieltä olet väittämästä:
Helsinki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Jokseenkin eri mieltä
On rehellisesti myönnettävä, että maahanmuuttajien
kotouttamisessa on erittäin paljon työtä tehtävänä. Me tarvitsemme politiikkaa,
joka aktivoi maahanmuuttajia huomattavasti nykyistä enemmän. Kielikoulutukseen
on vaikea päästä ja sitä on tarjolla aivan liian vähän.
Pitäisikö
maahanmuuttajalasten osuudelle koululuokasta olla kiintiöt?
Ei
Eivät maahanmuuttajat itsessään ole ongelma. Ja
maahanmuuttajat eivät varsinkaan ole mikään homogeeninen ryhmä, jossa kaikki
ovat samanlaisia. Maahanmuuttajien joukossa on monta eri alaryhmää.
Kokoomuslaiseen ajattelutapaan kiintiöt soveltuvat
ylipäätään varsin heikosti.
Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että ns. white
flight -ilmiö ei pääse humahtamaan käsistä. Kouluissa on hyvä olla sekä
maahanmuuttajia, että kantasuomalaisia.
Kotikuntani
palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten
tuotettavaksi.
Täysin samaa mieltä
Yksityiset palveluntuottajat ovat huomattavasti tehokkaampia
toimijoita kuin julkiset. Helsingin täytyy keskittyä ydinosaamiseensa.
Kannattaa myös huomata, että palvelutuotannon ostaminen
yksityisiltä toimijoilta on aivan eri asia kuin ulkoistaminen. Ulkoistaminen
tarkoittaa jo olemassa olevan palvelutuotannon siirtämistä pois kaupungin
käsistä yksityiselle toimijalle. Yksityinen palvelun ostaminen taas tarkoittaa
sitä, että palveluntuotantovelvollisuus on edelleen kaupungilla, mutta
esimerkiksi osa palvelusta ostetaan yksityisiltä ammatinharjoittajilta.
Hammaslääkäritoiminta on tästä hyvä esimerkki. Helsinki ei olisi millään saanut
purettua hoitojonoja ilman että olisi ostanut hammaslääkäripalveluita.
Jos kunnassani tulee
eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata kunnallisia palveluita ja
sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.
Täysin eri mieltä
(Suuri merkitys)
Suomen julkinen sektori on pöhöttynyt, huonosti organisoitu
ja tehoton. Sille täytyy tehdä kokonaisvaltainen uudistus, jossa kuolleet oksat
karsitaan pois ja näin varmistetaan taimen terve kasvu. Jos jatkamme rahan
lapioimista julkiselle sektorille, ongelma vain pahenee.
Suuret tuloerot ovat
hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan
palkita.
Täysin samaa mieltä
Sekä aivokirurgi, että siivooja tekevät kummatkin arvokasta
työtä. On kuitenkin kohtuullisen selvää ja hyväksyttävää, että näistä töistä ei
makseta yhtä suurta palkkaa. Suomessa tuloerot ovat maailmanlaajuisesti
katsottuna erittäin kohtuullisia.
Nykyisen kaltaiset
kunnalliset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita
julkiselle taloudelle.
Täysin samaa mieltä
Suomalaisille julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat
arvokkaita. Mutta me emme yksinkertaisesti voi jatkaa enää nykyisellä linjalla.
Erityisesti työttömyyteen suorastaan kannustavat edut on uudistettava
rakenteellisesti ja perusteellisesti. Työnteon täytyy aina olla kannattavaa.
Olen erityisen huolissani suomalaisesta eläkejärjestelmästä.
Minun sukupolveni on turha haaveilla samanlaisesta eläkkeestä kuin mistä suuret
ikäluokat pääsevät nauttimaan.
Kotikuntani
päätöksenteossa pitää vaalia perinteisiä suomalaisia arvoja.
Täysin samaa mieltä
Perinteiset suomalaiset arvot kuten avoimuus, rehellisyys ja
suoruus ovat edelleen arvossaan ja arvokkaita. Kyllä meidän on hyvä vaalia
niitä.
Sen sijaan
epäterveistä ”maan tavoista” on hyvä päästä eroon.
Eduskunta hyväksyi
vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja
lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada
oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
Ei samaa mieltä eikä
eri mieltä (Pieni merkitys)
Minulla ei ole voimakasta mielipidettä tästä. Mutta asia on
huomattavasti monimutkaisempi kuin mitä tässä rajatussa tilassa voi vastata.
Pyytäisin lukijoita tutustumaan kirjoituksiini aiheesta blogissani.
Jos valtio tarjoaa
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntani keskustaan,
tarjous pitää hyväksyä.
Jokseenkin samaa
mieltä (Pieni merkitys)
Ei Helsinki voi vältellä tässä asiassa omaa vastuutaan.
Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan pakolaisia ja jos maan pääkaupunki alkaa
näyttää muulle suomelle änkyräesimerkkiä, asiat ovat valtakunnassa todella
huonosti.
Luonnollisesti on kohtuullista, että myös muut kunnat ja
kaupungit osallistuvat pakolaisten vastaanottoon.
Olen kuitenkin hieman epävarma siitä, onko kaupungin
keskusta oikea paikka vastaanottokeskukselle. Keskustan kiinteistöt ovat
kalliita. Tilaa on muuallakin. Erityisesti kun kuntarakenneuudistuksen jälkeen
Espoo ja Vantaa liitetään Helsinkiin.
Kouluissa kohdellaan
koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
Jokseenkin samaa
mieltä
Minua häiritsee se, että oppilaat varsinkin yläasteella
voivat vapaasti huoritella opettajia ja likipitäen sylkeä päälle. Nykyään
opettajilta puuttuvat keinot luokkien opiskelurauhan ylläpitoon.
Yläkoululaisilta voitaisiin varsin hyvin edellyttää käytöstapoja. Tämä olisi
kaikkien etu.
Talouskasvu ja työpaikkojen
luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat
keskenään ristiriidassa.
Jokseenkin samaa
mieltä (Pieni merkitys)
Suomessa ympäristöasiat on huomioitu erinomaisen hyvin,
mutta me olemme joskus aivan liian jäykkiä näiden asioiden kanssa. Esimerkiksi
Vuosaaren sataman rakentamisen yhteydessä jouduttiin louhimaan tunneli
lahdenpoukaman ali. Tämä oli älyttömän kallista ja samaan aikaan junarata saa
kulkea maan tasalla. Oliko tämä varmasti järkevä investointi?
Kaikessa kotikuntani
päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua
ympäristölle haitallisista hankkeista.
Jokseenkin eri mieltä
(Pieni merkitys)
Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia.
Kaikki rakentamishankkeet ovat jollain tavalla ”haitallisia
ympäristölle”. Heinäsirkkoja löytyy joka puolelta ja ympäristösyillä voidaan
torpata mikä tahansa hanke. Tämä ei ole kuitenkaan yhteiskunnan kokonaisedun
mukaista.
Olen ihmetellyt ehdokkaiden hinka julkaista ennakkoon vaalikone kysymykset? Mitä hyötyä kuvittelette tästä saavanne? Muuta kuin poliittiset vastustajat saavat selville ajatuksenne, ennen kuin äänestäjät?
Ilmoita asiaton viesti
Pakko kiittää hyvästä vastauksesta tuohon Hitas-kysymykseen. Omituisen harva vastasi tuohon noin. Kyllähän teitä muutama toki löytyi, ja se on hauska huomata, että te olette niitä, jotka myös perustelevat kunnolla kantansa. Siitä huolimatta en edelleenkään ole lakannut ihmettelemästä, miten sokeita järjestelmän perustavanlaatuisille virheille monesti ollaan.
Ilmoita asiaton viesti