Onko perustuslaissa järkeä?
Yksi mielenkiintoisimpia laajoja päivänpolitiikan
ulkopuolisia linjauksia on kysymys perustuslakituomioistuimesta ja perustuslain
yleisestä merkityksestä. Itse näen perustuslain tarpeellisena, mutta
en kannata sen ylijumalanpalvontaa amerikkalaiseen tyyliin.
Jenkkilässä erityisesti Kalifornian perustuslaki on hyvä
esimerkki siitä mihin holtiton huseeraaminen perustuslain, ”suoran demokratian”
ja kansanäänestyksien kanssa johtaa. The Economistissa on erittäin hyvät ja
kattavat artikkelit aiheesta otsikoilla When
too much democracy threatens freedom ja California: The ungovernable
state.
Kalifornian perustuslakiin on vuosien saatossa kirjattu yli
500 lisäystä. Osavaltiossa budjetti ja verotus päätetään erikseen ja kumpikin
vaatii kahden kolmasosan enemmistön. Ei ihmekään, että jopa Terminaattori
joutui ongelmiin yrittäessään hallita osavaltiota, jonka perustuslaki
hädin tuskin mahtuu yhteen huoneeseen.
Yhteiskunnan kehityksen kannalta tiukka kiveen hakattu
perustuslaki on ongelmallinen sillä se hidastaa ja vaikeuttaa lainsäädäntötyötä
merkittävästi. Erityisesti koska perustuslain muotoseikat tulevat helposti yhtä oleellisiksi kuin sisältöasiat. Insinöörit, koodarit ja
IT-ihmiset eivät yleensä kovin hyvin ymmärrä näiden merkityksen eroa, joten
hienoinen rautalanka lie paikallaan:
- Perustuslaissa varsinkin ensimmäisessä ja
toisessa luvussa luetellaan kansalaisten oikeuksia. Nämä ovat lain kovaa
sisältöä. - Muuten perustuslaissa annetaan lähinnä
prosessiohjeita, jotka eivät oikeasti ole yhtä tärkeitä kuin kansalaisoikeudet.
Varsin monet perustuslaissa määrätyt asiat voisi vallan
hyvin säätää tavallisilla laeilla.
Kohtuullisen toisarvoisista perustuslain prosessiasioista on
hyvä esimerkki kolmannen luvun 25 §, jossa määrätään vaalipiirien määrän olevan
eduskuntavaaleissa 12 ja 18 välillä. Mitä ihmeen järkeä tässä on? Jos maan
väestöstä vaikka 50 vuoden sisällä puolet muuttaa kaupunkeihin, vaalipiirien
määrän alaraja on varsin perusteeton. Miksi vaalipiirijakoa ei voi säätää
tavallisella lailla?
Toinen outo pykälä on perustuslakiin kirjattu vaatimus kansanedustajan
esiintymisestä arvokkaasti ja muita loukkaamatta. Tiukasti ottaen tämä on
suoraan ristiriidassa riippumattomuuspykälän kanssa, jonka mukaan edustajaa
sitoo vain oikeus ja totuus. Myös totta puhumalla voi vallan hyvin loukata.
En ole myöskään lainkaan vakuuttunut siitä että enää vuonna
2011 Ahvenanmaan itsehallinto olisi tarpeellista sementoida perustuslailla.
Entä miksi ihmeessä perustuslaissa olisi oltava pykälä ministeriöiden kansliapäälliköiden
nimittämisen menettelystä?
Muutenkin perustuslakia sekä mitä tahansa ihmisten säätämää
lakia tulkitaan jatkuvasti. Laki ei ole tietokoneohjelman kaltainen
100 % eksakti komentojoukko.
Mitä tulkinta käytännössä tarkoittaa?
Hyvä esimerkki tulkinnasta on valtakunnan ulkopolitiikan
johtaminen. Legendaarinen Kekkonen sai kahmittua itselleen suhteettomasti
valtaa. Vasta Koiviston aikana Suomessa pystyttiin edes aloittamaan siirtyminen
normaaliin parlamentarismiin.
Toinen hyvä esimerkki on EU-asioiden Kahden lautasen ongelma. Halonen piti oikeutenaan sekaantua
hallituksen Eurooppa-politiikkaan ja vaadittiin Lissabonin sopimuksen
ratifiointi, ennen kuin eduskunta lopulta sai kyllikseen ja heitti muumimamman
ulos Brysselistä.
Kahden lautasen ongelmasta käytiin aikanaan raivoisa keskustelu ja Halonen toisteli papukaijamaisesti perustuslain mukaan ”presidentin johtavan Suomen ulkopolitiikkaa”. Sopivasti Halonen sattui unohtamaan loput 93 §:n sisällöstä.
Oikeasti perustuslaissa kerrotaan presidentin johtavan ulkopolitiikkaa valtioneuvoston kanssa. Ja EU-asioista samaisessa pykälässä nimen omaisesti todetaan ”Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.”.
Jos näiden esimerkkien tulkintatapauksissa olisi jouduttu käsittelemään asia
perustuslain säätämisjärjestyksessä, arvailisimme vielä tänäkin vuonna
minkälaisia lehmänkauppoja puolueet solmivat keskenään saadakseen asiaan selvyyttä.
Vierastan muutenkin amerikkalaistyylistä ylimitoitettua
juristeriaa. Se antaa lakimiehille kohtuuttomasti valtaa ja onko oikeasti lakimiesten
hallitsema yhteiskunta poliitikkojen hallitsemaa yhteiskuntaa parempi?
Perustuslaissa muuten mainitaan jo nykyiselläänkin Euroopan
unioni useissa pykälissä. Tämä muistaen on varsin vaikeaa ymmärtää persujen kitinää ja kynnyskysymysten julistuksia.
”EU-jäsenyyttä
ei saa kirjata Suomen perustuslakiin” on halpahintaista ja perusteetonta
populismia vailla oikeaa sisältöä.
Vaan mitäpä muuta hömppäpopulismipuolueelta voi odottaa.
Jos oikein muistan, Ahvenanmaan itsehallintolaki perustuu YK:n päätökseen. Siksi sitä ei noin vain voi muuttaa joittenkin idioottien halusta!
Ilmoita asiaton viesti
Ei perustu ja demilitarisointikin perustuu Suomen ja SNTL:n väliseen sopimukseen, voidaan irtisanoa milloin tahansa, ilman seuraamuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin kuitenkaan mikään YK-päätös edellyttää Ahvenanmaan asian kirjaamista *perustuslakiin*. Normaalin lain pitäisi riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennus, että Ahvenanmaan tapaus ratkaistiin Kansainliitossa. Järjestöä pidetään yleisesti YK:n edeltäjänä, mutta juridisesti se ei ole sitä. Kansainliitto lakkautettiin jonkin ajan kuluttua YK:n perustamisen jälkeen, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä asiasta. Yhtenä syynä tähän täydelliseen erotukseen oli, että Neuvostoliitto erotettiin nöyryyttävästi Kansainliitosta se hyökättyä Suomen vuonna 1939. Samaten Yhdysvallat ei ollut koskaan Kansainliiton jäsen.
Niinpä Ahvenanmaan kysymys on täysin Suomen sisäinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Perustuslain tulee olla lyhyt ja epäselvä. Perustuslaiksi pitäisi ottaa jokin muuttumaton lyhyt teksti jota ei voisi muuttaa kuin kansanäänestyksellä ja kahden eduskunnan 2/3 enmistöllä, tms. mahdottomalla säädöllä. Sitten voidaan erikseen siinä, tai jossain mainita asioista joita ei yksinkertaisella enemmistöllä voida päättää.
Vaikkapa tyyliin Suomessa ei ole kuolemantuomiota, voidaan muuttaa, mutta vain vaikeasti. EU tai raha tms. ei ole sen arvoinen asia, mitä jos euro hajoaa ja meidän pitää odottaa 2-7v ennekuin saadaan korvaava raha käyttöön?
Perustuslaki tuomioistuin, voisi olla ihan ok, tai ainakin parempi kuin perustuslaki valiokunta. Suomessa lainsäädäntö on lähes luokattoman huonoa, ihmisoikeusasisoissa täysin alapuolella arvostelun, jossakin Valko-venäjän ja Ukrainan tasolla. Meillä on esim. käännettyjä todistustaakkoja, tuplarangaistuksia, oikeuskäsittelyn epäämisiä virkamiesten päätöksistä(esim poliisi voi ottaa ajokortin pois vaikka huvikseen, ei merkitystä vaikka henkilö menettäisi asuntonsa sen takia, oikeuskäsittelyyn asiaa ei oikeasti saa, ja kun näytösluontoisen saa(rangaistuksen kärsimisen jälkeen), korvauksia tms. ei makseta vaikka olisi aiheeton taikka kohtuuton ”hallinnollinen toimenpide”, ei siis rangaistus, vaikka seuraukset ovat pahempia kuin ehdonalaisesta) Pyöristyttävää touhua, ja sitten ihmisoikeuksia valvomaan päästetään poliittisia pyrkyreitä joita ei mikään todellinen kiinnosta, mutta haluavat valtakunnasyyttäjän, oikeuskanslerin, eduskunnanoikeusasiamiehen ja euroopanihmisoikeustuomioistuimen ottavan käsittelyyn mikäli joku demokraattisesti valittu luottamushenkilö, ja demokratian mukaisen vastuun kantava, sanoo ruman sanan.
Pystytkö olemaan päivää ilman persuja? Liity niihin ja muuta sisältä päin puoluetta, eihän terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Ei ketään voi oikeasti kiinnostaa mikään puolue noin paljoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaan kysymys joutui Britannian aloitteesta vuonna 1920 Kansainliiton neuvoston käsiteltäväksi. Tämän kesäkuussa 1921 tekemän päätöksen mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen, mutta saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli myönnettävä eräitä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on parempi, että meillä on peruslakivaliokunta Se tutkii jo valmiiksi eduskuntakäsittelyn aikana, onko käsiteltävänä oleva laki sopusoinnussa perustuslain kanssa.
Muutoinhan voisi käydä niin, että säädetään laki, joka sittemmin todetaan vuosien saatossa perustuslain vastaiseksi. Siihen mennessä on ehditty monen monia oikeustoimia ”väärän lain” perusteella ja mukaisesti.
Kun sitten vihdoin todetaan tuo lain nullus, mitä tapahtuu jo tehdyille oikeustoimille?
Perustuslakituomioistuin voisi olla toinen vaihtoehto, mutta sillä tuskin voisi olla enemmän arvovaltaa kuin demokraattisesti valitulla valiokunnalla.
Eduskuntahan joka tapauksessa päättää laeista ja mitä paremmin valmisteltu laki, sitä vähemmän oikeuksien tarvitsee harrastaa prejudikaatteja;=J
Ilmoita asiaton viesti
”Vierastan muutenkin amerikkalaistyylistä ylimitoitettua juristeriaa. Se antaa lakimiehille kohtuuttomasti valtaa ja onko oikeasti lakimiesten hallitsema yhteiskunta poliitikkojen hallitsemaa yhteiskuntaa parempi?”
Tämä on syytä pitää mielessä monen haikaillessa meille perustuslakituomioistuinta. USA:n tilannetta ei voi verrata omaamme, koska kuulumme hyvin erilaiseen oikeuskulttuuriin. Anglo-amerikkalaisessa Common Law -traditiossa korostuu luottamus tuomioistuinlaitokseen ja epäluottamus kansanedustajiin. Mannermaisessa taditossa (Civil Law) puolestaan luottamus annetaan kansanedustuslaitokselle. Vastaavasti meillä kirjoitetun lain asema on vahva, kun taas common lawssa tuomioistuimet voivat luoda lakia.
Mannermaisessa oikeuskulttuurissa perustuslakituomioistuimia on harrastettu lähinnä sellaisissa maissa, joiden lähihistoriaa rasittaa diktatuuri tai muu oikeusvaltioperiaatteen hajoaminen (esim. Saksa). Meillä tällaista rasitetta ei ole. Omasta mielestäni perustuslakivaliokunnnan harjoittama lain perustuslaillisuuden ennakkokontrolli toimii hyvin. Muistettakoon, että nykyisin myös tuomioistuimet voivat suorittaa rajattua perustuslaillisuuden valvontaa yksittäistapauksessa (Perustuslaki 106 §).
Perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat kansan valitsemia ja vaihdettavissa. Mahdollisen perustuslakituomioistuimen jäsenet olisivat pysyvästi virassaan istuvia tuomareita.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Peterin lausuma on pelkkää asiantuntevaa asiaa;=J Siitä kiitos. Lienet juristi?
Ilmoita asiaton viesti
Olen
Ilmoita asiaton viesti
Olen Ossin kanssa ihan samaa mieltä. Perustuslain tulisi käsitellä vain yhteiskunnan kannalta keskeisimpiä kysymyksiä ja kaikki loput voidaan säätää muun lainsäädännön piirissä. Minä kannattaisin vielä tässä keskeisimpien kysymysten määrittelyssä hyvin kapeaa linjaa. Perustuslain asema ja muuttamisen vaikeus tulisi hyödyntää sellaisina säädöksinä joista vallitsee selkeä konsensus eri poliittisten ryhmien välillä ja siten niillä voidaan nähdä olevan myös kansan selkeä tuki. Kaikki loput ovatkin sitten enemmän ideologisia näkökulmakysymyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs kun persut ei hyväksy yhtäkään kohtaa perustuslaissa. Entäs sitten kun tulee uusia puolueita eduskuntaan; pannaanko silloin perustuslaki kokonaan uusiksi?
Ståhlberg & al olivat aikoinaan hyvin viisaita peruslakia laadittaessa; se on kallio, jonka varaan on helppo nojata. Tuulet eri aikoina ei horjuta sen perusteita.
Ilmoita asiaton viesti
Jaahas, no tulihan ne persut taas sieltä. Luulin jo hetken että osaisit kirjoittaa ilman persujen mainitsemista, mutta mitäs se one trick pony muutakaan…
Ilmoita asiaton viesti
Jos vain 33 kansanedustajan vastustuksella voidaan perustuslakia muuttaa, eiköhän siinä olen konsensusta kerrakseen.
Ilmoita asiaton viesti