Kokoomusjohtajat Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poistosta

Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on noussut kokoomuksen puheenjohtajakisan kuumaksi keskustelunaiheeksi. Asiasta on keskusteltu niin lehdistössä kuin sosiaalisessa mediassa.

Osallistuin itse somekeskusteluun, ja varsinkin tuoreet kommenttini Facebookissa ja Twitterissä synnyttivät pitkiä keskusteluketjuja.

Perjantai-iltaan saakka olin siinä käsityksessä, että puheenjohtajaehdokkaiden kolmikosta vain Alexander Stubb kannattaa Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa. Perustin tämän käsitykseni Helsingin Sanomien uutisointiin.

Perjantaina kokoomusnuoret järjestivät Apollo Street Barissa puheenjohtajatentin, ja poimin keskustelusta mielestäni oleellisen linjaeron. Tweettasin ja Facebookitin linjaerosta seuraavasti:

" Jan Vapaavuori korjasi juuri, että hän kannattaa myös ay-maksujen verovähennysoikeutta. Mutta ei ole valmis ajamaan asiaa."

Ministeri Vapaavuori osallistui keskusteluun ja kommentoi asiaa seuraavasti:

"Hyvä Ossi, ei pidä antaa väärää todistusta. En ole korjannut, kun ei ole mitään korjattavaa – ainakaan tässä, enkä edes täsmentänyt, vaan toistanut sen, minkä eilisessäkin paneelissa sanoin."

Kun ministeri pyytää korjaamaan lausuntoa, täytyy näin tietenkin tehdä. Teinkö siis asiavirheen?

* * *

Kuten sanottua, oma käsitykseni pääministeriehdokkaiden aiemmasta linjasta perustuu Helsingin Sanomien 5.6 tekemään uutiseen.

Perjantain Helsingin Sanomat uutisoi näyttävästi omasta torstaina järjestämästään puheenjohtajatentistä. Uutisoinnin kärjen mukaan Alexander Stubb eroaa Vapaavuoren ja Risikon linjasta ammattiyhdistysliikkeen verovähennysoikeuden suhteen. Torstai-illan uutisen mukaan "Kokoomuksen pääministeriehdokkaat Jan Vapaavuori ja Alexander Stubb olivat voimakkaasti eri mieltä siitä, että ammattiyhdistyksen jäsenmaksujen verovähennysoikeus olisi poistettava…

Hesari tulkitsee puheenjohtajaehdokkaiden linjausten olevan selkeästi erilaisia. Torstain uutisen loppupuolella todetaan linjaerimielisyydestä seuraavaa:

"… Vapaavuoren mielestä verovähennysoikeus on herkkä asia, eikä siihen pidä nyt puuttua. "Olen eri mieltä Stubbin kanssa."

Vapaavuoren mukaan poliittista johtajuutta on toimia viisaasti. Hänen mielestään verovähennykseen puuttuminen olisi pääministeriltä tyhmää poliittista johtajuutta.

Paula Risikko oli samaa mieltä kuin Vapaavuori."

Tämän uutisen mukaan puheenjohtajaehdokkailla on selvä linjaero: Stubb kannattaisi Ay-liikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa. Vapaavuori ja Risikko eivät.

* * *

Apollo Street Barissa äänentoisto oli varsin huonolaatuinen, joten kuuntelin vaalipaneelin Radio Ravun podcast-lähetyksestä. Kyseinen kohta löytyy 41 minuutin kohdalta. Olen translitteroinut kyseisen kohdan tämän blogikirjoituksen loppuun.

Keskustelun ydin tässä kohtaa kulki seuraavasti:

Susanna Koski: – Eilen Alex oli teistä ainut, joka oli valmis luopumaan ay:n jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta.

Jan Vapaavuori: – Pitää vähän korjata, että se eilinen keskustelu ei mennyt siten, että Alex olisi ollut ainoa, joka olisi tästä ollut valmis luopumaan. Mutta hän oli ainoa, joka oli valmis lähtemään tätä vahvasti ajamaan tässä ajassa.

Olen hyvin selvästi siinä omassa puheenvuorossani todennut, että olen asiasta periaatteessa samaa mieltä. Mutta tässä tilanteessa, jossa nyt ollaan, en kannata sitä, että sitä lähdetään ajamaan. Se perustuu pitkälti siihen, että politiikassa ei ole aina edes kyse siitä, ollaanko oikeassa vai väärässä, vaan että mikä on mahdollista ja mikä on viisasta. Minä olen ainakin lähtenyt tässä kampanjassa siitä, että on olemassa riski, että saatan jopa tulla valituksi. Sitten pitäisi pystyä elämään sen kanssa ja johtamaan hallitusta.

Alexander Stubb: Nyt on kyse kokoomuksen puheenjohtajakisasta. Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että kokoomuksen puheenjohtaja tukee ja edistää sellaista kantaa, joka on ensin ajettu läpi puolueen hallituksessa ja tullaan todennäköisesti hyväksymään puoluekokouksessa Lahdessa. Ja se kanta on, että Ay-, EK:n ja MTK:n jäsenmaksuverohelpotus pitäisi poistaa pitkässä juoksussa. Se on meidän kokoomuslaisten kanta, ja minun mielestä silloin minun tehtävä kokoomuksen puheenjohtajana on ajaa sitä muodossa tai toisessa. Yhtä kaikki, onko realismia, että se tapahtuu nyt? Ei tietenkään. 

Linjaero puheenjohtajakandidaattien välillä on selkeä. Kyse on valmiudesta ajaa asiaa. Stubb on tähän valmis, Vapaavuori ei. Kumpikin kannattaa asiaa, eli tämän perusteella Helsingin Sanomien torstainen uutinen on turhan epätarkka ja vetää mutkia liian suoriksi.

Hesari julkaisikin asiasta nettiuutisen jatkon perjantaina 6.6. Tässä uutisessa kerrotaan Vapaavuoren ja Stubbin linjaeroista huomattavasti tarkemmin. Ikävä kyllä en löytänyt kyseisestä keskustelukohdasta ääninauhaa, joten en pysty analysoimaan sen tarkkaa muotoa.

* * *

Oma some-viestintäni asiasta oli epätarkkaa ja sisältää senat sakaisin -ajatusvirheen, joka ikävä kyllä kääntää viestin merkityksen päinvastoin. Oikea muoto olisi ollut "Jan Vapaavuori korjasi juuri, että hän kannattaa myös ay-maksujen verovähennysoikeuden poistoa. Mutta ei ole valmis ajamaan asiaa.".  Pahoittelen erehdystäni. Tarkoitukseni ei ollut väittää, että Vapaavuori olisi muuttanut mielipidettään.

* * *
 

Susanna Koski: … Mä haluan puhua tästä ay-liikkeestä, joka tuli tossa Helsingin Sanomien pääministeritentissä esille. Mä olin itse asiassa käsikirjoittanut sen tänne jo ennen kuin kuulin tän teidän haastattelun ja mä haluan puhua vähän tästä ay-liikkeen asemasta tän päivän Suomessa – kuinka paljon valtaa sillä on hallita näitä työmarkkinoita.

Susanna Koski: Janne, otit tässä esille nämä palkkaamiseen liittyvät kustannukset, joita on siis työnantajalle. Eilen Alex oli teistä ainut, joka oli valmis luopumaan ay:n jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta. Onko sitten tässä palkkauksen kustannuksissa esimerkiksi pekkaspäivät, lomaltapaluurahat, onko se oikein, että työnantajalle lankeaa kustannuksia tekemättömästä työstä?

Susanna Koski: Paula? Janne?

Paula Risikko: No tuossa puhuttiin nyt tästä kolmikannasta ja yleensä ay-liikkeestä ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöstä, niin mun täytyy sanoa, että mä olen kuitenkin tällaisen sopimusyhteiskunnan kannattaja.. Ja se että sopimuksilla, jos ne ovat hyviä sopimuksia, niillä päästään kuitenkin eteenpäin. Kyllähän se totta on, että omalla sektorillani eläkepuoli ja sosiaaliturvapuoli on hyvin pitkälle kolmikannassa sovittavia.  Hidasta touhuahan se on, ja juuri niin kuin puheenjohtaja tuossa sanoi, niin siellä on näitä ongelmia. Mutta kyllä mä silti pidän sitä parempana vaihtoehtona kuin se, että meillä menee ihan sukset ristiin.  Ja tuo mitä tässä on nyt puhuttu, että pitäisikö joistain näistä mainituista, kyllä mä tässä tilanteessa, kun meillä on aika vakava tilanne – vaikka nuota voidaan kritisoida eri puolilta – niin tässä tilanteessa en tätä verovähennysoikeutta jättäisi pois.

Se on nyt kun tässä tilanteessa meidän pitäisi saada aikaiseksi monia isoja juttuja, siinä tarvitaan myös Ay-liikettä mukaan. Mä pitäisin tässä tällaisen erillisen yhteiskuntarauhan. Ja mutta että jatkossa on tietysti mietittävä että ja se mikä pitää seuraavassa hallitusohjelmassa tarkemmin kirjata, mikä on kolmikantaneu.. mikä, mitkä asiat otetaan kolmikanta. Nyt on ollut vähän sekavuutta.

Paula Risikko: … Janne?

Jan Vapaavuori: Nyt tuota pitää vähän johtajia korjata, että se eilinen keskustelu ei mennyt siten, että Alex olisi ollut ainoa, joka olisi tästä ollut valmis luopumaan. Mutta hän oli ainoa, joka oli valmis lähtemään tätä vahvasti ajamaan tässä ajassa. Oon hyvin selvästi siinä omassa puheenvuorossani todennut, että olen asiasta periaatteessa samaa mieltä. Mutta tässä tilanteessa, jossa nyt ollaan, en kannata sitä, että sitä lähdetään ajamaan. Ja se perustuu pitkälti siihen, että politiikassa ei ole aina edes kyse siitä, ollaanko oikeassa vai väärässä, vaan että mikä on mahdollista ja mikä on viisasta. Mä olen ainakin lähtenyt tässä kampanjassa siitä, että on olemassa riski, että saatan jopa tulla valituksi. Sitten pitäisi pystyä elämään sen kanssa ja johtamaan hallitusta.

Sitten tähän toiseen kysymykseen, niin ei ole ehkä kysymys siitä, että maksetaan tekemättömästä työstä. Työnantajat ovat itse olleet näitä kolmikannassa sopimassa, näitä järjestelyjä. Mutta se peruskysymys on, että Suomessa tehdään – varsinkin, jos puhutaan vuosittaisesta työajasta – lähestulkoon Euroopan lyhyintä työaikaa. Se on tietenkin kustannus tai kustannuskilpailukysymys. Varsinkaan tällaisissa tilanteissa, missä nyt ollaan, voisi olla aidosti perusteita miettiä sitä, että voisiko työaikaa maltillisesti nostamalla lisätä työn tuottavuutta ja parantaa Suomen kilpailukykyä ilman, että kuitenkaan kenenkään tulotaso laskee. Ja tämä on aidosti harkinnan arvoinen asia ja tätä pitäisi kolmikannassa vakavasti pohtia, silleen että kolmikanta on kolmikanta, eikä kaksikanta, jota se nykyään liian usein on.

Susanna Koski: Haluutsä Alex lisätä tähän jotain?

Alexander Stubb: Joo, ilman muuta. Mä luulen, että tällä kertaa on pakko turvautua ihan kolmeen pointtiin.

Ensimmäinen pointti on se, että nyt on kyse kokoomuksen puheenjohtajakisasta. Minun mielestä on erittäin tärkeää, että kokoomuksen puheenjohtaja tukee ja edistää sellaista kantaa, joka on ensin ajettu läpi puolueen hallituksessa ja tullaan todennäköisesti hyväksymään puoluekokouksessa Lahdessa. Ja se kanta on, että Ay-, myös sitten EK:n ja MTK:n jäsenmaksuverohelpotus pitäisi poistaa pitkässä juoksussa. Se on meidän kokoomuslaisten kanta, ja minun mielestä silloin minun tehtävä kokoomuksen puheenjohtajana on ajaa sitä muodossa tai toisessa. Yhtä kaikki onko realismia, että se tapahtuu nyt? Ei tietenkään. 

Toinen täsmennys: Sehän on ilman muuta selvää, että silloin tullaan vastaan verohuojennuksella. Ei tässä ole kyse siitä, että jäsenmaksuhelpotus poistetaan ja verot säilyy samana vaan – pam – se tuodaan alas ja löydetään joku malli.

Ja kolmas huomio liittyy sitten ammattijärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen rooliin ja sopimusyhteiskuntaan. Kyllä – sopimusyhteiskunta on toiminut. Mutta samalla minun mielestä meidän pitää elää ajassa. Mä annan tästä esimerkin: Lauri Ihalainen, jota suuresti arvostan, totesi vuonna 2002, että työmarkkinajärjestöille kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka.  Mä olen vahvasti Lauri Ihalaisen kanssa eri mieltä tästä kysymyksestä. Heille kuuluu työmarkkinapolitiikka, ja olen vahvasti samaa mieltä Juhana Vartiaisen kanssa, joka sanoo että työmarkkinajärjestöillä ei voi olla monopolia tai veto-oikeutta sellaisiin asioihin, jotka kuuluvat selkeästi demokraattisen päätöksenteon piiriin.

Siinä minun kolme pointtia.