Akateemisen suomen kuolema
Viime viikonloppuna Helsingin Sanomien
mielipidekirjoituksessa nostettiin esille varsin mielenkiintoinen näkökanta Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun (Aalto Biz) päätöksestä siirtyä käyttämään pääasiassa
englantia opetuskielenä ja opiskelijoiden kielenä.
Ymmärrän yliopiston kannan asiaan: on tärkeää pystyä
kansainvälistämään Aaltoa ja saavuttamaan sille kansainvälistä mainetta.
Toistaiseksi Aalto kun ei valitettavasti vielä pärjää Helsingin yliopiston
rinnalla tiedemaailman ranking-tilastoissa.
Aalto-yliopiston professori Matti Rudanko ja kokoomusvaikuttajana tunnetuksi tullut Helsingin
Ekonomien Maria Pekkala nostavat kirjoituksessaan
(kopio täällä)
esille tärkeitä kysymyksiä opinnoissa käytettävästä kielestä. Tiivistettynä
suurin ongelma suomea äidinkielenään puhuville on se, että englanti ei ole
äidinkielemme. Näin ollen olemme automaattisesti altavastaajina, jos joudumme
käyttämään ensisijaisesti opinto- ja tutkimuskielenä englantia.
Olen itse asunut muutaman vuoden briteissä ja työssä tulee
käytettyä englantia jatkuvasti. Silti jokainen kaltaiseni IT-alan
ammattilainenkin huomaa varmasti, että suomeksi moni asia sujuu nopeammin ja
tehokkaammin kuin kolmannella kotimaisella.
Suomen kieli on meille suomalaisille edelleenkin tärkeä
asia. Jos emme pidä siitä huolta, kieltä uhkaa digitaalisen kuoleman lisäksi
myös akateeminen kuolema.
Suomalainen kielipolitiikka joustaa näppärästi jos on kyse suomen kielen syrjimisestä. Jäähän toinen kotimainen kuitenkin kaikille pakolliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ossi, olet todella oikeassa. Miten putoammekaan kelkasta jos vain ja ainostaan yritämme hoitaa tieteentekomme ulkoenglannilla. Hyvä äidinkielen osaaminen on kaiken perusta, ilman sitä niin tiede kuin kansakuntakun on tuhon oma. Kyllä opinnot pitää saada suorittaa Suomessa suomeksi. Tietenkin voidaan käyttää vieraskielistä kirjallisuutta, toivoakseni muitakin kuin huono englantia, opintojen aikana. Tiede edellyttää kansainvälisyyttä, mutta ei se vaadi omasta kielestä luopumista.
Missä muuten voidaan säätää, että valtion rahoittamssa oppilaitoksessa ei saa vastata suomalainen omalla äidinkielellään. Voivathan oppilaat esim. suomenkielisessä Turun yliopistossa vastata tenteissä ruotsiksi, se on kunkin kansalaisen oikeus. Minä vaan suuresti ihmettelen tuollaista vähäpäistä päätöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ”monen projektin miehen” kanssa samaa mieltä. Kansainvälisyyttä tarvitaan, mutta äidinkielen syrjiminen on väärä tapa toteuttaa stubbilaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Pitänee hiukan kuitenkin korjata avausta, ettei tämä nyt näytä todellista dramaattisemmalta. Käsittääkseni Aallossa on päätetty ryhtyä käyttämään englantia opetuskielenä maisterivaiheen opinnoissa, ei suinkaan koko tutkinnon osalta.
Voisi kuvitella, että peruskoulun, lukion ja vielä kandivaiheen pääosin suomenkielisten yliopisto-opintojen jälkeen tulevaisuuden maisterit kykenisivät kommunikoimaan ja työskentelemään jatkossakin suomen kielellä.
Siinä mielessä tuo englannin käyttö maisterivaiheessa on ihan fiksua, että tiedeyhteisö kommunikoi pääasiassa englanniksi. Samoin valtaosa kirjallisuudesta, erityisesti ”syventävän” tyyppinen kirjallisuus on englanniksi.
Lisäksi väittäisin melkoisen enemmistön Aallosta valmistuvista suuntaavan töihin yrityksiin, jotka vähintään toimivat kansainvälisillä markkinoilla, ja joissa parhaimmillaan jopa sisäisenä kielenä toimii englanti.
Uskaltaisin väittää, että tällä muutoksella ennemminkin poistetaan sitä handicapiä, joka suomalaisilla on moniin muihin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen pointti. Kun Suomessa ollaan päädytty kandidaatti- ja maisterivaiheiden eriyttämiseen kansainvälisen BSc-MSc-mallin mukaisesti, on loogista yrittää saada maisterivaiheen opiskelijoiksi myös ulkomaalaisia opiskelijoita, mieluiten huippulaatuisia sellaisia. Maisteriohjelman 2 vuotinen paketti on muutenkin syytä nostaa ladultaan korkealle tasolle, jotta se tuo lisäarvoa työelämään ja opintoja ei kannata lopettaa BSc-vaiheeseen.
Perusopinnot pysyvät siten pääsääntöisesti suomenkielisinä, jonka tärkeyden suhteen olen samaa mieltä kuin blogisti.
Ilmoita asiaton viesti
Kun akateemisen maailman valtaa keskitetään liike-elämälle ja lukukausimaksuja hingutaan (toki aluksi vain ulkomaalaisilta opiskelijoilta), siinä ei pian olekaan mitään intressiä kouluttaa jotain tylsiä suomalaisia.
Lisäksi mahdollistuu ihmeellinen nepotismi, jossa joku Himasen suosiminen saattaakin olla vain jäävuoren huippu.
Toivon että kuvioita aletaan nyt tutkia laajemminkin, erityisesti Tekesin ja Sitran osalta – taitavat veronmaksajien rahat siellä olla täysin Etelärannan kivakaverien hallinnassa?
Ilmoita asiaton viesti
Ossi, lainaan filosofi J. Sakari Hankamäen tekstiä hänen blohistaan:
”Kansainvälinen vertaisarviointijärjestelmä on myös internatsismin eräs toteutumisyhteys. Jokainen referéen asemassa oleva henkilö on automaattisesti internatsi, sillä kyseiseen asemaan päätyäkseen on kannatettava näkemystä, jonka mukaisesti filosofia pitää alistaa pelkästään kansainvälisille julkaisuihanteille ja angloamerikkalaiselle kieli-imperialismille.
Niiden vallitessa viedään mahdollisuus kotimaiselta ja suomenkieliseltä kulttuuri- ja politiikkakritiikiltä. Filosofien olisi kuitenkin erittäin tärkeää toimia poliittisen vallan paimenena, ja siksi yhteiskunnallisista asioista kirjoittaminen kuuluu filosofian ytimeen toisin kuin ahdasotsaisimmat väittävät.
Ulkomaisissa lehdissä ei julkaista juuri mitään, mikä on tärkeää meillä täällä Suomessa. Kansainvälinen tiedeyhteisö ylenkatsoo meitä ja kieltää kansalliseen strategiaan perustuvan filosofian, onpa se kuinka luovaa ja innovatiivista tahansa.
Himasen hanke ei puolusta kansallista etua, vaikka Suomen tulevaisuuden kehittäminen mainitaankin tilaajien tendenssimäiseksi päämääräksi. Hanke on täysin internationalismin läpäisemä. Siksi se olisi voinut soveltuakin vertaisarvioitavaksi.
Itse en tarvitse kansainvälistä vertaisarviointia mihinkään, sillä kansainvälinen tiedeyhteisö on juuri sellainen niittosilppuri, jonka tuottama rehu soveltuu vain mokuttajien nautittavaksi tai suoraan kompostoitavaksi. Arviointiprosessi myös kestää niin kauan, että siinä ajassa ehtii kirjoittaa artikkelin kirjaksi, kuten olen usein tehnytkin.”
Osoite on: http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2013/02/tiede-ja…
Se kannattaa lukea kokonaan, todella mielenkiintoista tekstiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vierailla kielillä julkaistaan paljon, joka on tärkeää missä tahansa kulttuurissa. Eikö Suomen tapauksessa tule lisäksi ottaa huomioon se, että kulttuuri on nuori ja ohut. Onhan sitä perinteitä, tarinoita aina kansalliseen eeppokseen, mutta resurssit ovat varsin rajallisia.
Tässä suhteessa englannin kieltä ei kannata syyttää ”imperialismista.” Sen edustamia kulttuureja voi kritisoida; myös siksi että helppo kieli tekee niistä joskus keveitä. Mutta eikö kansainvälistä yleiskieltä tarvita?
Suomessa on myös menty aika karmeisiin typeryyksiin ns. kansallisella humpuukilla. Koiviston ajan poliittis-taloudellinen katastrofi juontui osin siitä, että maan omien ”nerokkaisen virkamiesten” uskoteltiin tuottaneen tietoa, joka – yksinkertaisesti – saapui maahan telekseillä maailman suurimmista uutistoimistoista ja lehdistä.
Kun sitä ei voitu poliittisista syistä täysin käyttää, sen arvo ja merkitys vähäteltiin seurauksin, joihin kuului mm. kansallinen konkurssi.
Ilmoita asiaton viesti
Minä luotan lokalisointiin. Samalla kun inhoan sitä, että se, minkä on tottunut näkemään englanniksi, lyhyinä, ymmärrettävinä käsitteinä ja joista on luonut anglismeja joita käyttää työkavereiden kanssa, onkin yhtäkkiä suomenkielisiä, outoja ja väkinäisiä sanahirviöitä. Tottumiskysymys. Mutta lokalisointi ei ainakaan välineissä vähene.
En ole viime aikoina tarkistanut missä mennään käännöskoneiden maailmassa, mutta muistan joskus hämmästelleeni Google Waven reaaliaikaista käännöstyökalua, joka mahdollisti periaateessa pikaviestinnän erikielisten ihmisten välillä. Siitä on kuitenkin jo vuosia.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoja kaivataan. Kielipolitiikkaan neuvon ottamaan mallia Etelä-Aasiasta, jossa yleensä on omia pikku kieliään JA englanti. Englanti on se kieli, jolla hoidetaan yhteiset asiat ja lapset käyvät yläasteesta alkaen koulunsa.
http://www.avoinministerio.fi/ideat/187-suomen-vir…
Allekirjoita tuo edellä oleva!
Pohjoismainen yhteistyö on tehtävä englanniksi. Suomen pitää vaatia tätä. Vain suomenruotsalaisten viides kolonna vastustaa ja se onkin ollut liian vaikutusvaltainen. Kun suomalaiset ryhdistäytyvät, on tilanne selvä.
Asiat venäläisten kanssa englanniksi. Se sopii heille mainiosti. Vodkaa voidaan yöllä juoda venäjäksikin, mutta heille riittää muutama ystävyyden vakuutus ja taas englanniksi.
Virolaisten kanssa on jo selviö, että kieli on englanti.
Ilmoita asiaton viesti