Ostersundomin yleiskaava
Östersundomin liitosalueen yleiskaavatasoinen suunnittelu käynnistyi vuonna 2009. Östersundomin suurpiiriin ja samannimiseen peruspiiriin kuuluvat Östersundomin kaupunginosan lisäksi Salmenkallio, Talosaari, Karhusaari ja Ultuna. Alueelle on hyväksytty alustavat suunnitteluperiaatteet.
Suunnittelun lähtökohtien määrittely on tärkeää, jotta nykyisten asukkaiden hankkeet eivät joudu odottamaan viittä vuotta yleiskaavan valmistumista.
Nykyisissä yleis- ja maakuntakaavoissa ei ole voitu ottaa huomioon alueliitoksen jälkeistä uutta tilannetta. Liitosalue on osa metropolialueeseen kuuluvaa Helsingin–Porvoon kehittämisvyöhykettä. Tämän takia kaupunkisuunnitteluvirasto laatii niin sanotun kehyssuunnitelman.
Maaseudusta kohti kaupunkia
Nykytilanteeseen verrattuna olennainen muutos on, että maaseutua rakennetaan kaupungiksi.
- Liitosalueen uuden väestön vähimmäismäärä on alustavasti 30 000 asukasta.
- Pääajatus on luoda alueesta monipuolinen ja kaupunkimainen pientaloalue, joka painottuu joukkoliikenteeseen.
- Kadut korvaavat tiet. Alueen liikennesuunnitelmat suosivat myös jalankulkua ja pyöräilyä.
Ekotehokkaita tekniikoita pyritään hyödyntämään ja kehittämään myös kuntateknisissä ratkaisuissa. Lähiajan selvityksistä keskeisimmät koskevat raideliikennettä.
Östersundomin alueen maankäyttö ja liikennejärjestelmä ratkaistaan yleiskaavassa, joka laaditaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistyönä. Suunnittelualueeseen kuuluvat Helsingin alueella Ultunan, Östersundomin, Karhusaaren, Talosaaren ja Salmenkallion kaupunginosat; Sipoon alueella Granön saari ja Majvikin alue, osia Östersundomin ja Immersbyn kylistä sekä Vantaan alueella Länsisalmen kaupunginosa sekä osia Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosista. Tavoitteena on muodostaa nyt maaseutumaisesta alueesta osa Helsingin kaupunkia.
Östersundomista halutaan rakentaa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti monipuolinen, joukkoliikenteeseen painottuva puutarhakaupunkimainen alue. Kaupunginosista tulee luonteeltaan erilaisia. Suunnittelun lähtökohtana ovat paikalliset ominaispiirteet. Suunnittelualueella on rantaviivaa noin 24 kilometriä. Tavoitteena on, että muita ranta-alueita on huomattavasti nykyistä enemmän yleisessä käytössä esimerkiksi venesatamina, uimarantoina ja rantapuistoina. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45 neliökilometriä, josta Helsingin kaupungin alueella on noin 30 neliökilometriä. Östersundomin valmistuttua siellä asuu vähintään 30 000 asukasta. Vantaan ja Sipoon alueet mukaan lukien yleiskaava-alueen väkiluku on noin 50 000–80 000 asukasta.
Metro, bussi ja pikaraitiotie
Valmisteltavassa yhteisessä yleiskaavaluonnoksessa esitetään Östersundomin joukkoliikenneratkaisuksi metroa ja siihen liittyvää bussilinjastoa. Tavoitteena on palvelutasoltaan hyvä joukkoliikennejärjestelmä. Lisäksi selvitetään kehämäisten pikaraitiotievarausten tarve. Raiteet tulevat muodostamaan tärkeän osan myös alueen kaupunkirakenteessa ja raideratkaisu tulee vaikuttamaan paljon myös muuhun Itä-Helsinkiin. Suunnittelussa huomioidaan myös Kehä III:n ja Porvoon suunnan joukkoliikenteen runkoyhteyksien kehittäminen. Jalankululle ja pyöräilylle luodaan toimivia, turvallisia ja laadukkaita liikkumisympäristöjä. Katu- ja tieverkon suunnittelussa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia väyliä ja selvitetään uusien liittymien tarve etenkin Porvoonväylälle ja Kehä III:lle.
Tärkeä suunnittelukysymys on myös Sipoonkorven kansallispuiston rajaus ja laajuus. Ne määritellään yhteistyössä valtion ja kuntien kesken. Sipoon ja Vantaan osalta Sipoonkorpi on jo yleiskaavassa määritelty. Sipoonkorpea suunnitellaan eralueen keskeisenä Nuuksion kaltaisena seudullisena retkeilykohteena. Samalla suunnitellaan virkistyskäytön painopisteet. Vuonna 2010 hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa alueelliset suunnitteluperiaatteet Karhusaareen asukkaiden ja maanomistajien rakennushankkeiden helpottamiseksi.
Tällä hetkellä Karhusaareen tehdään kaavarunkoa, jossa suunnitteluperiaatteita havainnollistetaan ja määritellään yleispiirteisesti saaren katuverkko sekä rakentamis- ja virkistysalueet. Kaavarunko ohjaa asemakaavan muutoksia ennen Östersundomin yleiskaavan valmistumista Östersundomin yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2011. Yleiskaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausunnon jälkeen laaditaan yleiskaavaehdotus.
Mihin suuntaan teidän mielestänne Östersundomia pitäisi kehittää?
Tervehdys Ossi!
Vuosaarelaisena kannatat aivan oikein Rastilan leirintäalueen siirtämistä Östersundomiin, kenties Hysööhön.
Muilta osin Östersundomin yleiskaavassa onkin megaluokan suunnitteluvirhe.
Östersundom-toimikunta on valinnut jatkosuunnittelun pohjaksi viiteen metroasemaan perustuvan kaupunkimallin.
Mallissa on pyritty helminauhakaupunkiin, jonka aluekeskukset on yhdistetty metrolinjalla. Metroa on täydennetty pikaraitiotiellä.
Suunniteltu metrolinja mutkittelee sinikäyrän lailla pitkin pellonreunoja aluekeskusten välillä, kun sen sijaan raitiotielinja on vedetty viivasuoraan. Asia tulisi olla juuri päinvastoin.
Metro on primaarinen raskas liikenneväline, jonka tarkoituksena on tuottaa nopea yhteys aluekeskuksista Helsingin keskustaan. Asemaväli metropolin ulkokehällä on tyypillisesti pari kilometriä. Metrolinjan varteen ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupunkirakennetta aluekeskusten ulkopuolelle, se ei olisi kävelyetäisyydellä. Östersundomin kaava-alueella metrolinjan tulisi kulkea suoraan Länsisalmesta Östersundomin keskustan kautta Sakarinmäkeen.
Sen sijaan sekundaarinen (pika)raitiotie kannattaa vetää mutkittelevaa linjaa pitkin. Pysäkkiväli on tyypillisesti puoli kilometriä. Kaupunkirakennetta voi ”venyttää” aluekeskustoista n. kilometrin levyisenä nauhana raitiolinjaa pitkin, jolloin asutus sijoittuisi kävelyetäisyydelle pysäkeistä. Näin raitiovaunu hoitaisi sekä taajamien sisäisen liikenteen, että liityntäliikenteen metroasemille.
Tällä konseptilla Östersundomin kaava-alueella tarvitaan vain kolme metroasemaa; Länsisalmi, Östersundomin keskusta ja Sakarinmäki. Majvikin taajaman liityntäliikenne metroasemille hoituisi raitiovaunulla. Samoin pienen Salmenkallion taajaman kautta riittää raitiotielinja.
Suora metrolinja saattaa edellyttää useampia kiinteistölunastuksia, se on kuitenkin pieni hinta, jos sillä päästään optimaaliseen kaupunkirakenteeseen.
Kaupunkirakennetta suunnitellaan vuosisatojen perspektiivillä. Östersundomissa on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä suunnittelemaan kaupunkia ”puhtaalta pöydältä”, luontoarvot tietenkin huomioon ottaen. Optimaalisin malli Östersundomissa on helminauhan ja nauhakaupungin kombinaatio. Virheellisen kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän aiheuttamat ylimääräiset yhdyskuntakustannukset ovat ajan saatossa mittaamattoman suuret.
Ilmoita asiaton viesti
Östersundomissa asuvana suomenkielisenä minulle passaa ruotsinkielinenkin nimi vallan hyvin.
Helsinki teki jo vuosia sitten todellisen emämunauksen halutetessaan rakentaa Vuosaaren sataman. Nyt on syntymässä jälleen kerran tilanne, jossa tavarasataman rekkaliikenne menee ristiin yhtenäisen kaupunkirakenteen henkilöliikenteen kanssa. Porkkala olisi ollut oikea sijoituspaikka ja sinne se luultavasti 40 vuoden kuluttua sietämättömien logististen ongelmien jälkeen siirretäänkin.
Paras vaihtoehto olisi tietysti jättää Östersundom melko väljän rakentamisen alueeksi ja keskittyä tulevan kuntaliitoksen myötä kaavoittamaan asumiselle ensisijaisesti Vantaalta saatavia maa-alueita. Bussiliikenne olisi aivan riittävä. Metron miljardi-investoinnit voisi käyttää hyödyllisemminkin.
Ei nimittäin ole mitään järkeä ympätä rannikkoa Kirkkonummelta Porvooseen tieheästi asutuksi helminauhaksi. Silloin on aina pitkä matka joka paikkaan ja autolla tuon matkan kulkeminen käy joka tapauksessa mahdottomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset haluavat asua meren rannalla. Se on myös yksi pääkaupunkiseudun valtteja muihin Euroopan kaupunkikeskuksiin nähden.
Siihen tulee satsata ja sitä hyödyntää. Ja ihmisten toiveita noudattaa.
Ilmoita asiaton viesti
RKP suitsuttaa mediassa rikkaan kaksikielisen Suomen puolesta, mutta todellisuudessa RKP:n sydäntä lähinnä on vain suomea osaamattomat ruotsinkieliset ummikot, joita se suojelee suomen kiroukselta. Suomenruotsalaiset ovat saapuneet Suomen rannikolle 1300-1700 –luvun aikoihin ja siltä ajalta voidaan vielä havaita vanhoja alkujaan suomenkielisiä kielikerrostumina, jotka ajanmittaan ovat ruotsittuneet miltei tunnistamattomaan muotoon. Yhtenä esimerkkinä on pääkaupunkiseudulla Huopalahti eli ruotsiksi Hoplax, jonka nimi pohjautuu suomenkieliseen muotoon Haapalahti ja toinen Kauklahti, ruotsiksi Köklax, joka erään tulkinnan mukaan olisi ollut hämäläinen kauppapaikka Suomenlahden historiallisen Kaukalahden pohjukassa. Alkujaan Espoossa ja Helsingissä kaikilla kaupunginosilla oli suomen- ja ruotsinkielinen nimi, mutta ajanmittaan ruotsinkielisten vaatimuksesta suomenkielisiä nimiä on alettu ruotsintamaan tai peräti poistamaan. Helsingissä on viime aikoina herättänyt paljon närää Itäsalmi –nimen poistaminen. Helsingin ruotsalaismielinen nimistölautakunta (Johanna Lehtonen) on poistanut entisen Sipoon kaksikielisen paikkakunnan Itäsalmen ruotsiksi Östersundom pois käytöstä. Nyt kansalle yritetään markkinoida uutta Helsingin ruotsalaiskaupunginosaa rikkaille ja varsinkin ruotsinkielisille. Perusteluina Lehtonen kertoo, ettei suomenkielinen nimi ollut vakiintunut paikallisen väestön keskuudessa ja (pakko)ruotsinkielinen nimi sopii myös suomenkieliseen suuhuun. Katin kontit, Itäsalmi on ollut kartoilla jo 1980-luvulta alkaen ja varsinkin ulkopaikkakuntalaiset tunnistavat alueen nimenomaan Itäsalmena eikä minään Östersundomina. Lisäksi Lehtonen toteaa, että suomenkielinen nimitys on väärä, koska paikkakunnan nimi tarkoittaa salmen itäpuolta eikä itäistä salmea. Salmen länsipuolella on loogisesti Länsisalmi, jonka nimen Lehtonen unohtaa käyttäen vain ruotsinkielistä Westersundom –nimitystä. Epäilemättä tämä ruotsittumisprosessi kohtaa myös Länsisalmen, opetelkaamme käyttämään siis fiinimpää Westersundomia. Nämä ruotsinkielisten nimien pakkokäytöt kuvastavat RKP:n ja sen myötämielisiä tahoja, jotka pikkuhiljalleen poistavat olemassa ja käytössä olevia suomenkielisiä nimiä. Espoossa vuorostaan Puotisen ruotsintaminen Bodomiksi ja Kumpyölin Gumböleksi tapahtui jo vuosikymmen sitten, mutta silti osa suomenkielisistä (Espoon RKP:n harmiksi) jääräpäisesti käyttää näitä suomenkielisiä nimiä. Myös Suomenojan ruotsintaminen Finnooksi on ollut esillä, mutta toistaiseksi tämä nimi on säilynyt. Mutta eipä tämä nimien ruotsintaminen ole uusi suuntaus. Lappvesi on vesistö Ahvenanmaan maakunnassa Brändön (suomeksi Präntiön) kunnassa ja täällä oli pitkään säilynyt Koskenpää –nimien kylä. 1950 –luvulla kylä päätti poistaa tämän suomenkielisen häpeä tahran ja nimesi itsensä yksikieliseksi Koskö –nimiseksi kyläksi. Tämä oli vihoviimeinen Ahvenanmaan kylä, jolla oli suomenkielinen nimi.
Ilmoita asiaton viesti