LNG ja Helsinki Gasumin tutkimuksessa

Gasum järjesti kesällä kyselyn alueellisista energiaratkaisuista.
Tähän osallistui kunnanvaltuutettuja, kunnallisvaaliehdokkaita, kuntien
virkamiehiä, kuntien liikelaitosten johtoa sekä virkamiehiä ja asiantuntijoita
ELY-keskuksista, aluehallintovirastoista ja maakuntien liitoista. Gasum halusi
selvittää kuntavaikuttajien energia-asenteita kuntavaalien alla, sillä
kuntatasolla tehdään paljon päätöksiä, jotka liittyvät suoraan tai epäsuorasti
energian tuotantoon ja käyttöön. Kyselyn toteutti Aura Research. Tässä
artikkelissa on Auran tiivistelmä tutkimuksesta.

Kysely herätti runsaasti mielenkiintoa ja vastauksia kertyi
yhteensä 893. Kyselyyn vastanneista lähes kaikki ilmoittivat olevansa
kiinnostuneita energia-alan asioista ja tuntevansa alan kysymykset vähintään
kohtuullisesti.

Näkemykset ilmastostrategioista

Tutkimuksessa selvitettiin, miten alueelliset päättäjät
suhtautuvat niin kansallisessa kuin alueellisissa energia- ja
ilmastostrategioissa asetettuihin tavoitteisiin. Kuviossa 1 käy ilmi, että
kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan asetettuja tavoitteita pidetään
pääosin sopivina. Arvioitaessa kansallista strategiaa yli puolet vastaajista
piti eri tavoitteita sopivina.

Myös kunnallisissa ilmastostrategioissa asetetut tavoitteet
ovat tutkimukseen osallistuneiden mielestä pääsoin sopivalla tasolla.
Kunnallisiin strategioihin oltaisiin kuitenkin valmiimpia tekemään vielä
tiukennuksia. Esimerkiksi uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevia tavoitteita
pitää riittämättöminä lähes kolmannes vastaajista (Kuvio 2).

Suomen hallitus on tällä hetkellä päivittämässä omaa
ilmasto- ja energiastrategiaansa. Kun kansallista energia- ja ilmastostrategiaa
päivitetään, pitäisi vastaajien mielestä erityisesti luonnonkaasujen roolia
kasvattaa. Maa- ja biokaasun roolin kasvattamista strategiassa kannattaa 73 %
kaikista vastaajista (Kuvio 3).

Alueelliset energiaratkaisut

Kuntavaikuttajat uskovat uusiutuviin energian
tuotantomuotoihin ja erityisesti bioenergiaan. Kuviosta 4 nähdään, että puuhake
/ pelletti ja biokaasu ovat suosituimmat energian tuotantomuodot kun
kuntavaikuttajat arvioivat lähialueensa energiahuollon järjestämistä.

Liikenteen päästöjä kunnissa halutaan ensisijaisesti
vähentää kehittämällä joukkoliikennettä ja kasvattamalla joukkoliikenteen
osuutta. Liikenteen rajoittaminen esimerkiksi tietullein ei saanut
kuntavaikuttajilta kannatusta ja vain 7 % vastaajista piti sitä
varteenotettavana keinona päästöjen vähentämiseksi.

Kuten energian tuotannossa, myös liikenteessä alueelliset
vaikuttajat uskovat bioenergiaan. Joukkoliikenteen nähdään tulevaisuudessa
kulkevan mieluiten biokaasulla, jonka valitsi tutkimuksessa 41 % vastaajista.
Muutenkin tutkimuksessa saatiin selvä viesti siitä, että alueelliset päättäjät
uskovat tulevaisuuden puhtaampiin käyttövoimiin joukkoliikenteessä (Kuvio 5).

Luonnonkaasujen mahdollisuudet nähdään kunnissa

Vastaajat näkevät biokaasulla olevan parhaat
hyödyntämismahdollisuudet erityisesti kaukolämmön ja sähkön tuotannossa sekä
teollisuuden prosesseissa (Kuvio 6). Ne vastaajat, joiden kunnassa on kaasun
tankkausasema, pitivät biokaasun hyödyntämismahdollisuuksia liikenteessä parempina
kuin ne vastaajat, joiden kunnasta tankkausasemaa ei löydy.

Vastaajat pitivät biokaasun houkuttelevina puolina
erityisesti ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta. Biokaasussa vastaajia
epäilytti biokaasun tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden saatavuus ja
riittävyys.

Maakaasun houkuttelevimpina ominaisuuksina pidetään sen
energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Maakaasun osalta vastaajia
huoletti maakaasun toimitusvarmuus ja hinnan ennustettavuus. Maakaasun paras
hyödyntämispotentiaali nähdään olevan teollisuuden prosesseissa sekä
kaukolämmön ja sähkön tuotannossa (Kuvio 7). Kuten biokaasunkin kohdalla,
pidetään maakaasun liikennekäyttöä potentiaalisempana niissä kunnissa, joissa
on kaasun tankkausasema kuin niissä kunnissa, joissa kaasun tankkaaminen ei
vielä ole mahdollista.

LNG saa positiivisen vastaanoton satamakaupungeissa

Luonnonkaasujen hyödyntäminen meriliikenteessä puhutteli tutkimukseen
vastanneita laajalti. Erityisesti satamakaupungeissa luottamusmiehet ja
viranhaltijat suhtautuvat nesteytetyn maakaasun (LNG) mahdollisuuksiin
positiivisesti. Rikkidirektiivin myötä suomalainen meriliikenne tarvitsee uusia
ratkaisuja laivaliikenteen rikkipäästöjen pienentämiseksi.

Useissa satamakaupungeissa tunnistetaankin tarve
LNG-infrastruuktuurin kehittämiseksi. Kuviosta 8 nähdään, että lähes kaikki
satamakaupungit toivovat alueelleen joko LNG-tuontiterminaalia tai ainakin
mahdollisuutta tankata LNG-aluksia. Vastaajat näkevät LNG:n tulevaisuuden
ratkaisuna meriliikenteen haasteisiin ja LNG-infrastruktuurin nähdään olevan
tärkeä kilpailukykytekijä sekä sataman kannalta että laajemminkin alueen
elinvoimaisuuden näkökulmasta.