Pelastuslautakunta vetoaa kaupunginhallitukseen: antakaa meille nettobudjetointi

Helsingin pelastuslaitoksen taloudellinen tilanne on
erittäin tiukka. Kaupungin antama talousarvio ja budjettiraami vuodelle 2014 antavat
pelastuslautakunnalle vakavaa pohdinnan aihetta laitoksen tulosbudjetointia
suunniteltaessa.

Ensihoitopalvelu tulisi nettobudjetoida

Talousasioista keskusteltaessa on tullut useaan otteeseen
esiin eräs tekninen kirjanpitoon liittyvä seikka, joka vaikeuttaa
pelastuslaitoksen talouden suunnittelua merkittävästi. Kyse on siitä, että
pelastuslaitos ei ole saanut lupaa siirtää sen vastuulla olevaa
ensihoitopalvelua nettobudjetoinnin piiriin.

Pelastuslaitoksen talousohjauksen kannalta asia on erittäin
merkittävä. Pelastuslaitoksen toimialaan kuuluu pelastuslain mukainen
pelastustoimi sekä terveydenhuoltolain alainen ensihoitopalvelun tuotanto. Pelastustoimi on pelastuslaitoksen perustehtävä, joka viranomaistehtävänä on luonteeltaan pääasiassa verovaroin rahoitettavaa.

Ensihoitopalvelu puolestaan on
pelastuslaitoksen strateginen palvelualue, jonka Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiiri tilaa pelastuslaitokselta. Pelastuslaitos tuottaa
ensihoitopalvelun sairaanhoitopiirille omakustannusperiaatteella. Palvelun arvo, noin 10,4 miljoonaa euroa, on noin 20 % pelastuslaitoksen kaikista
käyttömenoista vuonna 2014 (51,65 miljoonaa).

Helsingin pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua erittäin
kustannustehokkaasti. Helsingissä yhden tehtävän nettohinta on 162 euroa, kun se esim. Länsi-Uudellamaalla on 190 euroa. Lisäksi toiminnan volyymi ja suuren tehtävämäärän aiheuttama rasitus on Helsingissä huomattavasti muuta maata korkeampi. Ensihoidon palvelutuotanto kyetään toteuttamaan ensihoidon palvelutasopäätöksen vaatimusten mukaisesti vain tarkastelemalla ensihoitoon käytettäviä resursseja pelastustoimesta erillään.

Nykyisellään ensihoitopalvelun osuus resursoinnista ja
Helsingin kaupungin veroeuroista katoaa pelastuslaitoksen 51,65 miljoonaan
euron kokonaismenoihin. Irrottamalla ensihoidon osuus nettobudjetoinnin
piiriin, saataisiin läpinäkyväksi pelastustoimen (n. 40,25 milj.) ja toisaalta ensihoidon (n. 10,4 milj.) osuus. Nettobudjetoinnilla ei ole vaikutusta ensihoitopalvelun hintaan, koska se tuotetaan joka tapauksessa omakustannusperiaatteella.

Nettobudjetoinnissa ensihoidon käyttömenot ovat 10,4 miljoonaa ja tulot sama 10,4 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus ja –valtuusto puolestaan valvovat myös nettobudjetoinnin toteutumaa samoin menetelmin kuin pelastuslaitoksen taloutta muutoinkin seurataan.

Nettobudjetointi on käytössä mm. Palmialla ja muilla
Helsingin kaupungin liikelaitoksilla. Ei ole mitään erityistä perustetta, miksi ensihoitoa ei voitaisi nettobudjetoida osana pelastuslaitoksen talouden kokonaisuutta. Päinvastoin, ratkaisu on kustannusvaikutuksiltaan neutraali ja lisää merkittävästi läpinäkyvyyttä kaupungin rahankäyttöön.

Yhteinen kannanotto

Pyydämme siis, että Helsingin kaupunginhallitus ohjeistaa vuoden
2014 talousarvion siten, että ensihoitopalvelun käyttömenot laaditaan
nettobudjetoinnin periaatteiden mukaisesti. Tämä lausunto on yhteinen ja
yksimielinen lausunto kaikilta pelastuslautakunnan lautakuntaryhmiltä.

Kokoomuksen lautakuntaryhmä

Perussuomalaisten lautakuntaryhmä

Vihreiden lautakuntaryhmä

SDP:n lautakuntaryhmä

Vasemmistoliiton lautakuntaryhmä