Kaupunginhallituksen IT-jaos

Helsingin kaupunginvaltuusto on keskiviikkoiltaisessa
kokouksessaan päättänyt valita allekirjoittaneen kaupunginhallituksen
tietotekniikkajaoston jäseneksi.  Olen
jaostossa osa Kokoomuksen ryhmää yhdessä Ulla-Maija
Urhon
ja Katrina
Harjuhahto-Madetojan
kanssa.

Tietotekniikkajaosto on Helsingin kuntapolitiikan uusi
lautakunta-tason elin ja erittäin tärkeä sellainen. Jaoksen toiminta kuvataan kaupunginjohtaja
Jussi Pajusen esittelyssä seuraavasti
:

… kaupunginhallituksen alaisuuteen perustetaan IT-jaosto, joka valvoo
kaupungin tietotekniikkastrategiaa sekä tietohallinto- ja tietotekniikkainvestointeja
eri hallinnonaloilla. Tavoitteena on yhteisten perus-IT-tehtävien hoitaminen
keskitetysti keskushallinnossa.

Tietotekniikkajaoston tehtäväksi esitetään lisäksi, että se hyväksyy tietotekniikan
hankeohjelmaan hallintokuntien esitykset tietotekniikkahankkeista, joiden
kokonaiskustannusarvio ylittää miljoona euroa. Tämä koskee kaupunkiyhteisiä
tietotekniikkahankkeita ja kaikkien hallintokuntien hankkeita.

 

Sen kummemmin asiaa dramatisoimatta on todettava, että kyseessä
on merkittävimmästä IT-asioita käsittelevästä julkisesta luottamuselimestä
Suomessa.

Käytännössä IT-jaos luo kaupungille IT-strategian ja katsoo
merkittävimpien hankkeiden toteuttamisen perään. Vaikka HUS-vetoinen onkin,
Apotti tulee varmasti käsiteltävien asioiden listalle.

Päätös IT-jaoksen luomisesta oli kohtuullisen helppo.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa kommunistien Yrjö Hakanen hidasti asiaa jankkaamalla puolen tunnin verran ja ehdottamalla
jaostoasioiden palauttamista valmisteluun. Hakanen ei saanut tälle luonnollisesti
muilta hirveästi vastakaikua. Ehdotus palauttamisesta kaatui 73-3.

Asian käsittelyssä varsin mielenkiintoisen puheenvuoron piti
Thomas Wahlgren (sd.). Hän vaati,
että kaupunki ei saa käyttää Googlen, Facebookin, Microsoftin tai Applen
tuotteita tai palveluita, koska nämä yhtiöt käyttävät offshore-yhtiöitä. En
aivan osta tätä argumenttia ja tuskin kovin moni muukaan.

Sen sijaan Wahlgrenin toinen kommenttipuheenvuoro, jossa hän
korosti digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeyttä, oli huomattavasti fiksumpi.
Näin asia todellakin on. Kaupungin päättäjien täytyy katsoa koko kansakunnan
perään.

* * *

Nimitykseni IT-jaokseen tarkoittaa luonnollisesti sitä, että
joudun pitämään entistä tarkemmin huolta sidonnaisuuksien ilmoittamisesta ja
jääviyskysymyksistä. Sidonnaisuuteni olen ilmoittanut pariinkin otteeseen (joulukuu 2010
ja lokakuu
2012
) ja jääviysasioista tulen pitämään hyvin tarkkaan huolta.

* * *

Minkälaista politiikkaa sitten IT-jaoksessa on tarkoitus
harjoittaa?

Minulle ohjaavin tekijä kaikessa politiikan tekemisessä on
ennen kaikkea tehokkuus. Kun
kaupungin järjestelmät ja prosessit toimivat tehokkaasti, tämä on kuntalaisten
etu. Ja jotta tehokkuutta saadaan aikaiseksi, täytyy myös aika usein
investoida.

Tehokkuuteen kuuluu minusta hyvin oleellisesti se, että
työntekijöillä on työhönsä parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvat työvälineet. Ei ole mitään mieltä
hajoilla tuntikaupalla huonosti vakioidun PC:n äärellä, kun jokaviikkoinen
virusskanneri jauhaa kiintolevyä bitti bitiltä. Tietokoneet ovat halpoja,
ihmisten työ maksaa.

Työvälineiden lisäksi haluan varmistaa, että kaupungin
järjestelmissä otetaan jatkossa huomioon entistä tarkemmin toimittajaloukkujen välttäminen. Kaupunki ei tarvitse itselleen
tekijänoikeuksien yksinoikeuksia omiin tietojärjestelmiinsä, mutta se tarvitsee
näihin vapaan käyttö- ja muokkausoikeuden.

Hyvä esimerkki toimittajaloukun välttämisestä on syyskuun
lopussa vastaan tullut tapaus
HEL 2013-009687
, johon tutustuin kokoomuksen lautakuntaryhmän pyynnöstä. Casessa
kaupungin sosiaalivirasto on ollut hankkimassa sähköisen asioinnin
tietojärjestelmää eräältä järjestelmätoimittajalta suorahankintana. Perusteena
suorahankintaan on ollut se, että kyseinen toimittaja omistaa järjestelmän
tekijänoikeudet ja on näin ollen ainoa mahdollinen taho toimittamaan uuden
järjestelmän.

Suorahankinta – eli osto kilpailuttamatta suoraan tietyltä
toimittajalta – on hyväksyttävä tapa hankkia tietojärjestelmä, mutta samalla kaupungin tulee huolehtia
siitä, että toimittajaloukku puretaan
. Kun tietojärjestelmään rakennetaan
uusia ominaisuuksia liki 350 000 eurolla, voi kaupunki vallan hyvin samalla
edellyttää, että järjestelmän tekijänoikeudet jaetaan kaupungin ja toimittajan
välillä. Näin kumpikin pystyy jatkohyödyntämään niitä vapaasti.

Suositin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että mikäli
toimittaja ei suostu tähän, kaupunki käynnistää menettelyn, jolla nykyinen
järjestelmä ajetaan alas ja korvataan nykyiset sekä uudet ominaisuudet
sisältävällä ei-toimittajaloukkuisella järjestelmällä. Tällaisen hankinnassa
voidaan toimittajaa pisteyttää myös valmiudesta toimittaa kaupungin käyttöön
tietojärjestelmiä joustavilla tekijänoikeus- ja lisenssiehdoilla.

Tulen esittämään IT-jaoksessa samantyyppisen lähestymistavan
käyttöönottoa Helsingin tietojärjestelmäprojekteissa laajemminkin.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu