Ostersundomin yleiskaava

Östersundomin liitosalueen yleiskaavatasoinen suunnittelu käynnistyi vuonna 2009. Östersundomin suurpiiriin ja samannimiseen peruspiiriin kuuluvat Östersundomin kaupunginosan lisäksi Salmenkallio, Talosaari, Karhusaari ja Ultuna. Alueelle on hyväksytty alustavat suunnitteluperiaatteet.

Suunnittelun lähtökohtien määrittely on tärkeää, jotta nykyisten asukkaiden hankkeet eivät joudu odottamaan viittä vuotta yleiskaavan valmistumista.

Nykyisissä yleis- ja maakuntakaavoissa ei ole voitu ottaa huomioon alueliitoksen jälkeistä uutta tilannetta. Liitosalue on osa metropolialueeseen kuuluvaa Helsingin–Porvoon kehittämisvyöhykettä. Tämän takia kaupunkisuunnitteluvirasto laatii niin sanotun kehyssuunnitelman.

Maaseudusta kohti kaupunkia

Nykytilanteeseen verrattuna olennainen muutos on, että maaseutua rakennetaan kaupungiksi.

• Liitosalueen uuden väestön vähimmäismäärä on alustavasti 30 000 asukasta.
• Pääajatus on luoda alueesta monipuolinen ja kaupunkimainen pientaloalue, joka painottuu joukkoliikenteeseen.
• Kadut korvaavat tiet. Alueen liikennesuunnitelmat suosivat myös jalankulkua ja pyöräilyä.

Ekotehokkaita tekniikoita pyritään hyödyntämään ja kehittämään myös kuntateknisissä ratkaisuissa. Lähiajan selvityksistä keskeisimmät koskevat raideliikennettä.

Östersundomin alueen maankäyttö ja liikennejärjestelmä ratkaistaan yleiskaavassa, joka laaditaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistyönä. Suunnittelualueeseen kuuluvat Helsingin alueella Ultunan, Östersundomin, Karhusaaren, Talosaaren ja Salmenkallion kaupunginosat; Sipoon alueella Granön saari ja Majvikin alue, osia Östersundomin ja Immersbyn kylistä sekä Vantaan alueella Länsisalmen kaupunginosa sekä osia Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosista. Tavoitteena on muodostaa nyt maaseutumaisesta alueesta osa Helsingin kaupunkia.

Östersundomista halutaan rakentaa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti monipuolinen, joukkoliikenteeseen painottuva puutarhakaupunkimainen alue. Kaupunginosista tulee luonteeltaan erilaisia. Suunnittelun lähtökohtana ovat paikalliset ominaispiirteet. Suunnittelualueella on rantaviivaa noin 24 kilometriä. Tavoitteena on, että muita ranta-alueita on huomattavasti nykyistä enemmän yleisessä käytössä esimerkiksi venesatamina, uimarantoina ja rantapuistoina. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45 neliökilometriä, josta Helsingin kaupungin alueella on noin 30 neliökilometriä. Östersundomin valmistuttua siellä asuu vähintään 30 000 asukasta. Vantaan ja Sipoon alueet mukaan lukien yleiskaava-alueen väkiluku on noin 50 000–80 000 asukasta.

Metro, bussi ja pikaraitiotie

Valmisteltavassa yhteisessä yleiskaavaluonnoksessa esitetään Östersundomin joukkoliikenneratkaisuksi metroa ja siihen liittyvää bussilinjastoa. Tavoitteena on palvelutasoltaan hyvä joukkoliikennejärjestelmä. Lisäksi selvitetään kehämäisten pikaraitiotievarausten tarve. Raiteet tulevat muodostamaan tärkeän osan myös alueen kaupunkirakenteessa ja raideratkaisu tulee vaikuttamaan paljon myös muuhun Itä-Helsinkiin. Suunnittelussa huomioidaan myös Kehä III:n ja Porvoon suunnan joukkoliikenteen runkoyhteyksien kehittäminen. Jalankululle ja pyöräilylle luodaan toimivia, turvallisia ja laadukkaita liikkumisympäristöjä. Katu- ja tieverkon suunnittelussa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia väyliä ja selvitetään uusien liittymien tarve etenkin Porvoonväylälle ja Kehä III:lle.

Tärkeä suunnittelukysymys on myös Sipoonkorven kansallispuiston rajaus ja laajuus. Ne määritellään yhteistyössä valtion ja kuntien kesken. Sipoon ja Vantaan osalta Sipoonkorpi on jo yleiskaavassa määritelty. Sipoonkorpea suunnitellaan eralueen keskeisenä Nuuksion kaltaisena seudullisena retkeilykohteena. Samalla suunnitellaan virkistyskäytön painopisteet. Vuonna 2010 hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa alueelliset suunnitteluperiaatteet Karhusaareen asukkaiden ja maanomistajien rakennushankkeiden helpottamiseksi.

Tällä hetkellä Karhusaareen tehdään kaavarunkoa, jossa suunnitteluperiaatteita havainnollistetaan ja määritellään yleispiirteisesti saaren katuverkko sekä rakentamis- ja virkistysalueet. Kaavarunko ohjaa asemakaavan muutoksia ennen Östersundomin yleiskaavan valmistumista Östersundomin yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2011. Yleiskaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausunnon jälkeen laaditaan yleiskaavaehdotus.

Mihin suuntaan teidän mielestänne Östersundomia pitäisi kehittää?