Miksi talousjournalismi johtaa harhaan?

Mediassa on kummitellut viime aikoina äärimmäisen
värittynyttä kirjoittelua Kreikan talouskriisistä. Esimerkiksi Taloussanomien Jan Hurri masinoi viimeksi elokuussa romahdusfantasioitaan
niin asiantuntemattomasti, että oikein pahaa tekee.

Hurrin artikkelin perusongelma on sama kuin niin monessa
muussakin talousjournalismin jutussa. Pienistäkin pörssikurssien muutoksista saadaan
aikaiseksi ”romahduksia” ja ”valtavia liikkeitä”. Nyt epäpätevien journojen
hampaissa on eurooppalainen talousjärjestelmä ja missiona luoda bittiavaruuteen
tästä mahdollisimman paljon klikkauksia.

Koska Taloussanomissa ei voi käyttää iltapäivälehtimäistä tirkistelyviettiin
vetoavaa ”BB-ANNIKA SUIHKUSSA! ONKO TÄMÄ JO LIIAN ROHKEAA?!” -otsikkoa, on lehti
ominut Microsoftin taktiikan viime vuosituhannelta: kehitetään mahdollisimman paljon
FUD:ia. Eli pelkoa, epävarmuutta ja epäilyksiä.

Koska asiasisältö on kevyttä, tämä pyritään kompensoimaan
räväkällä roskaotsikoinnilla,
klikkausansoilla ja riskeillä pelottelulla. Näin saadaan kehitettyä mahdollisimman
paljon lukijoita jutuille.

Taloussanomien otsikointi antaa piut paut journalistien
ohjeiden 15. pykälälle: ”Otsikoille,
ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille
esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate
.”

* * *

Otsikoiden lisäksi talousjournalismia piinaa väistämätön tarve
tehdä tikusta asiaa. Erityisen selvästi tämä on näkyvissä Taloussanomien
kaltaisessa pienen budjetin B-luokan julkaisussa, jolla ei ole juuri omaa
sisällöntuotantoa.

Taloussanomien sisällön merkittävä osa on muiden medioiden
referointia ilman asiaankuuluvia otsikkoviittauksia ja uutistoimistovirran
julkaisemista.

Julkisen
sanan neuvoston periaatepäätöksessä 6.5.2010
kehotetaan nykyään selvästi
merkitsemään uutisten alkuperäinen lähde jo otsikkoon.

Mikäli juttu ei
sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva
rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa. … Viestinten
nettisivuilla lainaamisesta on kerrottava jo otsikossa. Neuvosto suosittelee
lisäksi, että lainattavan viestimen nimi mainitaan otsikossa tunnistettavasti.”

Laskekaapa huviksenne kuinka monessa Taloussanomien jutussa
näin on tehty.

Päätös jättää noudattamatta Julkisen sanan neuvoston periaatepäätöstä
on Talsassa varmasti tarkkaan harkittu ja tietoinen.

* * *

Pelkät huonot otsikot ja alan pelisääntöjen noudattamatta
jättäminen eivät kuitenkaan ole ainoita talousjournalismin ongelmia. Yksi selkeimpiä
syitä skandaalinhakuiselle journalismille ovat kuvat.

Talousjuttujen kuvat esittävät varsin usein lukusarjoja. Niiden
avulla lukijoille annetaan vääristynyt kuva tapahtumista. Jutut kuvitetaan
graafisilla kuvaajilla, joissa skaala-asteikko asettuu suurin piirtein esitettävän
lukujoukon vaihteluväliin. Tämä on väärin ja johtaa lukijoita harhaan.

Piirtämällä kuvaajat harhaanjohtavasti saadaan kyllä aikaan dramaattisen
näköisiä käppyröitä. Mutta näiden informaatioarvo on mitätön tai jopa negatiivinen.
Järkevissä kuvaajissa lukualueen asteikon
tulisi lähteä nollasta
ja ulottua hieman vaihteluvälin ylimmän tason
yläpuolelle.

Katsokaapa viereisiä kuvaajia kolmen kuukauden Euribor-koron
tasosta vuosina 2010 ja 2011. Kummassakin on ollut pohjana sama data. Ensimmäinen
kuvaaja kertoo lievästä tasonlaskusta. Toinen taas ilmaisee dramaattista
vaihtelua. 

Syy löytyy skaalasta. Säntäilevä talousjournalismi muuttuisi
kummasti realistisemmiksi, jos graafikot piirtäisivät kuvaajien skaalat oikein
ja toimittajat oppisivat tulkitsemaan näitä.

Insinöörivetoisissa teknisissä julkaisuissa pääsääntöisesti
ymmärretään selkeiden kuvaajien merkitys. Oheisissa esimerkeissä Tietokoneen ja
Afternawnin Suomen Tom’s Hardwaren kuvaajista esimerkit. Näissä kummassakin
kuvaaja lähtee oikeaoppisesti nollasta.

Vastakkaisina esimerkkeinä talousjutuista Kauppalehden
dramaattisesti vaihteleva pörssikäyrä ja Taloussanomista Euribor-kurssi sekä
Nokian renkaiden kurssikehitys. Nämä kaikki kuvaajat ovat säännönmukaisesti
harhaanjohtavia.

Ilmeisesti virheellistä tietoa esittävien kuvaajien
taustalla on Microsoft Excelin tapa piirtää joskus vuonna miekka ja kypärä
kuvaajien skaalat oletusarvoisesti väärin. Uudet Excelin versiot onneksi ovat
korjanneet tämän ominaisuuden. Nykyään Excel-kuvaajien alaraja alkaa oikeaoppisesti
nollasta.

Huomautus: minulla on sidonnaisuuksia kirjoituksessa käsiteltyyn asiaan liittyen.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu