KKO tulkitsee perustuslakia — taloustilanteen mukaan?
Tuore Yleisradion uutinen Korkeimman oikeuden presidentin kommentista koskien parkkisakkokiistaa on hämmästyttävää luettavaa. Koskelo perustelee haastattelussa sinänsä aivan oikein, että julkisen vallan ja yksityisen toiminnan rajat eivät ole päivänselviä ja näin ollen KKO pystyi päättämään asian parkkisakkokiistassa perintäyhtiön hyväksi.
Sosiaalidemokraattitaustaisen Tarja Halosen nimittämän KKO:n Pauliine Koskelon suusta tulee kuitenkin haastattelun lopuksi kerrassaan ällistyttävä kommentti:
Miten pitkälle on järkevää perustuslain tulkinnoilla rajoittaa yhteiskunnallisen päätöksenteon liikkumavaraa? Etenkin näinä aikoina, kun me tiedämme, että julkisen talouden liikkumavara on aika pieni. Meillä on hyvin tärkeitä isoja haasteita. Julkinen sektori on ylikuormitettu jo nykyisissä tehtävissä.
Piti ihan kaksi kertaa lukea alkuperäinen uutinen jotta uskoin lausunnon todellakin tulleen KKO:n presidentin suusta.
Onko maamme Korkeimman oikeuden tuomitsemiskäytäntö ja perustuslain tulkinta todellakin riippuvainen kansantalouden tilanteesta?
Muistin virkistykseksi vanha Ylen kriittinen juttu aiheesta:
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id24494…
Ilmoita asiaton viesti
Perustuslakituomioistuin kiitos!
Suomalainen oikeuslaitos täytyy laittaa remonttiin. Siihen tarvittaisiin poikkeuksellisen luja oikeusministeri, koska vastarinta tulee olemaan kovaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen varsin vahvasti perustuslakituomioistuinta vastaan.
Moisen instanssin perään huutavat lähinnä ne, jotka glorifioivat perustuslakia ja haluavat ehkäistä yhteiskunnan kehitystä. Käytännössä perustuslakituomioistuimesta tulisi epämiellyttävien lakien ylimääräinen valituskierros.
Kannattaa muistaa, että Suomen perustuslaki on noin 70-80 -prosenttisesti prosessiohjeistusta. Varsinaista asiasisältöä ja oikeussisältöä siellä on suhteellisen vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Taisit juuri todistella itsellesi perustuslakivaliokunnan tarpeettomuuden:-D
Nykyinen järjestelmä, jossa samat tyypit kävelevät vain toiseen huoneeseen ja miettivät, että olikos tuo meidän äskeinen ajatuksemme hyvä, on täysin päätön!
Virkamiehille ja politiikoille tämä toki aiheuttaisi päänvaivaa, mutta sehän vain puoltaa asiaa.
Tarvitsemme myös vahvemman perustuslain, ettei poliittisilla tarkoituksenmukaisuus syillä päästä heiluttelemaan kansalaisten perusoikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
En ole ihan varma mistä Kira puhuu. Ei perustuslakivaliokunta suinkaan toimi niin, että ”samat tyypit” kulkevat huoneesta toiseen ja päättävät itse esittämänsä asian tulkinnasta.
Pidän hyvin teoreettisena Kiran esittämää ongelmaa, jossa ”kansalaisten perusoikeuksia” loukattaisiin lakeja säätämällä.
Suomessa ylin lakeja säätävä elin on eduskunta ja näin on hyvä. Oikeusistuimet eivät kuulu lainsäädäntötyöhön ja politiikantekoon.
Ilmoita asiaton viesti
Korkeimman oikeuden tuomitsemiskäytäntö ja perustuslain tulkinta riippuu ensisijaisesti laista. Jos tulkinnanvaraisuutta on, kansantalouden tilanne ei minusta ole huono argumentti.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
”kansantalouden tilanne ei minusta ole huono argumentti”.
Ei minustakaan, se on erittäin huono argumentti ja täysin älytön:-@
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuo KKO:n presidentin kannanotto kielii juridiikan perusteiden ymmärtämättömyydestä. ”Laki on niin kuin se luetaan” on vanha sananparsi ja alunperin se on tarkoittanut päinvastaista kuin nykyään. Eli sitä, että lakia ei muutella eikä tulkita mielivaltaisesti.
Varsinkin Montesqieuläisen vallankolmijaon oppiin perustuvassa yhteiskunnassa korkeimman tuomioistuimen presidentin ei olettaisi noin kepeästi sekoittavan tuomiovallan periaatteita päivänpolitiikkaan.
Hänet pitäisi erottaa!
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä tuosta erottamisesta. Tuolla sakottamispäätöksellä
voidaan kyllä mennä aivan mahdottomuuksiin. Ilmeisesti melkein
mikä yksityisen omistama paikka voidaan sakotuskohteeksi nimittää.
Kyllä sakotus oikeuden tulisi säilyä viranomaisilla!
Ilmoita asiaton viesti
Olen arvioinut että KKO:n presidentti kannattaa sakotusjärjestelmän muuttamista yksityisen valvontayritysten liiketoimeksi ja valtion tai kunnan virkamiesten viranhallintaan perustuvan sakotusoikeuden avaamista.
Nyt tarkkana…KKO:n henkilöiden valinnassa on viimeisten 20 vuoden aikana painotettu ainoastaan sopimusoikeuden hallintaa, ei rikosoikeudellista osaamista. KKO:n tuomarit ovat siis sopimus ja yritysjuridiikan asiantuntijoita. Siellä ei ole rikosoikeuden vastaavaa asiantuntemusta eikä edes kiinnostusta.
Koskelo luonnollisesti kannattaa yksityisen valvontayrityksen sopimusoikeudellista tulkintaa koska se on hänen oman henkilökohtaisen uratietämyksensä ja näkemyksensä mukaan tutuin ja turvallisin valinta. Ja jos ollaan inhorealisti, se tarjoaa sopimusoikeuden tulkinnallisuudesta johtuen kaikkein parhaat puitteet asioiden kalliisiin ja aina kiistanalaisiin sopimustulkintaoikeuskäsittelyihin.
KKO on halunnut pitkään astua politiikan tekijöiden saappaisiin. Tässä on hyvä paikka. Sitäpaitsi kunnat voivat irtisanoa päätöksen perusteella kaikki valvontaviranomaisensa ja ulkoistaa valvontatoimet yksityisille yrityksille mikä ei ole huono juttu. Valtion ja kuntien valvontaviranomaiset ovat laiskoja sakotusoikeuden toteuttajia. Toisin kuin yksityiset valvonta-alan yritykset.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä pointteja siviilitarkkailijalta.
Lisäksi kiinnittäisin huomiota siihen, että näissä pysäköinninvalvonta-asioissa faktisesti sopimus astuu voimaan silloin kun se rikotaan. Tämä on konseptuaalisesti älyttömän vaikea juttu.
Oikeusistuinten tulisi kyllä pitää näppinsä erossa politiikan tekemisestä. Se ei kuulu niille millään muotoa.
Ilmoita asiaton viesti
No ehkä ei sentään ihan noin.
Kyllähän se valvontasopimus on voimassa vaikka kukaan ei väärin olisi pysäköinytkään. Sopimuksen mukaan pysäköinnin valvoja suorittaa tarkastusta ja kaikki asianmukaisesti ja ohjeita noudattaen pysäköidyt autot, jotka valvoja myös tarkastaa, ovat osa valvojan sopimukseen liittyvää työsarkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Koskelo totesi myös, että kyseessä ei ole julkisenvallan käyttö, sillä parkkivalvontamaksu ei ole sakko vaan sopimussakko. Parkkeeraaminen on siis sopimuksen allekirjoittamista. Yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu siis sopimusoikeuteen. Yksityinen valvontamaksu ei ole sinällänsä ulosottokelpoinen (toisin kuin sakot ovat) vaan sen voi panna ulosottoon vasta oikeuden tuomiolla.
Ilmoita asiaton viesti
Älä takerru pikkuseikkoihin. Uuden Suomen Raati on Koskelon punninnut ja köykäiseksi havainnut.
Ilmoita asiaton viesti