Miksi talousjournalismi johtaa harhaan?
Mediassa on kummitellut viime aikoina äärimmäisen
värittynyttä kirjoittelua Kreikan talouskriisistä. Esimerkiksi Taloussanomien Jan Hurri masinoi viimeksi elokuussa romahdusfantasioitaan
niin asiantuntemattomasti, että oikein pahaa tekee.
Hurrin artikkelin perusongelma on sama kuin niin monessa
muussakin talousjournalismin jutussa. Pienistäkin pörssikurssien muutoksista saadaan
aikaiseksi ”romahduksia” ja ”valtavia liikkeitä”. Nyt epäpätevien journojen
hampaissa on eurooppalainen talousjärjestelmä ja missiona luoda bittiavaruuteen
tästä mahdollisimman paljon klikkauksia.
Koska Taloussanomissa ei voi käyttää iltapäivälehtimäistä tirkistelyviettiin
vetoavaa ”BB-ANNIKA SUIHKUSSA! ONKO TÄMÄ JO LIIAN ROHKEAA?!” -otsikkoa, on lehti
ominut Microsoftin taktiikan viime vuosituhannelta: kehitetään mahdollisimman paljon
FUD:ia. Eli pelkoa, epävarmuutta ja epäilyksiä.
Koska asiasisältö on kevyttä, tämä pyritään kompensoimaan
räväkällä roskaotsikoinnilla,
klikkausansoilla ja riskeillä pelottelulla. Näin saadaan kehitettyä mahdollisimman
paljon lukijoita jutuille.
Taloussanomien otsikointi antaa piut paut journalistien
ohjeiden 15. pykälälle: ”Otsikoille,
ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille
esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.”
* * *
Otsikoiden lisäksi talousjournalismia piinaa väistämätön tarve
tehdä tikusta asiaa. Erityisen selvästi tämä on näkyvissä Taloussanomien
kaltaisessa pienen budjetin B-luokan julkaisussa, jolla ei ole juuri omaa
sisällöntuotantoa.
Taloussanomien sisällön merkittävä osa on muiden medioiden
referointia ilman asiaankuuluvia otsikkoviittauksia ja uutistoimistovirran
julkaisemista.
Julkisen
sanan neuvoston periaatepäätöksessä 6.5.2010 kehotetaan nykyään selvästi
merkitsemään uutisten alkuperäinen lähde jo otsikkoon.
”Mikäli juttu ei
sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva
rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa. … Viestinten
nettisivuilla lainaamisesta on kerrottava jo otsikossa. Neuvosto suosittelee
lisäksi, että lainattavan viestimen nimi mainitaan otsikossa tunnistettavasti.”
Laskekaapa huviksenne kuinka monessa Taloussanomien jutussa
näin on tehty.
Päätös jättää noudattamatta Julkisen sanan neuvoston periaatepäätöstä
on Talsassa varmasti tarkkaan harkittu ja tietoinen.
* * *
Pelkät huonot otsikot ja alan pelisääntöjen noudattamatta
jättäminen eivät kuitenkaan ole ainoita talousjournalismin ongelmia. Yksi selkeimpiä
syitä skandaalinhakuiselle journalismille ovat kuvat.
Talousjuttujen kuvat esittävät varsin usein lukusarjoja. Niiden
avulla lukijoille annetaan vääristynyt kuva tapahtumista. Jutut kuvitetaan
graafisilla kuvaajilla, joissa skaala-asteikko asettuu suurin piirtein esitettävän
lukujoukon vaihteluväliin. Tämä on väärin ja johtaa lukijoita harhaan.
Piirtämällä kuvaajat harhaanjohtavasti saadaan kyllä aikaan dramaattisen
näköisiä käppyröitä. Mutta näiden informaatioarvo on mitätön tai jopa negatiivinen.
Järkevissä kuvaajissa lukualueen asteikon
tulisi lähteä nollasta ja ulottua hieman vaihteluvälin ylimmän tason
yläpuolelle.
Katsokaapa viereisiä kuvaajia kolmen kuukauden Euribor-koron
tasosta vuosina 2010 ja 2011. Kummassakin on ollut pohjana sama data. Ensimmäinen
kuvaaja kertoo lievästä tasonlaskusta. Toinen taas ilmaisee dramaattista
vaihtelua.
Syy löytyy skaalasta. Säntäilevä talousjournalismi muuttuisi
kummasti realistisemmiksi, jos graafikot piirtäisivät kuvaajien skaalat oikein
ja toimittajat oppisivat tulkitsemaan näitä.
Insinöörivetoisissa teknisissä julkaisuissa pääsääntöisesti
ymmärretään selkeiden kuvaajien merkitys. Oheisissa esimerkeissä Tietokoneen ja
Afternawnin Suomen Tom’s Hardwaren kuvaajista esimerkit. Näissä kummassakin
kuvaaja lähtee oikeaoppisesti nollasta.
Vastakkaisina esimerkkeinä talousjutuista Kauppalehden
dramaattisesti vaihteleva pörssikäyrä ja Taloussanomista Euribor-kurssi sekä
Nokian renkaiden kurssikehitys. Nämä kaikki kuvaajat ovat säännönmukaisesti
harhaanjohtavia.
Ilmeisesti virheellistä tietoa esittävien kuvaajien
taustalla on Microsoft Excelin tapa piirtää joskus vuonna miekka ja kypärä
kuvaajien skaalat oletusarvoisesti väärin. Uudet Excelin versiot onneksi ovat
korjanneet tämän ominaisuuden. Nykyään Excel-kuvaajien alaraja alkaa oikeaoppisesti
nollasta.
Huomautus: minulla on sidonnaisuuksia kirjoituksessa käsiteltyyn asiaan liittyen.
Mutta mitä tekee toimittaja kun ei osaa ja pomo vaatii ”hyvää juttua”?
Tulokset nähdään mm Taloussanomissa.
Ikävä kyllä vanha vitsi vale, emävale, tilasto on todella toteutunut ja usein. Opiskellaanko yläkoulussa tilastojen ja kuvaajien tekoa sekä tulkintaa? Jos ei niin pitäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Saiskos herra Mäntylahdelta selostuksen kuinka euroopan pankkijärjestelmä toimii?
Miten rahaa lasketaan liikkeelle ja ketä luo rahaa lisää,kenen pitää ottaa velkaa ja miten se voidaan maksaa takaisin.
Ihan vain siksi,että tulisi selvyys asiasta.
Tästäkö jutusta pillastuit muuten..
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/1…
Mitä suotta..siellä ensimmäisessä kommentissa ja muutenkin kommenttiosiossa se totuus lukee ja se sattuu eikö?
Ilmoita asiaton viesti
Tällaista juttua en lupaa, koska zeitgeistiläisen huuhaaporukan kanssa keskusteleminen on lähestulkoon yhtä järkevää kuin 9/11-salaliittofanaatikkojen.
Sen sijaan lupaan kyllä julkaista pidemmän artikkelin Kreikan takuuasioista ja velan järjestelyistä yleensäkin. Tämä Talsan zurnalismia moittiva juttu vasta pohjusti asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nohnoh..tämä tarkoittaa siis vain sitä,että et tiedä. Kiitos tästä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko talouden perusasioiden pohdinta ulkoistettu jollekin huuhaaporukalle? Eikös ihan kansantaloustieteen perusoppikirjoista löydy(tai wikistä) kuvaus järjestelmän toimivuudesta.
Näitä tahallisesti väärinpiirrettyjä kuvajaisia löytyy lähinnä IPCC-merkkisen huruäijien julkaisuista, ei suinkaan 9/11-salaliittoteorioiden rakentelijoilta.
Mikä vimmattu tarve sinulla on uskoa mukavimpaan totuuteen, ilman pientäkään kyseenalaistamista, juuri tässä on 1930-luvun ja kommumismin opetus. Älä ikinä luota vallanpitäjiin, tai kehenkään.
Kaikki pitää kyseenalaistaa ja etsiä vaihtoehtoisia selityksiä ja motiiveja, oli se sitten 9/11, ilmastonlämpeneminen tai monikult-turismi. 9/11 on faktaa, taustat ja tapahtumien syyt eivät, muut kaksi ovat täyttä tuubaa. My opinion.
Ilmoita asiaton viesti
Jo vain sie killa asiaa kirjutat Mäntyniemi.
Talousjournalismi on johtanut siut harhhan.
Sen näkkee melki selvhän, ko sie olet nuinki
sikiässä vitelikössä. Eikä taia ulospääsyä
olla näkyvissäkhän noissa vetimissä sieltä.
Met kun öksymä, met lähemä kothin.
zenistinen kotiäiti, Harmaasusi™
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi sattui olemaan pelkät arkiryntteet päällä kun luin kahvikupposen kera Harmaasuden kirjoituksen ”Uskovaisten kokous”(19.9.2011) http://harmaasusi.blogspot.com/
Pitkästä aikaa nauratti oikein kunnolla!
😀
Kiitos, Harmaasusi!!
Ilmoita asiaton viesti
No vilkaisepa, Ossi, kullan 20 vuoden hintakäyrää. Kullan hinnalla mitattuna osakkeiden hinnat ovat aika pohjissa.
http://goldprice.org/gold-price-history.html
Kannattamasi järjestelmä on paska ja kohta tuusan nuuskana. Luovuta jo.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tuli Lampelolta hyvä esimerkkilinkki! Tuolla kullan arvoa kuvaavalla sivulla on alimmissa käppyröissä käytetty skaalaa oikein, eli nollasta alkaen. Lisäksi 30 vuoden käppyrästä näkee selvästi kuinka kullan historiassa on ollut historiassa aiemminkin varsin outo hintapiikki. (Öljykriisi?)
Kultaan sijoittaminen on minusta vähän outoa. Sen arvonnousu nimittäin perustuu puhtaasti spekulaatioon. Kulta itsessään ei tuota mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, öljykriisin aikaan käppyrä näyttäisi käyneen 800 dollarin yläpuolella. Nykyisessä kriisissä lähennellään 2000 dollaria. Käppyrää lukemalla huomaa myös, että kullan dollarimääräinen hinta lähti nousuun jo huomattavasti ennen finanssikriisin puhkeamista eli Lehmanin kaatumista.
Toisin sanoen rahaa eli velkaa on syljetty jo pitemmän aikaa holtittomasti markkinoille ja raha etsii kotia, mutta reaalitalous ei pysy tuottavuudessa mukana. Kasvua on haettu liian ahneesti. Pankkiirit eivät sovi talouskasvun luojiksi. Suosittelisin talouskasvun pohjaksi infraa, tutkimusta ja koulutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota, mistä aloittaisin tämän, hmm…
Sanotaan vaikka näin, että mielestäni, Ossi, olet usein silmiinpistävän väärässä ja kirjoitat vakuuttavan itsevarmasti puutaheinää.
Viittaamasi Jan Hurrin artikkeli on asiasisällöltään totta ja otsikko saa selityksensä tekstissä kuten pitääkin.
Se, että journalistit turvautuvat varsinkin ulkomaita koskevissa kirjoituksissaan ulkomaisiin teksteihin lähteinään, on nyt kai enemmän sääntö kuin poikkeus.
Mielestäni Taloussanomat on varsin ansiokkaasti tuonut esille EU-eliitin talouspolitiikalle vastakkaisia – ja sanoisinko realistisempia – näkökantoja. Niitä on mielenkiintoista lukea.
Luulen, että tällä kertaa ongelmasi onkin se, että kun itse kannatat EU-eliitin projektia ja uskot siihen kuin naiivi lapsi joulupukkiin, niin vastakkaiset mielipiteet tuntuvat sinusta ilmeisesti aidosti vääriltä, muu ei yksinkertaisesti ole sinulle mahdollista.
Mitä tulee kritiikkiisi graafien esitystavoista, olen vain osittain kanssasi samaa mieltä. Jos graafin asteikko on välillä 0 – 10 000, ja kuvatut vaihtelut tapahtuvat välillä 7800 – 7880, on mahdotonta piirtää graafia kokonaisuudessaan näkyville. Lisäksi ammattilaisille tai perehtyneille lukijoille tarkoitettu graafi ja sen taustat ja oikea lukutapa voidaan olettaa tunnetuiksi.
Siinä olet oikeassa, että joskus graafeja käytetään kuvailemallasi tavalla väärin asiaan perehtymättömälle yleisölle.
Ja sitten otsikkosi kysymykseen: ”Miksi talousjournalismi johtaa harhaan?”.
Viittaamasi artikkelin otsikko on: ”Vakuudet tai ei – Kreikka kaatuu kuitenkin”.
Otsikon väite pitää täysin paikkansa. Sinä olet ilmeisesti eri mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos meillä on lukualue, joka vaihtelee arvojen 7800 – 7880 välillä, on aivan oikein piirtää siitä likipitäen vaakasuora viiva. Vaihtelu on nimittäin kokonaisuuteen nähden mitätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
Ossi voisit reiluuden nimissä piirtää nuo esimerkkikäppyrät vaatimassasi muodossa ja miettiä hiljaa mielesssäsi mitä iloa niistä silloin olisi lukijalle.
Ilmoita asiaton viesti
En jaxa, kun raakadataa ei ole suoraan helposti saatavilla mistään. Tuo 3 kk euribor -esimerkki kuvastaa samaa asiaa varsin hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
No siinähän sulla on raakadata saatavilla, joka kuvassa. Kyllä varmaa it-ihmeisenä osaat pikkuisen käyttää kuvankäsittelysoftia ja lisätä siihen sitä ”tyhjää” nollaan asti ja pienentää kuvan takaisin? Toki voi vain tyytyä piirtämään suoran viivan ja tuojotella sitä lopputulos on about sama.
Kun olet viivan saanut aikaiseksi voitkin alkaa miettiä toisen akselin merkitystä. Pitäisiköhän sekin mahdollisesti ulottaa ns. nollapisteeseen. Sovitaanko että se on vaikka vuosi 0, taikka pörssin perustamisvuosi, vai mennäänkä suoraan alkuräjähdyksen aikoihin. Siinpä olis sitten hieno käppyrä eikös jees? Kun tärkeintähän kuvaajassa on, että nollapisteet näkyy, muuten ei niin väliä.
Ilmoita asiaton viesti
Sorge vaan Puhakka, ei ole. Euriborit löytyivät helposti, pörssikurssit eivät.
Toisaalta eiköhän pointti tule esille myös noista euribor 3 kk -kuvaajista.
Ilmoita asiaton viesti
”Vastakkaisina esimerkkeinä talousjutuista Kauppalehden dramaattisesti vaihteleva pörssikäyrä ja Taloussanomista Euribor-kurssi sekä Nokian renkaiden kurssikehitys. Nämä kaikki kuvaajat ovat säännönmukaisesti harhaanjohtavia”.
Nyt,kun kuvaajat ovat todettu harhaanjohtaviksi, voisit ottaa kantaa, ensimmäisessä kommentissa esitettyyn talsan uutiseen, sekä perustella, mikä Jan Hurrin uusimmassa kirjoituksessa on väärää talousjournalismiä.
Ilmoita asiaton viesti
Otan tähän kantaa tarkemmin tulevassa artikkelissa. Kuten sanottua tämä juttu on vasta pohjustusta.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma EU:ssa ovat oikeistohallitukset, jotka ovat riippuvia rikkaiden tuesta.
Sarkozy, Merkel, Cameron etc ovat nousseet valtaan reaganilaisella politiikalla eli alennetaan veroja ja toivotaan, että kasvu täyttää aukot
Kreikka on vain ääriesimerkki reaganilaisesta politiikasta.
Ongelma on, että jos Kreikka pääsee/joutuu velkasaneeraukseen niin Ranskan, Saksan ja Englannin pankkeja ajautuu konkurssiin ja jotta Sarkozyn, Merkelin ja Cameronin kaverit saisivat pitää omaisuutensa niin on autettava Kreikaa, koska näin tuli voidaan piilottaa Kreikan ”solidaarisuudeksi”
Konkurssissa olisi poliittisesti vaikeaa pelastaa suoralla tuella ilman dramaattisia poliittisia seurauksia. Niinpä Sarkozy, Merkel ja Cameron joutuisivat sosialisoimaan kavereidensa omaisuuden ja he menettäisivät rahamaailman tuen.
Ei tämä ongelma tämän kummempi ole, näinkin meitä johdetaan harhaan
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on kyllä täyttä roskaa.
Esimerkiksi Ranskassa sosialistinen oppositio on nimen omaan se taho, joka suhtautuu eurobondeihin suopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
heh, olet näköjään pihalla kuin lumiukko
Kyseessä oli tämä ajankohtainen Kreikan tukipaketti, ei tulevaisuuden vakausjärjestelmä, josta on vain haahuiluja.
Kreikan apupaketissa ollaan sosialisoimassa sijoittajien tappioita
Ilmoita asiaton viesti
Kuuluu medialukutaitoon lukea myös graafin asteikko. Kuten myös median kirjoitustaitoon valita asteikko siten, että se tukee täsmälleen sitä, mistä kirjoitetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ossi, se, miten Kreikan talouslukuja esitetään graafisesti, sillä ei ole mitään tekemistä itse pääasian kanssa.
Eli Kreikka ei minkään tunnetun talousteorian mukaan pysty selviytymään nykyisestä velkamäärän vähentämisestä, puhumattakaan sen takaisinmaksusta.
Suurin osa sen veloita joudutaan antamaan anteeksi,ja tämän tietävät kaikki taloudesta jotain ymmärtävät. Ainoastaan Kreikan pääministeri joutuu virkansa puolesta toitottamaan, että säästöohjelmat alkaa kyllä kohta purra ja tästä vielä noustaan.
Pakkohan sen on valehdella, että saisi seuraavan lainaerän.
Ilmoita asiaton viesti
Mäntylahti,
On aivan sama minkälaisen graafin esitätte Kreikan 2-vuoden, tai ensi vuonna erääntyvän 3-vuoden (siinä on juoksuaikaaa jäljellä enää vuosi) valtionvelkakirjan koronmuutoksesta.
Parissa vuodessa korot ovat nousseet alle neljästä prosentista ensimmäisen tapauksessa lähes sataan ja jälkimmäisessa 130 prosenttiin.
Käyrä on käytännössä vastaannoussut pystysuora seinä. Siinä on tämän villakoiran ydin.
Sitähän te että näköjään näe. Jos näkisittekin, niin varmaankin kääntäisitte kuvaa 90 astetta. Jolloin edessänne olisi L-kirjain. Johon siihenkin kompastuisitte.
http://www.bloomberg.com/apps/quote?ticker=GGGB1YR…
Ilmoita asiaton viesti
Haastan ”professori Sivutuulen” (ja muutkin lukijat). Onko teillä mitään käsitystä siitä minkälaista korkotasoa Kreikka maksaa tällä hetkellä lainoistaan?
Liekö lähempänä sataa vai kymmentä prosenttia?
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se Kokoomuksenkin umpisosialistinen linja vaihtele markkinaehtoisia korkoja tuohon 3,5 prosenttiin?
Tästä johtuen teemme roimat tappiot, jos tuossa nyt ajatellaan preemioista laskettavaa velkakirjan markkina-arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Lie lähempänä kymmentä? Oliko tässä joku kompa tms. ?
Ilmoita asiaton viesti
On huvittavaa, kun talousasioista autuaan ymmärtämätön Mäntylahti kommentoi Taloussanomien EU-velkakriisin erikoistoimittaja Hurrin erittäin asiantuntevia ja faktapitoisia artikkeleita, julistaen Hurrin ”asiantuntemattomaksi”.
Tämä on ilmeisesti jonkinlaista itseironiaa, muuten sitä on mahdotonta ymmärtää, sillä ei varmaankaan ole mahdollista että Kokoomuksen ”monen projektin mies” olisikin täysi pölvästi.
Olkoonkin että talousartikkelien graafien ymmärtäminen on esikouluikäisen tasolla; kyllä talouslehtien lukijat ymmärtävät katsoa graafin asteikon ensimmäisenä, päin vastoin kuin taloudesta mitään ymmärtämättömät kommentaattorit, jotka toitottavat näitä suuria löytöjään valtaisina ihmeinä, kuin vasta olisivat kärsän jalkojensa välistä löytäneet.
Myötähäpeä lienee paikallaan kun subjekti itse on ymmärrystä vailla.
Hurrin kirjoittamat yli 100 artikkelia EU:n velkakriisistä ovat sen sijaan erittäin suositeltavia niin faktapitoisuutensa kuin toimittajan ymmärryksenkin ansiosta:
http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/1…
Ilmoita asiaton viesti
Simosen kanssa 100 % mieltä. (Kiitos Simonen, säästit minulta kirjoittamisen vaivan :).).
”[—] Olkoonkin että talousartikkelien graafien ymmärtäminen on esikouluikäisen tasolla; kyllä talouslehtien lukijat ymmärtävät katsoa graafin asteikon ensimmäisenä, päin vastoin kuin taloudesta mitään ymmärtämättömät kommentaattorit, jotka toitottavat näitä suuria löytöjään valtaisina ihmeinä, kuin vasta olisivat kärsän jalkojensa välistä löytäneet. [—]”
Tämä sama asia tyrmistytti minuakin; siis eihän nyt mitenkään kertakaikkiaan voi olla mahdollista, että Mäntylahti kuvittelee ihmisten olevan niin pohjattoman ja äärettömän typeriä, etteivät osaa/ymmärrä graafin asteikkoa katsoa & kuvaajaa asianmukaisesti tulkita?
Haloo Mäntylahti, maa kutsuus – ethän oikeasti kuvittele näin, ethän?
Jos Mäntylahti todella aidosti ja vilpittömästi elää moisessa luulossa, niin annan pienen vinkin Mäntylahdelle jatkoa ajatellen: aina ei kannattaisi arvioida muita ihmisiä oman henkilökohtaisen mittapuusi mukaan…
(Eli siis rautalangasta väännettynä: jos jokin asia on itselle hieno, ihmeellinen, suuri ja tarkkanäköinen oivallus, niin ei todellakaan kannata olettaa, että se olisi sitä muille; on täysin mahdollista, että muut ihmiset pitävät ko. asiaa totaalisena itsestäänselvyytenä ja se, että sitä ”hienoa oivallustaan” muille hehkuttaa ja kertoo aivan kuin suurenakin uutisena, saa kertojan näyttämään muiden silmissä ainoastaan vähäjärkiseltä idiootilta. Kuten Jarkko tuossa yllä sanoi, talouslehtien lukijoiden voidaan kaikella kohtuudella olettaa olevan sillä tasolla, että he osaavat graafeja asianmukaisesti tulkita.)
Ilmoita asiaton viesti
Nobel-palkittu professori Krugman on eri mieltä Mäntylahden kanssa.
http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/09/14/axes-o…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä oli myös hyvä; voimme vain toivoa, että Mäntylahtikin vaivautuisi ko. jutun lukemaan. (Juttu on erittäin lyhyt, ei todellakaan vaadi liikaa aikaa tai mitään muutakaan.)
Siltä varalta, että joku ei jaksa vaivautua, niin lainaan tähän alle kyseisen jutun loppukappaleen (ja ajattelemisen aihetta Mäntylahdelle):
”[—] Again, if you want to claim that evidence is being presented in a misleading fashion, explain how people are being misled — don’t invoke a nonsense rule you may have learned in high school, but shouldn’t have.”
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Nokian renkaiden esimerkki on hyvä. Kyseessä on kuitenkin intradayssä yli 4% heilahtelut: lähes euro, 95 snt ja tämä tapahtuu alle 25 euron osakkeessa.
En tiedä mitä Mäntylahti mahtaa hakea, mutta 4% vaihtelut ovat hurjia. Näitä tarvitaan tyhjäarvoisten välistävetäjien vuoksi. Tasaisemmilla käppyröillä kun HFT:n sauhutessa ostoja ja myyntejä ei saa tehdyksi tiliä.
Mutta siinä Mäntylahden kirjoitus on pitkästä aikaa hyvä, että muistakaa katsella tarkkaan aina sitä asteikkoa, ettei tee vääriä olettamuksia!
Ilmoita asiaton viesti
Noissa kahdessa kuvassa on hyvä verrata päivän Hex-indeksin heiluntaa Nokian renkaisiin. GRAAFISESTI vaihtelu vaikuttaa samansuuruiselta. Mutta Nokian renkaissa on kyse neljä kertaa niin suuresta vaihtelusta kuin pörssi-indeksissä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet ihan oikeassa, mutta tulkitsijan se pitää olla hereillä. Vastaavasti joku Nokian Renkaiden kurssiheilahtelut eivät vaikuta yleisindeksiin niin paljon, jos volyymit ovat sillä osakkeella pienet, mutta ”muilla” vastaavasti hyvinkin suuret.
Volyymien puute tuossa kuvassa on minusta paljon suurempi ”synti” kuin saada tarkemmin kuvasta selville, millä kellonajalla osake on ollut alimmillaan ja milloin ylimmillään.
Ilmoita asiaton viesti