3% äänikynnys sopii hyvin
Eduskunnan päätöksellä Suomeen on tulossa kolmen prosentin äänikynnys. Olen seurannut asian käsittelyä kursorisesti ja asian käsittely on saanut suorastaan koomisia piirteitä. Erityisesti vasemmistolaisittain ajattelevat syyttävät hallitusta jopa kansanvallan pilkkaamisesta.
Kriitikoilta harvoin muistuu mieleen, että meillä on jo olemassa äänikynnys: vaalipiirit.
Vaalipiirien myötä tulee äänikynnys on olemassa ja on merkittävästi suurempi, kuin teoreettinen 0,5%. Äänikynnys vaihtelee 3 – 14% välillä.
Niin kauan kuin meillä on vaalipiirit, on paikallaan myös taata niiden aiheuttamaa haittaa. Minulle kyllä sopisi, että koko maa olisi yksi vaalipiiri. Mutta monelle karjalalaiselle tai lappalaiselle tämä voisi olla vaikea pala nieltäväksi.
Toinen kriitikoilta unohtuva asia on d’Hontin menetelmään kuuluva äänien pyöristys. Nykyisessä systeemissä äänten tuomat paikat pyöristetään alaspäin. Ei siis matemaattisesti seuraavaan kokonaislukuun.
Uusi järjestelmä antaa äänestäjille oikean ja realistisen mahdollisuuden tukea oman puolueensa ehdokkaiden läpimenoa.
JK. Juuso Koponen kommentoi asiaa Facebookissa sen verran nasevasti ja näkemyksekkäästi, että lainaan luvalla häntä.
Aina on jokin äänikynnys. Jos koko Suomi olisi yhtä vaalipiiriä eikä mitään nimellistä äänikynnystä olisi, piilevä äänikynnys olisi silti jotain 1 % (minimimäärä äänistä joka tarvitaan siihen että puolue saa edustajia läpi). Absoluuttisina ääninä tuo olisi jossain 27 000 äänen paikkeilla, kun nykyisellään tarvitsee n. 10 000 ääntä yhdessä vaalipiirissä että ehdokkaan saa läpi.
Mutta enpä kyllä näe mitä erityisen demokraattista olisi siinä, että koko maa olisi yhtä vaalipiiriä. Läpimenoon tarvittavat henkilökohtaiset äänimäärät olisivat sitä luokkaa, että läpimenon mahdollisuuksia olisi pääasiassa valtakunnantason julkkiksilla tai vaihtoehtoisesti tyyliin että Timo Soini saisi henkilökohtaisesti puoli miljoonaa ääntä ja veisi mukanaan eduskuntaan 30 perussuomalaista joiden henkilökohtaiset äänimäärät olisivat joitain satoja. Demokraattista?
Mitä sitten tulee siihen, että pieni äänikynnys on hyvä asia: Israelissa äänikynnys oli vuoteen 1992 vain 1 % ja vuoteen 2006 asti vain 1,5 % (nyt se on 2 %). Jos olet yhtään seurannut israelilaista politiikkaa, olet saattanut huomata, että se on todella kaoottista touhua. Israelin 120-paikkaisessa parlamentissa (Knesset) on nykyisinkin edustettuna 13 puoluetta joista suurimmallakin on vain 23 % paikoista ja kun isommat, suurinta osaa Israelin kansalaisista edustavat puolueet, eivät pysty saamaan aikaiseksi enemmistöjä parlamentissa, vaa’ankieliasemaan pääseet ääriuskonnolliset puolueet pääsevät sanelemaan politiikkaa. Knessetin suurin puolue, Kadima, on muuten oppositiossa, koska se ei suostunut pienten uskonnollisten ja äärioikeistolaisten puolueiden ehtoihin eikä pystynyt siten muodostamaan hallitusta.
Vaalijärjestelmässä pitää löytää balanssi seuraavien asioiden välillä: Parlamentin ja sen nimittämän hallituksen kokoonpanon ja toiminnan tulee heijastaa 1) valtakunnallista vaalitulosta yleisesti, 2) eri alueita tasapuolisesti ja 3) myös vähemmistömielipiteitä. 4) Parlamentin ja hallituksen pitää pystyä myös työskentelemään, siis säätämään lakeja jne. ilman jatkuvaa poliittista kaaosta. 5) Vaalijärjestelmän tulee olla selkeä ja ymmärrettävä.
Mielestäni ehdotettu uusi vaalijärjestelmä on askel parempaan suuntaan näiden kriteerien valossa. 2 % äänikynnys olisi kolmea parempi, mutta siihen tuskin olisi saatu isoja puolueita mitenkään mukaan, joten poliittinen realismi puhuu sen puolesta että tällä mennään.
…Ei kyse ole siitä että pitää estää äänestämästä pieniä puolueita, vaan että on vain elämän tosiasia, että liian pirstaloitunut parlamentti toimii huonosti. Mitä pienempiä puolueiden eduskuntaryhmät ovat, sitä enemmän puolueita tarvitaan hallituksen muodostamiseen ja ylipäänsä enemmistön saavuttamiseen äänestyksissä, ja sitä enemmän pienet ryhmät saavat kokoaan suuremman painoarvon. Voi sitten miettiä, millaista politiikkaa tekisi hallitus jonka olisi pakko ottaa riveihinsä viisi yhden asian pikkupuoluetta kun isoista puolueista riittävän isoa kokonaisuutta synny. Toisaalta tietenkään parin ison valtapuolueen ylivalta pienempien kustannuksella ei sekään ole hyvä asia. Joku balanssi on haettava, täydellistä ratkaisua ei ole.
Kunnat päättävät ihan eri asioista kuin valtio, ei se, että on olemassa kuntia, tarkoita ettei valtakunnallisissa vaaleissa tarvita vaalipiirejä. Toki työnjakoa kuntien ja valtion välillä on varaa justeerata, sitä en kiistä.
Ainakin jos puolue on iso! Mitä kokoomus ei toivon mukaan näiden vaalien jälkeen ole!
Ilmoita asiaton viesti
On virheellistä ja harhaanjohtavaa vertailla piirikohtaista äänipiiriä valtakunnalliseen. Valtakunnallinen äänipiiri olisi estänyt Persujen, Vihreiden yms. pääsyn eduskuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, tehty huononnus liittyy nimenomaan väärään vaalipiirikohtaisten ja valtakunnallisten äänikynnysten vertailuun. Vihreät aloittivat kahdella pääkaupunkiseudun kansanedustajalla. Tulevaisuudessa vaadittaisiin noin kuuden kansanedustajan verran kannatusta ennen kuin eduskuntaan pääsee.
Isoille puolueille kolmen prosentin äänikynnys on tosiaan taktinen etu. Samoin pienille jo eduskunnassa oleville puolueille, mutta niiden kohdalla voii käydä jossain vaiheessa niinkin, että jäävät tuon kolmen prosentin (ja noin kuuden edustajapaikan) alapuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuslaista valtakunnallinen kynnys ei haittaa. Kuten ei myöskään kepua tai demaria, tai edes vihreää tai RKP:läistä.
Totuuden möläytti Ilkka Kanerva:
”Minusta tämän (vaalilaki)uudistuksen yksi kantava linja on yhtäkaikki siinä, että puolueiden asema hieman vahvistuu näiden yksittäisten hörhöjen kustannuksella”
Hörhöjä? Minä olen mieluummin uusia asioita ja toimintamalleja vaativa hörhö, kuin vanhoihin rahalla ja indoktrinaatiolla sitoutettu jöötti.
Jos vaalipiirit ovatkin mahdollistaneet keplottelun ja keinottelun, niistä on ollut hyötyä ja kansallista etua nimenomaan sillä, että ne ovat ”pirstaloineet puoluekenttää”.
Tuija Braxin ”ei voida keskustella” kiteyttää asian varsin hyvin. Vaalipiiriuudistus ei edellytä äänikynnystä, vaan on keino saada se läpi samassa paketissa. Vanhat puolueet (myös vihreät on jo vanha) eivät halua kilpailijoita.
Ehkä puoluetuilla, vaalirahoilla ja yksinkertaisesti vallalla on jo liikaa jakajia heidän mielestään.
Ilmoita asiaton viesti
Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että siis tämä valtakunnallinen äänikynnys poistaa täysin piilevät äänikynnykset vaalipiireissä?
Ilmoita asiaton viesti
Siirtyminen paikkojen jakoon valtakunnallisella tasolla D’Hondtin ja eri puolueiden paikkojen jako vaalipiireihin vasta tämän jälkeen poistaa vanhat korkeat pienten vaalipiirien piilevät äänikynnykset. Tämän lisäksi keksivät täysin erillisenä asiana säätää äänikynnyksen, joka rajaa pienet puolueet eduskunnan ulkopuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Teoriassa puoluekenttä voi fragmentoitua, mutta tuskin käytännössä kävisi näin. Nytkin pääkaupunkiseutu (alhaisine pillevine äänikynnyksineen) on tarjonnut kanavan uusille puolueille nousta eduskuntaan, mutta ei niitä ole silti kovin monia eikä kovin usein ole tullut. Nyt tuo mahdollisuus aiotaan poistaa.
Yhden hengen ryhmätkin edustavat kukin puolta prosenttia äänestäjistä. Ei kai pienen ryhmän edustaja ole sen arvottomampi kuin suureen ryhmään kuuluva puolen prosentin edustaja. En muista, että aiemmista eduskunnan yhden hengen ryhmistä olisi ollut kovn suurta haittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Harri, tällä hetkellä Kainuussa on esimerkiksi ihan älytöntä äänestää ruotsalaisia, vihreitä tai piraatteja. Syy on se, että äänikynnys on noin 14%. Eli jos puolueen äänien määrä vaalipiirissä ei ylitä tuota prosenttia, kaikki annetut äänet menevät hukkaan.
Uudessa järjestelmässä kainuulainen ruotsinkielinen, piraatti tai vihreä voi äänestää omaa puoluettaan ja tukea näin sen säilymistä parlamentissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kainuun RKP:läisten asema paranee. Pääkaupunkiseudulta ensimmäistä kertaa eduskuntaan yrittävien puolueiden asema huononee.
Ilmoita asiaton viesti
Tasapuolisuuden nimissä täytyy todeta, että uusi laki mahdollistaisi nykyistä paremmin piraateille tuon kolmen prosentin keräämisen koko valtakunnan alueelta. Mutta nyt siis riittää kerätä puoli prosenttia valtakunnallisesta äänisaaliista, jos tuo kannatus keskittyy Uudenmaan vaalipiiriin (jossa on pienin piilevä äänikynnys).
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei tämä kainuulainen ensisijaisesti äänestäisi kainuulaista ehdokasta lainkaan. Pieni lisämotivaatio äänestää sitä pientä puoluetta, mutta ei se lisäisi demokratiaa lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus, Kepu ja vihreät yrittävät vain sementoida asemansa. Kyseessä on erittäin epädemokraattinen kehityssuunta, jonka ainoa tarkoitus on suojata nykyisiä isoja puolueita. Sitä perustellaan mm. Israelin 13 puolueella Knessetissä. Eli demokratian murskaamista perustellaan sellaisen valtion tilanteella jossa kaikki asiat ovat muutenkin sekaisin.
Hyvä herra Mäntylahti, miten te voitte väittää edustavanne demokratiaa ja samalla pyritte kaventamaan sitä kaikin keinoin?
Tuo viittaus Kainuun ”äänikynnykseen” tukee käsitystäni teistä. On perustuslain mukainen oikeus antaa äänensä sellaiselle asialle tai ihmiselle jota kannattaa vaikka se menisikin ”hukkaan”. Perinteisesti porvaripuolueet väittävät tukevansa tätä, mutta todellisuudessa toimivat sen vastaisesti. Te ette halua ”ymmärtää” että suurin osa annetuista äänistä menee ”hukkaan” koska kaikki eivät pääse eduskuntaan tai valtuustoon tai kirkkoneuvostoon tai mihin nyt ihmisiä äänestetäänkään.
Näyttää despootti Kataisella olevan arvoisiaan opetuslapsia.
Ilmoita asiaton viesti
SDP se tässä yrittää semontoida asemansa ja ne paikat, jotka vanhan epäoikeudenmukaisemman tavan vuoksi on saanut. Uudistusta kannattavat kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, kristilliset ja perussuomalaiset sekä pakottaen myös rkp. Näistä keskusta ja kokoomus runnoivat prosentin kolmeksi, kun muut toivoivat mahd. pientä kynnystä. Nyt prosentti on kolme SDP:n hylkäysesitystä tukevat vain Tuulikki Ukkola (joka valittiin liberaalina vaaliliittokumppanien äänillä 1991) ja entiset taistolaiskommunistit. Tämän lisäksi myös eduskunnan ulkopuoliset puolueet eli kommunistit ja äärioikeisto sekä ne kannabispuolueet…
Länsimaisissa demokratioissa on äänikynnys esim. kaikissa Skandinavian maissa ja Saksassa. Äänikynnys tuo vaaleihin lisäväriä, jännitystä ja nostaa aktiivisuutta. Nykyinen jopa 14%:n pillevä äänikynnys on loukkaus demokratialle samoin nämä oikeusturvan kannalta ikävät tekn-vaaliliitot.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kyllä kirjoittajan mielikuvitus ylittää kaikki rajat. Miten SDP on tästä vastuussa? Huikea ajatuksenkulku sinulla Henrik. Kerropa mitenkä nykysysteemi on epäoikeudenmukaisempi kuin sellainen joka antaa pienillekin liikkeille mahdollisuuden?
Mielestäni demokratiaan kuuluu olennaisena osana uusien ajatusten ja puolueiden esiintulo, vaikka ne olisivat vastoin omia käsityksiäni. Tällä hetkellä näyttää näin äänestyskopin vierellä siltä että porvaripuolueet tekevät kaikkensa estääkseen ilmaisun- ja sananvapauden toteutumisen. Kaikki nykyiset puolueet, sekä suuret että pienet, ovat joskus olleet vain pienen piirin ajatuksia. On oikein ja oikeudenmukaista sekä myös demokratian mukaista että uusia ajatuksia ja liikkeitä pääsee esiin. Tämähän on tietenkin valtaapitäville kauhistus. Erityisesti Jyrki Ensimmäinen Katainen vastustaa moista, sehän sotii Isä Aurinkoisen valtapyrkimyksiä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalitavan muutoksessa tulevat voittamaan ne puolueet jotka saavat kolmen prosentin kannatuksen ja kun taas nykyisessä järjestelmässä hyötyy piilevästä äänikynnyksestä: SDP, Kokoomus ja Keskusta. Hatun nosto hallituspuolueille, kun ovat ottanet riskin ja lähteneet järkeistämään lakia. Tarastin työryhmässä puolueista vain SDP on ollut uudistusta vastaan, joten jokainen jolla leikkaa tajuaa että miksi? SDP haluaa turvata omat liiat paikat eli semoentoida vääryyden. Nykyisessä mallissa ääni ei ole samanarvoinen helsingissä ja vaikkapa pohjois-karjalassa, jossa puolueen pitää saada 14 % äänistä. Tämä vääryys kävi Cronbergille Pohjois-Karjalassa ja Essayhille Varsinais-Suomessa. Ääniharavat ulos, oikeinko? Entä nämä marginaaliryhmän ihmiset Veltto, Ukkola, Oinonen jne… pääsivät kokoomuksen tai kristillisten äänillä? joku jäi tällöin ulkopuolelle. 4 prosentin puolue vihreät tai Deva 4 paikkaa 1987 vaikka kuuluisi kahdeksan! Tietysti vaalitapa vaikuttaa äänestykseen, kuten gallubitkin eli vihreät olisivat saaneet 1987 enemmän ääniä jos piileviä kynnyksiä ei olisi ollut ehkä 6% 12 paikkaa..Nämä vääryydet olisi poissa. Äänikynnys neljä prosenttia ei estänyt Ruotsissa rasistipuolueen nousua ja ne saivat ne paikat joille kannatuksella kuuluu. Onneksi vain sdp, äärioikeisto ja stalinistit vastustaa lakia, joka on selvä parannus nykyiseen vaikka jäähän kompromisseissä aina pieniä epäsäröjäkin..
Ilmoita asiaton viesti
Toi sun vuodatukses ei aukea yhtään enempää. Miten se vääryys olisi muka korjattu 3% äänikynnyksellä? Cronberg ja Essayah olisivat kuitenkin pudonneet. Ei se olisi mitenkään edes muuttanut vaalitulosta heidän kannaltaan. Yhtä sekava tuntuu olevan vuodatuksesi edelleen. Ja täysin perusteettomasti huitaisten syytät taas joitakin porukoita jostakin, sekään ei tosin auennut mistä. Se näyttää selvältä että aatemaailmasi on oikeistolainen / porvarillinen, eikä Kepu tai Kokoomus voi mitenkään syyllistyä epädemokraattiseen vääryyteen mielestäsi, huoh.
Mitä vaaliliittoihin tulee niin kysymyshän kuuluukin sitten miten niiden kynnykset lasketaan? Ja jos ollenkaan olet huomannut niin tässä yhteydessä ei kukaan muu kuin sinä ole niihin viitannut.
Ilmoita asiaton viesti
Se nyt vain taitaa olla fakta, että suurista puolueista keskusta ja kokoomus ovat ajaneet tätä uudistusta toimikunnissa eteenpäin, siitä huolimatta, että se voi suhteellisuuden paranemisen myötä siirtää niiltä paikkoja niitä pienemmille puolueille. Ja demarit ovat uudistuksia vastustaneet.
Ilmoita asiaton viesti
14% piilevä äänikynnys johtuu vain siitä, että suurimmat puolueet keräävät vaalipiirissä huikeat äänisaaliit. Jos äänet jakaantuvat tasaisemmin, myös kynnys laskee vai mitä?
Edes kolmen prosentin lainvoimainen valtakunnallinen äänikynnys ei ole absoluuttinen, eikä sen ylittäminen vielä riitä edustajan saamiseksi eduskuntaan.
Päälle pitää vielä laskea valtakunnallinen piilevä äänikynnys, joka näkyy vasta tuloslaskennassa.
Vai olenko ihan ulapalla sanoissani?
______________________________________________
Ahdistaako demokratiavaje? http://k4rv1n3n.net/
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen noin 14% piilevä äänikynnys Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireistä tulee suoraan siitä, että näistä vaalipiireistä valitaan vain kuusi kansanedustajaa kummastakin. Suurimmassa vaalipiirissä, Uudellamaalla on 34 edustajaa, joten myös pienet puolueet voivat saada ehdokkaitaan tässä vaalipiirissä läpi.
Uudessa ehdotuksessa kolmen prosentin äänisaalis käsittääkseni takaisi kuusi edustajaa. Kolmen prosentin alle jääminen takaisi nolla edustajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos selvennyksestä, tasanhan se menee vaikka kuinka pyörittelisi. Silti mieluummin valiokunnan suosittelema 2% kynnys, kuin hallituksen ajama 3%.
Ongelma vain on se, että jos hiukka vajaaseen kolmeen prosenttiin yltää useampi kuin yksi puolue, heidänkin paikat jaetaan vaalikynnyksen ylittäneille puolueille.
Tosin, toteutuupa tuo nykyäänkin – alueellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Jos saisin valita, 0% olisi sopiva (ja fragmentoitumisen välttämiseen riittävä) taso.
”paikat jaetaan vaalikynnyksen ylittäneille puolueille”
Joo, pienille puolueille annetuista äänistä voi iso osa mennä hukkaan. Jo aiemminkin viimeisten paikkojen jaossa on ääniä mennyt hukkaan – kuitenkin vain yhden paikan fragmentteina eri vaalipiireissä. Nyt lakiin otetaan uusi kohta, jossa selvästi viiteenkin paikkaan oikeuttava äänisaalis unohdetaan. Näiden puolueiden paikat tosiaan jaetaan isompien puolueiden kesken.
Ilmoita asiaton viesti
Pakko korjata räikeä väärinkäsitys. Eli äänet eivät mene koskaan hukkaan. Kaikki äänet lasketaan (ellei sitten ole vaalivilppiä tms).
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kai pitäisi käyttää ainakin lainausmerkkejä ”hukkaan” menneiden äänien yhteydessä. Pyöristysvirheiden vuoksi joskus vain käy niin, että tulos olisi ollut sama vaikka ääniä olisi ollut vähemmänkin. Nykyisen vaalitavan edustajapaikan murto-osien kokoisten pyöristystysvirheiden sijaan uudessa ehdotetussa vaalitavassa tulisi asetetun äänikynnyksen vuoksi vajaan kuudenkin paikan tarkoituksellisia äänten huomiotta jättämisiä. Nykyisessä vaalitavassa useisiin vaalipiireihin osuneista ylös- tai aslaspäin vetävistä pyöristysvirheistä voi myös kertyä yli yhden paikan ”virheitä” vaalituloksen suhteellisuuteen. Pienillä puolueilla pyöristykset ovat usein alaspäin.
Lisäksi uudessa ehdotuksessa voi käydä niin, että yhden vaalipiirin ”vahvan” ehdokkaan sijaan valitaankin saman puolueen toisen vaalipiirin ”heikompi” ehdokas. Mutta tämä on hinta joka pitää maksaa parantuneesta puolueiden välisestä suhteellisuudesta. Johonkin ne pyöristysvirheet pitää laittaa. Kun (äänikynnyksen ylittäneiden!) puolueiden välinen suhteellisuus on tarkka, ja vaalipiirien väliset voimasuhteet ovat tarkasti määrätyt, ”ehdokkaiden välisen suhteellisuuden” täytyy joskus joustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aika harvoin on sellaista tilannetta että yksi ääni olis ratkaiseva tai parikaan ääntä, jolloin voi aika turvallisesti sanoa että ääni menee hukkaan jos äänestää sellaista joka pääsee läpi satojen äänien marginaalilla. Ihan turhaan sitä äänesti sitten, olisi voinut äänestää jotakuta joka olis enemmän hilkulla, eikö?
Tämä on näkökulmasta kiinni. Lähtökohtaisesti puhe hukkaan menevistä äänistä on tietenkin suurten puolueiden propagandaa jolla saadaan estettyä pienten puolueiden pääsy eduskuntaan. Itseään toteuttavia ennustuksia kuten gallupit.
Ilmoita asiaton viesti
Äänten ”hukkaan” menoa voi tosiaan arvioida sen perusteella miten äänestäjän kannattaa äänestää. Jos puolue saa vaalipiirissä kaksi paikkaa, ja menettää täpärästi kolmannen, voisi sanoa, että kaikkien tämän puolueen äänestäjien äänistä on mennyt vajaa kolmannes hukkaan. Kaikkien kannattaa kuitenkin äänestää tuota puoluetta, sillä on vaikea sanoa ennakkoon ylittyykö vai alittuuko tuo kolmannen edustajan raja. On myös mahdollista, että puolue saa kolme edustajaa, vaikka ääniä on vähemmän kuin vastaava osuus äänistä. Tällöin jokainen puolueen äänestäjän ääni on ollut keskimääräistä ääntä vahvempi (hukaan menemisen vastakohta).
Nykyisessä järjestelmässä vaikkapa eläkeläisten puolueelle annatut äänet ovat menneet Etelä-Savossa hukkaan siinä mielessä, että äänestäjä on voinut olla varma, että yhtään edustajaa ei saada. Tietenkin nuo äänet ovat voineet toimia protestiääninä siinä milessä, että kaikki ovat nähneet, että tälläkin puolueella on kannatusta. Ja ehkä nuo annetut äänet auttavat nostamaan puolueen kannatuksen korkeammalle seuraavissa vaaleissa. Mutta jos keskitytään vain edustajapaikkojen jakoon, voisi olla viisaampaa äänestää itselleen vähiten kiusallista suurta puoluetta. Näin äänellä olisi jokin vaikutus eduskunnan kokoonpanoon.
Yksittäisen äänen tehokkuudelle voisi siis kehittää laskukaavan. Isojen puolueiden kohdalla tehokkuus on siis jonkin verran yli tai alle yksi ääni. Pienimpien puolueiden kohdalla pienissä vaalipiireissä melko varma nolla. Voi laskea sekä toteutuneen että ennakoidun tehokkuuden. Yksittäinen ääni ei juuri koskaan ole ratkaiseva ääni (ja on siis tässä mielessä turha), mutta esitetyllä laskutavalla useimmiten kuitenkin mielekäs.
Uusi ehdotettu vaalijärjestelmä parantaa tilannetta siinä mielessä, että pienissä vaalipiireissä nykyisille pienille puolueille annetut äänet eivät mene entiseen tapaan ”hukkaan”, vaan voivat nostaa oman puolueen ehdokkaan eduskuntaan jossain toisessa vaalipiirissä, vaikka omassa vaalipiirissä oman puolueen kaikki ehdokkaat jäisivätkin rannalle.
Ehdotettu järjestelmä huonontaa tilannetta siinä mielessä, että piraattien ja muiden uusien puolueiden pitäisi tosiaan keärätä kuuteen paikkaan oikeuttavat äänet koko valtakunnan alueella ennen ensimmäisenkään edustajan saamista. Kuten sanoit, tämä ominaisuus auttaa nykyisiä (suuria ja pieniä) eduskuntapuolueita pitämään uudet tulokkaat eduskunnan ulkopuollella. Voi olla, että vaikka puolueella olisi todellisuudessa jopa viiden prosentin kannatus, monet kannattajat eivät silti äänestä sitä, koska uskovat sen aiempien vaalien tapaan jäävän kauas kolmen prosentin äänikyknnyksestä. Ehkä gallupit auttavat tekemään oikean valinnan silloin kun äänikynnyksen yli meno näyttää mielipidetiedutelujen perusteella todennäköiseltä. Mielipidetiedusteluihin kannattaa siis tämän vuoksi vastata rehellisesti, ja niitä kannattaa myös tarkkailla ennen vaaleja.
Ja lisäksihän meille on ehdotuksessakin jäämässä D’Hondtin vaalitapa, joka jo itsessään suosii hieman suuria puolueita. Jos minulta kysyttäisiin, voisin antaa pienille puoluelle myös mahdollisuuden liittoutua suhteellisuuden säilyttävällä tavalla. Näin vaikkapa erilaiset pienet kommunistiset puolueet voisivat saada toisiaan tukien ainakin yhden edustajan läpi, jos vain yhteinen äänimäärä riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Rohkenen, ilman lupaa, siteerata hiukan erään vaalimatematiikkaan perehtyneen matemaatikkoystäväni kommentaaria aiheesta.
”15) Mikä olisi se Suomen vähemmistö, jonka parlamentaarinen yhteiskunnallinen toiminta täytyisi rajoittaa olemassaolevien puolueiden piiriin eli enemmistön ehdoilla tapahtuvaksi? Ehkä saamelaiset, venäjänkieliset, ortodoksit, muslimit, pieneläkeläiset. Entä ruotsinkieliset?
18) Jos äänikynnyksen ideaa sovellettaisiin valtioiden edustukseen Euroopan parlamentissa, jo 2% kynnys jättäisi Pohjoismaat muiden täivaltioiden ohella ulkopuolelle. Päätöksenteon tehostamiseksi kannattaisi kynnys asettaa niin korkeaksi, että vain 50 miljoonan asukkaan valtiot olisivat mukana. Roskaväkeä ei parlamentissa tarvita viemässä edustajanpaikkoja paremmalta väeltä. Tietysti myös muut unionin toimielimet pitäisi varata näille johtaville valtioille.
20) Jos hallinto hylkää jossakin maassa vaikkapa 5% äänistä turvatakseen valtansa jatkumisen estämällä opposition vaalivoiton, kehittyneiden demokraattisten valtioiden edustajat esittävät heti huolestuneita vastalauseita. Jos taas kehittyneessä demokratiassa äänikynnys suorittaa saman toimenpiteen automaattisesti, kenelläkään ei ole mitään huomauttamista.”
Kokoomuslaiselle nämä näkökohdat eivät tietenkään ole mikään ongelma, koska
”26) Äänikynnyksellä pyritään yksikäsitteisesti ohjaamaan ja rajoittamaan kansalaisten demokraattisia oikeuksia. Kynnystä nostamalla kyetään puoluejärjestelmä degeneroimaan aina yksipuolueiseksi saakka. Hitlerkin pääsi valtaan vaalivoitolla. Kilpailevien puolueiden eliminointiin olisi soveltunut äänikynnyskin. Oleellista on äänikynnyksen korkeus, joka ei perustu mihinkään tieteelliseen seikkaan, vaan säädetään poliittisen tarkoituksenmukaisuuden eli vanhojen puolueiden etunäkökohtien pohjalta. Siksi kynnyksen korkeus vaihtelee eri maissa.”
Perussuomalaisille äänikynnys on tietysti mannaa taivaasta! Nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kun puhutaan ”hukkaan menevistä äänistä”, niin vaikka hyväksyttäisiin tämä filosofinen premissi, eduskunta on mennyt aivan väärään suuntaan ratkaistakseen ongelmaa (sekä ”puoluekentän pirstaloitumista”, mikä taas ei varmasti ole ongelma lainkaan). Oikea suunta olisi tietenkin STV.
Ilmoita asiaton viesti
STV on yksi keskeinen vaihtoehtoinen suhteellinen monipuoluevaali Suomelle. Siinähän suhteellisuus ei rajoitu puoluerajoihin, vaan eri kandidaattien ”samanlaisuus” ja tuki toisilleen ratkaistaan äänestäjien antamien ehdokkaisen suosituimmuusjärjestysten avulla. Suhteellisuus on siis tässä mielessä takempi kuin puolueisiin perustuvissa listavaaleissa.
Yksi perusongelma STV:ssä olisi suoraan Suomen oloihin sovellettuna. Se ei toimi kovin hyvin tilanteessa, jossa ehdokkaita on runsaasti. Suomessahan yhdessä vaalipiirissä voi olla parikin sataa ehdokasta. Näiden järjestäminen paremmuusjärjestykseen olisi kovin työlästä. Tai oikeastaan tarvitsisi järjestää vain niin monta ehdokasta, että omalle suosituimmuuslistalle tulee varmasti ainakin pari läpi menevää ehdokasta.
Jos taas halutaan laajentaa Suomessakin käytössä olevaa listamallia (STV:n tapaan) puoluetasoa tarkemman suhteellisuuden suuntaan, yksi tapa olisi sallia hierakkinen ryhmittely puolueiden sisällä ja ehkä niiden välilläkin (antaisi pikkupuolueiilekin enemmän mahdollisuuksia). Näin vaikkapa demareissa voisi olla ekologinen siipi, jolle menevät äänet menisivät nimneomaan ekologisten ehdokkaiden valinnan tueksi. Samoin jollain puolueella voisi olla alueellisia ryhmiä, jotka varmistavat, että puolueen ehdokkaista tulee ainakin joku valituksi tietystä vaalipiirin osasta. Nytän ehdokasasettelu tuottaa satunnaisia tuloksia. Toinen ehdokas samasta kunnasta usein varmistaa, että kumpikaan ei tule valituksi.
On myös mahdollisuus kehittää monimutkaisempia menetelmiä, esimerkiksi niin, että NATO-myönteiset ehdokkaat voisivat saada kansan kannatuksen mukaisen osuuden edustajista – yli puoluerajojen siis.
Yksi tapa käyttää STV:tä rajatusti olisi pitää puolueiden välinen kamppailu listavaalin tyylisenä, mutta käyttää STV:tä puolueen sisällä. Näin listattavien ehdokkaiden määrä putoaisi radikaalisti (vain osa oman puolueen ehdokkaista), ja myös listan ollessa ”turhan” lyhyt vaikuttaakseen vaalissa ääntenjaon loppuun saakka, ääni jäisi joka tapauksessa oikealle puolueelle. Lyhytkin ääni (jopa yhdelle ehdokkaalle menevä) olisi siis toimiva (nykyiseen tapaan). Tämä malli toimisi aika hyvin Suomenkin oloissa (paljon ehdokkaita ja paljon valittuja edustajia per vaalipiiri).
Minulle kävisi sekä parannettu listavaali että jotenkin Suomen oloihin sopivaksi muokattu STV.
Ilmoita asiaton viesti