Kierrätys miellyttää kuntapäättäjiä

Kierrätys – Kunnallispoliitikot uskovat kierrätykseen

Aula Research
toteutti Lassila ja Tikanojan tilauksesta jätteiden kierrättämistä ja
jätepalveluiden järjestämistä Suomen kunnissa. Tutkimukseen vastasi lähes
1 500 kunnallispoliitikkoa, kuntavaaliehdokasta ja lautakuntien jäsentä.
Tässä artikkelissa on tiivistelmä tutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksessa selvitettiin kuntapäättäjien näkemyksiä
kierrättämisen vaikuttavuudesta. Kuten kuviosta 1 nähdään, kuntapäättäjät
uskovat kierrättämisellä ja lajittelulla olevan merkitystä ympäristön kannalta.
Vain 12 % vastaajista on samaa mieltä väittämästä ”on aivan sama lajitteleeko
jätteitä, sillä ne kaikki menevät joka tapauksessa samaan paikkaan”. Jopa 85 %
vastaajista on eri mieltä väitteen ”Kasvihuonepäästöjen kannalta ei ole
merkitystä lajitteleeko vai ei” kanssa. Vain 11 % vastaajista on sitä mieltä,
että kokonaisuuden kannalta yksittäisen ihmisen jätteiden lajittelulla ei ole
mitään merkitystä.

Kierrättämistä halutaan edistää

Kaikista vastaajista 76 % suhtautuu erittäin myönteisesti
jätteiden kierrättämisen lisäämiseen kunnassaan. Suhtautumisessa on kuitenkin
eroja sukupuolten ja puolueiden välillä. Naispuoliset kuntavaikuttajat eroavat
miespuolisista myönteisemmällä suhtautumisella, naisista 89 % ja miehistä 66 %
suhtautuu erittäin myönteisesti kierrättämisen lisäämiseen.

Kierrättämisen lisäämistä pidetään tärkeänä kaikissa
puolueissa. Puolueiden välillä on kuitenkin eroja. Kyselyyn vastanneista
vihreistä kuntapoliitikoista 98 % suhtautuu erittäin myönteisesti jätteiden
kierrättämisen lisäämiseen. Myös kristillisdemokraatit (83 %) ja
vasemmisto-liitto (78 %) pitävät kierrättämisen lisäämistä keskimäärin
tärkeämpänä kuin muut puolueet.

Avoimissa kommenteissa päättäjät perustelivat
suhtautumistaan kierrättämiseen. Jätteiden kierrättämisen lisäämistä pidetään
erityisen tärkeänä, sillä kuntapäättäjät ovat huolissaan kaatopaikkojen
kuormituksesta. Moni nostaa myös esille, että arvokasta materiaalia hukataan
sijoittamalla se kaatopaikalle, kun jätteitä voisi myös hyödyntää materiaalina.
Vastaajia puhutteli myös luonnonvarojen riittävyys ja ilmastokysymykset.

Kierrättäminen on ensisijainen tapa hyödyntää jätteet

Vastaajat kertoivat myös oman näkemyksensä siitä, kuinka
jätteet tulisi heidän mielestään ensisijaisesti hyödyntää tai käsitellä (kuvio
2). Kolme neljästä vastaajasta suosisi ensisijaisena vaihtoehtona jätteiden
uudelleenkäyttämistä tai kierrättämistä materiaalina. Nämä vastaukset ovat
linjassa EU:n jätehuollon etusijajärjestyksen kanssa. Jätehierarkian mukaan
jätteet tulisi ensisijaisesti uusiokäyttää tai kierrättää ja vasta
toissijaisesti polttaa. Viimeisenä vaihto-ehtona jätteiden käytölle tulisi olla
kaatopaikalle sijoittaminen.

Jäteveroja ei haluta nostaa eikä kaatopaikkoja kieltää

Vastaajat arvioivat erilaisten kierrätysasteen nostamiseen
tähtäävien keinojen houkuttelevuutta (kuvio 3). Jäteverojen nostamista
kannattaa 29 % vastaajista ja vastustaa 40 %. Myös kaatopaikkojen kieltäminen
saa nihkeän vastaanoton. Vain 22 % vastaajista kannattaa kaato-paikkojen
kieltoa, lähes puolet (49 %) vastustaa tätä. Mieluisin keino kierrätysasteen
nostamiseksi on jätteiden syntypaikalla tapahtuvan lajittelun edistäminen, jota
kannattaa 91 % vastaajista.

Vastaajat ovat tyytyväisiä kuntansa jätehuollon palveluihin

Tutkimuksessa saatiin hyvin selkeä tulos siitä, että
kunnallispoliitikot ovat kovin tyytyväisiä kuntansa jätehuoltopalveluihin
(kuvio 4). Erittäin tyytyväisten ja melko tyytyväisten osuus on yhteensä jopa
85 % kaikista vastaajista.

Tutkimuksessa verrattiin myös, onko jätteenkuljetusmallilla
vaikutusta tyytyväisyyteen. Kuvi-osta 4 nähdään, että kunnissa, joissa on
käytössä markkinaehtoinen malli jätteiden kuljetuksessa (eli jätteiden
kuljetukset on kilpailutettu kiinteistön haltijan toimesta), ollaan
keskimää-rin jonkin verran tyytyväisempiä jätepalveluihin kuin kunnissa, joissa
jätteenkuljetukset on kilpailutettu kunnan toimesta. Markkinaehtoisen mallin
kunnissa, eli kunnissa joissa jätteen kuljetukset on kilpailutettu kiinteistön
haltijan toimesta, on erittäin tyytyväisten osuus 31 prosenttia. Kunnissa,
joissa jätteenkuljetus on kunnan kilpailuttama, vastaava luku on 11 prosenttia.

Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä ovat markkinaehtoisen
mallin ja mitkä ovat kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetusmallin vahvuuksia.
Markkinaehtoisen mallin keskeisimmät hyödyt ovat vastaajien mielestä
kuntalaisen valinnanvapauden lisääntyminen ja kiinteistönhaltijan oikeus
kilpailuttaa jätteenkuljetus.

Markkinaehtoisen mallin nähtiin myös laskevan
jätehuollon hintaa ja parantavan sen laatua. Kunnan kilpailuttamassa mallissa
vastaajia houkuttelee se, että kunta voi hoitaa asian kuntalaisen puolesta
keskitetysti, eikä kuntalaisen tarvitse nähdä vaivaa jätteiden kuljetuksen
suhteen. Kunnan kilpailuttaman mallin etuna nähtiin myös jätekuljetusten
helpompi organisointi.