Miljoonan markan rotanloukku Dodolta
Kokoomusnuoret julkisti tänään linjauksensa, jonka mukaan nykymuotoisesta kehitysavusta on luovuttava. Linjaus on nuorten tyyliin kohtuullisen raflaavasti laadittu, mutta sen taustalla on vakavaa asiaa.
Vaimonhakuilmoituksestaan tunnetuksi tullut Henri Heikkinen käsittelee asiaa tarkemmin omassa blogissaan tarkemmin, joten en lähde toistamaan kaikkia hänen argumenttejaan. En myöskään ole Henrin kanssa kaikista asioista yhtä mieltä – minusta ei saa maahanmuuttokriittistä.
Kehitysapu on kuitenkin asia, joka hyödyttää nykyisellä toimintatavallaan lähinnä avustusteollisuutta ja mahdollistaa monien ekoaktivistien reissaamisen ympäri maailmaa. Apu on hajautunut lukemattomiin pieniin hankkeisiin ja siltä puuttuu tyystin kokonaiskoordinaatio. Niinkin alkeellista asiaa ei ole esimerkiksi saatu strukturoidusti aikaiseksi, kuin avustusprojektien loppuraportointia ja vaikutusten arviointia.
Jaa mitä vaikutusten arviointia? No esimerkiksi jos suomalaiset rakentavat Nepaliin lastensairaalan, pitäisi pitkäaikaisseurannassa seurata mikä on rakennuksen käyttöaste. Vastaavasti jos suomalaiset auttavat viljelyssä, pitäisi seurannassa arvioida, miten viljely parani entiseen verrattuna. Somalialaisten lasten puuseppäkoulutuksessa puolestaan pitäisi arvioida, kuinka moni saikaan koulutusta vastaavaa työtä.
Avustushankkeita voi käydä tarkastelemassa Ulkoministeriön sivuilla ja siellä kieltämättä on monia ihan järkevän oloisia hankkeita, kuten esimerkiksi oikeusneuvontaa.
Mutta aivan liian moni hanke on täysin päätön.
Esimerkiksi Madagaskarin rotanloukkuhanke, tai virallisemmalta nimeltään Tany maitso, Vihreä maa.
Ulkoministeriö on myöntänyt ympäristöjärjestö Dodolle vajaat miljoona vanhaa markkaa ekologisten rotanloukkujen kehittämiseen Madagaskarilla.
Oikeasti. Referenssit täältä ja täältä.
Hanke on kestänyt ainakin kolme vuotta ja kunakin vuonna hankkeelle on myönnetty määrärahaa noin 50 000 euroa. Yhteensä siis vajaa miljoona vanhaa markkaa. Vuoden 2010 määräraha ei ole tiedossa, mutta hanke on käynnissä edelleen.
Lopputuloksena on CTBS, eli Community Trap Barrier System. Suomeksi hieman rapumertaa muistuttava värkki, jolla viljelyksille yrittävät rotat saadaan kiinni. YouTubessa on aiheesta video. Käyttöohjeissa muistetaan vielä mainita, että rotat saadaan näin pidettyä elävinä.
Onko meidän oikeasti järkevää käyttää verovarojamme tällaisen toiminnan rahoittamiseen?
Tekee se Tany Maitso aika paljon muutakin. Se lukee siellä referensseissäsi muuten ihan selvästi. Älyllisesti epärehellistä väittää, että kaikki rahat menevät ”ekologisiin rotanloukkuihin”.
Jotain rotia.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi ”rotanloukulle” töitä ulkoministeriössäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Paljollako JK olisi valmis tukemaan tätä hanketta omilla rahoillaan?
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä kyseinen nimimerkki JK on käynyt Madalla ja saattanut jopa joskus tavata joitain ihmisiä, jotka projektissa pyörivät. Ei ehkä kannata naljailla siitä, paljonko laittaisin omaa rahaa tähän projektiin, jos ei tiedä edes sitä, mitä nimimerkki puuhaa.
On se ihme touhua kun täällä heilutetaan turpeita huulia ilman mitään käsitystä mistään. Kyseinen projekti maksaa ihmisille rahaa siitä, että paikallisia ihmisiä opetetaan lukemaan ja heille opetetaan uusia rahansaantikeinoja. Mitä helvettiä sitten pitäisi tehdä jos se ei kerran toimi? Kun suora budjettituki ei kelpaa eikä kelpaa se, että yritetään saada paikallisia tekemään jotain, opetetaan heille lisää maanviljelyä ja lukutaitoa. Eli siis käsitänkö oikein, että olisi parempi, jos ei yksinkertaisesti autettaisi ketään mitenkään?
Ilmoita asiaton viesti
Kehityshankkeenne Madagaskarilla on kestänyt kolme vuotta ja maksanut vanhan miljoonan verran.
Mitä konkreettista olette saaneet aikaiseksi?
Missä on loppuraporttinne? Tai edes väliraporttinne?
Ilmoita asiaton viesti
”Onko meidän oikeasti järkevää käyttää verovarojamme tällaisen toiminnan rahoittamiseen?”
Toivottavasti Kokoomusnuoret ei saa valtion tukea 😀
Ilmoita asiaton viesti
On totta, että kehitys-apu ja -yhteistyö on osittain ihan metsässä.
*Kaikki* apu pitäisi olla apua jossa autetaan/ohjataan itsensä auttamiseen.
Mainitsit Nepal’in ja satun jotain siitä tietämäänkin.
– Nepalin opettajan palkka oli 7 vuotta sitten n. 17 €/kk
– Nepalilaiset osaavat rakentaa taloja, siis kouluja.
17.000 €/kk Nepalille tarkoittaisi 204.000 €/vuosi = 1000 opettajaa.
Koulujen rakentaminen ilman sementtiä ja muita tuontitavaraa onnistuu.
Koulujen rakentaminen on kuitenkin kertamaksu ja voisi kuvitella, että ylläpito maksaa vuosittain 5% rakennuksen hinnasta. Ehkä 10% jos lasketaan että siellä on myös siivoojia yms. (mitä ei yleensä erikseen tarvita näissä maissa, koska henkilökunta tekee tämän työn yleensä talkoilla.)
Jos sitten ajatellaan koulumateriaaleja, niin ei ne ole liian kallita nekään.
Näin mutu-tuntumalla, sanoisin, että 500.000 € per vuosi kymmenen vuoden aikana ja meillä on melkoinen systeemi siellä pystyssä.
Sitten tulee tämä MUTTA:
– suomalaiset virkamiehet. Nillä on aivan älyttömät palkat ja päivärahat.
– Pantaisiin mielummin sinne sellaisia, jotka lähtevät sinne pienellä palkalla AUTTAMAAN. Näitä löytyy eri järjestöistä, kirkosta jne.
7 vuotta sitten, siellä olevat valtion virkamiehet käyttivät rahaa, ajelivat uusilla maastureilla jne. Suomalaiset vapaaehtoistyöntekijät saivat enemmän aikaan, ilman mitään muuta kuin omaa rahaa ja joltain järjestöltä, (en muista mikä), joka antoi pienen matkakassan.
Seuraava askel olisi se, että jos tuodaan ulkomailta ihmisiä tänne töihin, tuotaisiin juuri sellaisesta maasta, mihin ollaan ponnisteluja keskitetty. [Pakolaiset erikseen, en ota niitä tähän esimerkkkiin.]
Ensisijaisesti myös opiskelijat näistä maista.
Eli rakenettaisiin, tai oikeammin opetettaisiin heitä rakentamaan todellinen silta maidemme väliin.
Vielä: Oletetaan että menemme maahan, joka on jossakin muualla kuin kauko-idässä tms., missä tietoa todella kunnioitetaan ja kaikki halauavat oppia. [Meidän pullamössökakarat jää kyllä kakkoseksi tässä innossa.]
Oletetaan että lyömme kätemme siinä maassa ns. paskaan, eli ketään ei kiinosta muu kuin ”raha ja kromi”…
No sieltä ei oteta opiskelijoita, koska he eivät pysty itse rakentamaan ”siltaa maittemme välille”.
Ehkä tällaisiakin maita on, ehkä ei, mutta sen tiedän varmasti, että kaukoitään annettu apu on jopa sijoitus.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Tosta järkipuhetta:
http://www.vihreat.fi/node/5456
Koko toi koksunuorten papru osoitti, et porukalla ei joko ole tietoa tai halua älylliseen rehellisyyteen. Ignoranssia pystyy sietään, mut älyllistä epärehellisyyttä ei, kumpi olikaan kyseessä?
Tää cherrypicking-kirjoitus aiheesta taas on lähinnä surkuhupaisa. Kaksi ainoaa isompaa kehitysavun ongelmaa ovat korppikotkarahastot (vulture funds) ja kehitysavun järjettömän pieni määrä.
Ilmoita asiaton viesti
Tosta järkipuhetta:
http://www.vihreat.fi/node/5456
Koko toi koksunuorten papru osoitti, et porukalla ei joko ole tietoa tai halua älylliseen rehellisyyteen. Ignoranssia pystyy sietään, mut älyllistä epärehellisyyttä ei, kumpi olikaan kyseessä?
Tää cherrypicking-kirjoitus aiheesta taas on lähinnä surkuhupaisa. Kaksi ainoaa isompaa kehitysavun ongelmaa ovat korppikotkarahastot (vulture funds) ja kehitysavun järjettömän pieni määrä.
Ilmoita asiaton viesti
Luin Paloman kirjoituksen, mutta siinä ei anneta minkäänasteisia viitteitä lukuihin. Sekä http://global.finland.fi/public/download.aspx?ID=2… että http://www.kehityspoliittinentoimikunta.fi/public/… ovat SUUNNITELMIA, eivät toteutuneiden tulosten seurantaa.
Jään edelleen odottamaan viitteitä näihin tuloksiin. Mielellään projektikohtaisesti, verraten projektin tavoitteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi Kepan sivuilta löytyvät Saavutukset ovat kovin, kovin yleisluonteisia. Ja noin yleisesti ottaen hankkeista tunnutaan mielellään ottavan glooria ilman arviointia omiin panostuksiin.
http://www.kepa.fi/teemat/kehitysyhteistyo/perusti…
Esimerkiksi:
– Vesijohtoverkoston rakentaminen Nepaliin on varmasti ollut hyvä hanke, mutta mikä on ollut Suomen osuus siinä?
– Kuinka paljon Sambian tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt?
– Mikä on ollut Suomen tuki Sambian kouluille? (Esimerkiksi euroina.) Nyt kunnia tunnutaan otettavan 40 000 koululaisen koulurakennuksista ilman suhteuttamista panostuksiin.
– ”Länsi-Keniassa Suomi tuki karjatalouden kehittämistä 12 vuoden ajan. Köyhyys alueella väheni. Myös naisten asema parani lainalehmäohjelman kautta. Siinä naiset saivat mahdollisuuden omien tulojen ansaitsemiseen.” – kuinka paljon köyhyys väheni? Miten naisten aseman parantumista mitataan?
Jne. jne. Oikeastaan yhtään konkreettista ja mitattavissa olevaa saavutusta ei pystytä mainitsemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinan 1970-luvulla tutustuin ruotsalaisen SIDAn ohjelmiin Afrikassa.
Ne toimi suunilleen näin, tai ehkä tämä on räikein esimerkki:
– Maa tarvitsi, tai oikeammain maan sotilasjohto tarvitsi puhelinlijoja.
– Ericssonin miehet töihin ja rahat Wallenbergille.
– Alkuasukkaat ihmettelivät tolppia.
___________________________
En ythään epäile, etteikö siitä ole vain päästy piirun verran parempaan, mutta edelleen vika on usein se, että lähetetään virkamiehiä Suomesta, kun sinne pitäisi lähettää ”opettajien koordinoijia”, jotka kouluttaisivat kantaväestöstä lisää opettajien koordinoijia. Tällainen/tällaiset henkilöt tarvitaan, mutta ei niitä mistään ministeriön käytäviltä löydy vaan yleensä vapaaehtoistyöntekijöistä tai vastaavista.
Täytyy myös muistaa, että kaikki järjestöt eivät ole niin puhtoisia kuin mitä antavat isoine mainosbudjetteineen ymmärtää. [Mainoksissa käytetään usein suursilmäistä laihaa lasta joku muki tai puurolautanen kädessä.]
Eli Kokoomuksen Nuoret on väärässä siinä, että haluavat lopettaa jotain, mikä pitäisi vaan pistää uusiks’.
KN voisi rakentaa oman osaston vapaaehtoisia ja lähteä itse tekemään jotain hyödyllistä. Odotan innolla raporttia matkastanne.
Henry
Ilmoita asiaton viesti