Sinnemäen rekkaralli
Fukushiman haudoilla tanssivat vihreät penää demareilta ja kepulta ydinvoimakantaa. Tämänpäiväisen Hesarin jutun mukaan puolueen puheenjohtaja Anni Sinnemäki visioi tulevaisuutta, jossa yhden Loviisan ydinvoimalayksikön sähköntuotanto voitaisiin korvata tuuli- ja biovoimalla.
Eikö vihreissä osata laskea?
Sinnemäen lausuman mukaan yhden Loviisan ydinvoimalayksikön tuotanto voitaisiin korvata 400 isolla tuulivoimalalla ja kahdella isolla biovoimalalla.
Loviisan ydinvoimala tuottaa sähköä 488 megawattia tunnissa. Vuodessa runsaat neljä terawattituntia.
400 isoa tuulivoimalaa (suurin on 3 MW) tuottaa sähköä nimellistehona 1 200 MW, mutta tuulivoimala ei tuota sähköä lähellekään nimellistehoaan. Saksassa, hyvien tuuliolosuhteiden äärellä, voimalat tuottavat noin 15-20% nimellistehostaan.
Jos oletetaan, että Suomessa kolmen megawatin tuulimyllyt tuottavat noin 15% nimellistehostaan, 1 200 MW:n puistosta saadaan ulos vuodessa noin 1,5 TWh sähköä.
Unohdetaan hetksi se, että vain hullu rakentaisi mitään kriittistä (kuten vaikkapa sairaalaa) tuulivoiman varaan. Jätetään säätövoima pois laskuista ja mietitään vain tuotettavan energian määrää. Millä siis loppu saadaan aikaiseksi?
Sinnemäen mallissa loppu tuotettaisiin ”kahdella biovoimalalla”. Eli käytännössä puunpoltolla.
Ideaalipoltolla motista puuta saadaan ulos 1 695 kWh energiaa. Jos oletamme, että tästä lämpöenergiasta saadaan sähköksi Olkiluoto kolmosen tapaan 37%, saadaan tarvittavaksi puukuutioiden määräksi 2 500 000 000 000/1 695 000/0,37 = 3 986 287.
Juukelin isoon tukkirekkaan menee ehkä noi 50 kuutiometriä puuta, joten rekkoja tarvittaisiin vuodessa 79 726 kappaletta. Päivässä siis 218 autoa.
* * *
On tietysti ihailtavaa nähdä miten vihreä työministeri kantaa huolta kuljetusalan ja metsurien työllistyvyydestä.
Haastan blogin lukijat etsimään kirjoituksesta logiikka- tai laskuvirheen. Ensimmäiselle pussillinen nallekarkkeja.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvän haasteen heitit, onko kukaan vielä yrittänyt kuitata karkkipussiaan?
Minua henkilökohtaisesti on aina ihmetyttänyt se, että Vihreillä on useita tekniikan ammattilaisia listoilaan joiden luulisi osaavaan laskea näinkin yksinkertaisia laskutoimituksia. Siitä huolimatta heidän laskelmansa ovat aina päin prinkkalaa, arvaatko mihin suuntaan pyöristettynä : ) Olenkin tullut itsekseni siihen lopputulokseen, että kyseessä ei ole mikään lasluvirhe. Kyseessä on johdonmukainen ja ylhäältä johdettu kusetus. Tai ainakin hyvin vahva sellaisen yritys.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kumpaankin voimalaan ajaa 13 minuutin välein täysi tukkirekka tyhjennettäväksi – yötä päivää. Aikamoinen logistinen operaatio, jos tosiaan tuota tahtia pitää klapia polttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät eivät osaa laskea. Luvut ovat pelkkää höpöä ja yksinkertaisia viheruskovia varten.
On uskomatonta todella kuinka vääriä laskelmia esitetään aivan kylmästi totena.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä energian tuotantomuotojen keskinäisessä kilpailussa pahiten mennään metsään kun lasketaan vain kilowattitunteja eikä oteta huomioon niiden välisiä preferenssejä, jotka näkyvät markkinahinnassa.
Siten sähkö on, ja sen pitääkin olla, kalliimpaa kuin öljy. Öljy taas on kalliimpaa kuin puu. Jne.
Preferenssi kertoo mikä on hyvää energiaa.
Preferenssien unohtaminen tarkoittaa samaa kuin että asiakkaalle, joka tulee ostamaan kännykän akkua, annetaan motti halkoja; onhan siinä tuhat kertaa enemmän energiaa ja hintakin on sama.
Ilmoita asiaton viesti
En oikein ymmärrä pointtiasi, Veikko. Loviisan ydinvoimalat tuottavat nimen omaan sähköenergiaa. Ja kyse on nimen omaan siitä, millä sähköenergiaa voidaan tuottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkki:
Risuenergialla ei kannata tuottaa sähköä, ei edes kriisiaikana, koska sen tuottaminen kuluttaa niin paljon polttoöljyä, että millään energian hinnalla siitä ei tule kannattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotko hieman tarkemmin näistä laskelmistasi.
Muiden tekemissä laskelmissa hakkeen käytössä tarvittava ulkopuolinen energia on noin 4% hakkeella tuotetun energian määrästä. Se on kieltämättä lähes poikkeuksetta fossiilista.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös Sinnemäen oma italialainen miesystäväkin ole kuljetusalalla:)
Ilmoita asiaton viesti
”Jos oletetaan, että Suomessa kolmen megawatin tuulimyllyt tuottavat noin 15% nimellistehostaan”
Tässähän ei tietenkään ole mitään laskuvirhettä. Jos sinä oletat prosentin olevan 15, niin se on täsmälleen oikea luku kuvaamaan oletustasi.
Se ei ole oikea luku kuvaamaan tuulivoiman huipunkäyttöaika, joka on Euroopassa noin 23 %. Kun tuulivoimaloiden koko kasvaa, kasvaa myös huipunkäyttöaika.
Ilmoita asiaton viesti
Puun poltto laudevoimalassa Olkiluodon tapaan 37% hyötyasteella on muuten todella typerää, eikä sitä tulla toivottavasti koskaan Suomessa näkemään. Puuta on järkevää polttaa CHP-voimalossa 70-80% hyötysuhteella
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, sähköenergian ulossaantia puunpoltosta on todella vaikeaa saada paremmalla hyötysuhteella kuin mitä ydinvoimalassa tapahtuu. Sekä ydinvoimala, että puunpolttovoimala toimivat samalla periaatteella: kuuma lämmönlähde höyrystää vettä, joka pyörittää turbiineja. Tässä prosessissa ei ikävä kyllä saada koskaan 1:1 -suhteella lämpöenergiaa muunnettua sähköksi.
CPH:n ”parempi hyötysuhde” viittaa lämmön talteenottoon ja jakeluun kaukolämpönä. Ei siis sähköntuotantoon.
Periaatteessa mikään ei estäisi tekemästä samaa lämmön talteenottoa ydinvoimalan lauhdevedelle. Kummassakin tapauksessa ongelmana on lämmön siirtäminen voimalasta kaupunkialueelle. Kaukolämpöputki Loviisasta Helsinkiin maksaa noin miljardi euroa ja lauhdeveden pitäisi olla paljon nykyistä kuumempaa (joka itse asiassa heikentää sähköntuotannon tehokkuutta entisestään).
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa mikään ei estä tekemästä ydinvoimalasta CHP-laitosta, mutta käytännössä niin ei tehdä.
Tosiasiassahan ainoa järkevä paikka uudelle ydinvoimalalle olisi Helsingissä, mutta ei hesalainen kokkare sitä omaan naapurustoonsa hyväksy (NIMBY).
Ilmoita asiaton viesti
Kuka hullu haluaa rakentaa ydinvoimalan keskelle maan suurinta asutuskeskusta ja kriittisintä infraa?
Fukushimasta on jo opittu, että yksi ydinvoimalaonnettomuuksiin liittyvä seuraus voi olla laajojen alueiden eristäminen. Harvaan asutulla alueella tämä on merkittävästi helpompaa, kuin kokonaisen pääkaupungin ollessa kyseessä.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän ajatuksessa pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ydinvoima on niin turvallista kuin kehutaan.
Jos toisaalta harvaan asuttu alue on ydinvoimalle eduksi, miten olisi kansainvälinen joint-venture voimalaitosalue Pohjois- tai Etelänavalle tai vaikkapa Siperiaan? Taitaapa myös ainakin Kanadassa, Australiassa ja Grönlannissa olla varsin vähän asutettuja maaplänttejä.
Tekniikan miehet vain hommiin energiahävikin minimoimiskeinojen keksimiseksi ja juristit tekemään fair-play sopimuksia kustannustenjaosta.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi, ydinvoima ei ole mikään fundamentaalinen ”musta tai valkoinen” -kysymys.
Kaikissa energiamuodoissa on riskinsä. Ydinvoimaloissa käsittellään vaarallisia aineita ja yksi fundamentaalisista strategioista näiden turvalliseen käsittelyyn on eristäminen ympäristöstä.
Jos triviaalilla tavalla (l. sijoittamalla voimalat harvaan asutulle alueelle) voidaan vähentää riskiä, se tietenkin kannattaa tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka hullu tahtoisi ydinvoimalan omalle takapihalleen. Ei kukaan. Kun on riittävän suuri kasa NIMBY kokkareita, kuten Helsingissä, voidaan laitos heidän toiveiden mukaisesti rakentaa muiden takapihalle.
Ilmoita asiaton viesti
Puun poltto NYT ei hidasta ilmanmuutosta pätkääkään, vaan nopeuttaa sitä, koska se päästää ilmoille 40 viimeisen vuoden aikana siihen sitoutuneen hiilidioksidin. Puu on hiilineutraali polttoaine ainoastaan tilanteessa, jossa ollaan ns. tasapainotilanteessa.
J.M.Korhonen on havainnollistanut eri energiamuotojen kapasiteetteja:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59979-kuinka-…
Kaj Luukko puolestaan on selvittänyt, kuinka asennetun tuulivoiman nimellistehosta saadaan käyttöön 9-34%. Tämä toisin sanoen tarkoittaa sitä, että lopuille 90%:lle on löydyttävä jostain säätötehoa:
http://planeetta.wordpress.com/2011/03/10/euroopan…
Tämä matematiikka ei kylläkään kelpaa vihreille & kumppaneille, heillä kun on oma, ylemmän tason, moraalisesti oikea matematiikkansa. Perille eivät mene luvut ja faktat, vaan omat luvut ja faktat.
Ilmoita asiaton viesti
”Puu on hiilineutraali polttoaine ainoastaan tilanteessa, jossa ollaan ns. tasapainotilanteessa.”
Jos on uskomista metsäteollisuuteen ja metsänhoidon ammattilaisiin, niin meillä puuta kasvaa vuosittain enemmän kuin sitä käytetään, joten emme ole ainoastaan tasapainotilanteessa, vaan metsämme ovat hiilinieluja.
Näin yksinkertainen tilanne ei toki ole, vaan se sisältää monta epävarmuustekijää.
Mitä tulee tuulivoiman nimellistehoon, niin logiikkasi on kyllä täysin pöpelikössä. Nimellisteholla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko tuulivoimalat tarvitsevat säätötehoa. Ei niitä rakennettaessa ole kukaan ajatellut, että toteutuva kulutus vastaisi niiden nimellistehoa.
Ilmoita asiaton viesti
Liekö sitten logiikkavirhe vai ei, mutta todennäköisesti jopa virkamiesmäisen jäykkä VR saisi tuosta kehitettyä kannattavan massakuljetusketjun. Alkukuljetus toki tapahtuu joka tapauksessa rekalla.
http://www.vrtranspoint.fi/index/massakuljetuslogi…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
joku vihreä lyhyessä matematikassa reputtanut terroristi ehti pistää tämän sivun WOT- varoituksen alle:
”tällä sivustolla on huono maine”
Järjen käyttö hikoiluttaa….
Ilmoita asiaton viesti
Kas pahusta. Härskiä masinointia.
Ilmoita asiaton viesti
3.4.2011 22:15 Ossi Mäntylahti:
Tuossa olikin aavistus provoa elementtiä. Lienen nallekarkkini ansainnut, kun klo 10:43 jättämääni viestiin ei ole tullut vastausta ;-).
Terv. KK
Ilmoita asiaton viesti
Keravan Biovoimalalle tulee puupolttoainetta ja turvetta keskimäärin yks täysperävaunuyhdistelmä tunnissa. Puupolttoaineen laatu ja energia sisältö vaihtelee aika paljon. Hakketta, sahanpurua, metsätähedettä yms.
Sähköä tulee 21MW ja kaukolämpöä 50MW.
Eli tällä hyötysuhteella Loviisan voimalan 488MW:n korvaamiseen tarvittaisiin melkeen 600 rekka päivässä.
Ilmoita asiaton viesti
Hmmm – tää näyttää täsmäävän myös tohon yksi klapikuutio = 2.5 hakekuutiota -laskelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatella, jos Suomen maanteillä ajaisi päivittäin 600 rekkaa. Koko maan liikennehän menisi aivan sekaisin. 😀
Ilmoita asiaton viesti
No ei kai siinä mitää vaikka rekkoja ajaiskin. Työllistäähän se.
Mut otetaanko noita päästöjä yleensä huomioon kun puhutaan vaikka bioenergiasta.
Tai tuleeko ne ainakaan julkisuudessa esille.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti ne otetan. Puuhakkeen kohdalla kuljetuksen ja käsittelyn päästöt ovat keskimäärin 4% vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisilla
Ilmoita asiaton viesti
Hei siis mitä, enkö mä jo twitterissä ansainnu sitä nallekarkkipussia? 😉 Tän yhtälön laskuvirhe piilee mun ymmärrykseni mukaan siinä, että noi Ossin laskemat rekat on laskettu puuklapien kuljettamiseen. Kaverini on metsä-alan ammattilainen ja hänen tietämyksensä mukaan kuutio irtopuuta on hakkeena n. 2.5 kuutiota (en löytäny googlettamalla todistetta). Voimalaitoksiin ei hänen mukaansa myöskään toimiteta klapeja vaan nimenomaan haketta. Sen vuoksi laitoksella rallaa 218 x 2.5 eli 545 rekkaa päivässä.
Ilmoita asiaton viesti
Nallekarkkipussi taitaa mennä Heiskaselle, joka huomautti skaalavirheestä oikeaoppisesti Twitterissä. Olin yliarvioinut rekkojen kapasiteetin. Oikeasti voimalat käyttävät haketta klapien sijaan. Eli rekkoja tarvitaan noin 2,5-kertainen määrä laskettuun verrattuna.
Rekat eivät myöskään aja voimalaan oikeasti vuorokauden ympäri, vaan enintään 18 tuntia päivässä (rauhoitetaan ruuhka-ajat). Näin rekkoja pitäisi kulkea päivässä 545, eli auto about kahden minuutin välein.
Ilmoita asiaton viesti
En sinänsä haasta laskuoppia tai logiikka, mutta ajattelumallin.
Unohdetaan että nykyään suurin tuulimylly on jo 7MW (http://www.vestas.com/en/wind-power-plants/towards…)
Unohdetaan myös että tuulivoiman hyötysuhde voi tosiaan olla jo yli 20%. Mennään siis noilla esitetyillä 3MW ja 15% luvuilla.
400 tuulimyllyä kuulostaa kieltämättä äkkiä isolta määrältä, minne ne saadaan mahtumaan?. Kuitenkin nimellisteholtaan 300MW (100kpl 3MW myllyä) tuulipuisto vie pinta-alaa noin 35km2 (http://www.vattenfall.co.uk/en/thanet-offshore-win…). Toisin sanoen neliön muotoinen ala (jota tuskin kuitenkaan on), olisi 6x6km. Tuolalinen ei merellä ole kovin huikea pläntti. Ja tuo 100 myllyä muuten pystytettiin alle 100 päivässä.
Suomen rannikon merialue on hyvin matalaa ja siksi erittäin soveliasta noille offshore tuulipuistoille. Neljä 100 voimalan tuulipuistoa olisi helposti sijoitettavissa rannikollemme. Niitä mahtuisi moninkertaisesti enemmän, jos vain halutaan. Kaikkia 400 myllyä ei tietenkään kannattaisi/tarvitsisi pistää samaan paikkaan, vaan hajauttaa sopivasti tuulipuistoiksi pitkin rannikkoa ja tarvealueita. Pienimuotoisemmalle tuulivoimalle sopivia paikkoja riittää myös Suomen sisämaassa (http://www.tuuliatlas.fi/fi/index.html).
Tuulivoiman huono säädettävyys on todellinen ongelma. Täältä löytyy erittäin kriittistä, mutta perusteltua tekstiä Tuulivoiman onnelana pidetyn Tanskan tilanteesta: (http://www.cepos.dk/fileadmin/user_upload/Arkiv/PD…).
Tuota lukiessa pisti itsekin epäilyttämään koko tuulivoima (En etsinyt lähteitä jotka olisivat kritisoineet tuota rapottia, veikkaan että niitäkin löytyy). Kuitenkin pitää muistaa että Tanska oli tuulivoiman pioneeri, eivätkä teknologian ensiaskeleet ole niitä helpoimpia. Tämä on nähty myös ydinvoiman kohdalla (nykyisessäkin iisakin kirkossa). Tanskasta voidaan ottaa oppia ja tuo säätöongelma on tällä hetkellä tuulialan eniten tutkituimpia alueita. Ratkaisujakin on jo olemassa (http://www.forwind.de/forwind/index.php?article_id…).
Se tuulesta. Toteutettavissa, ja paljon enemmänkin. Haastavaa, mutta kuka sanoi että sen pitäisi olla helppoa.
Biovoimalat ovat kyseenalaisempi juttu. Otetaan esimerkiksi suuresta voimalasta Jyväskylän Keljonlahden voimala (Huonosti ja kähmäisesti toteutettu voimala sinänsä), joka voi tuottaa sähköä max 200MW teholla. Näitä siis tarvittaisiin 3kpl yhden loviisan korvaamiseen. Jos Keljonlahdella poltettaisiin 100% puutähteitä (Kähminnän vuoksi voimala ei siihen edes pysty) voisi jopa metsäisessä Jyväskylän ympäristössä puutavara loppua kesken järkevältä kuljetusmatkalta. Voimala on siis liian iso. Sinnemäen kaksi isoa biovoimallaa lieneekin epärealistinen, mikäli laiva/rautatiekuljetusta ei saada toimimaan. Mutta miksi ei rakenneta hajautetusti vaikka viittä pienempää biovoimalaa, joille on laskettu riittävän poltettavaa riittävän läheltä voimalaa jotta kuljettamiseen ei kulu kohtuuttomasti energiaa. Jos tuo 218 rekkaa pitää paikkaansa tai olkoonkin 545 rekkaa, mutta jaetaan viiteen voimalaan (44-109 rekkaa/voimala/päivä) niin ollaan ihan mahdollisissa luvuissa (taisitte laskea rekkarallianne yhtä voimalaa kohden?).
Onko tämä sitten ympäristön kannalta hyvä? Se täytyy tutkia. Tietääkseni ja toivoakseni metsätähteiden energiakäytön kokonaisenergiatase logistiikkaketjuineen on tutkimuksen alla useamallakin taholla.
POINTTINI kuitenkin on hajautettu energiantuotanto. Eikö kannata panostaa aidosti huoltovarmaan ja kotimaiseen hajautettuun energiantuotantoon, vaikka se (ehkä) onkin kalliimpaa (työllistää myös enemmän/tasaisemmin?). Myös Japanin kokemukset kannustavat tähän. Vaikka Suomen ydinvoimaloissa ei ikinä tapahtuisikaan järisyttävää onnettomuutta, ei ole lainkaan mahdotonta että syystä tai toisesta vaikkapa kaksi voimalaa joudutaan ajamaan alas yhtä aikaa huippukulutuksen aikaan keskellä talvea. Tällöin ollaan saman tien tuontienergian varassa.
Saanko nallekarkkia?
Ilmoita asiaton viesti