Kuolemantuomio on arvokysymys
Sunnuntaina Kouvolan sanomat julkaisi tulokset
eduskuntakyselystä, jonka mukaan seitsemän nykyisen eduskunnan kansanedustajaa
olisi joissain oloissa valmis hyväksymään kuolemanrangaistuksen.
Kuolemanrangaistuksen kannalla on kolme kokoomusedustajaa (Hemmilä, Jokinen ja
Sankelo) sekä neljä persua (Eerola, Halla-aho, Lindström ja Mölsä). Muista
puolueista ei kannatusta löytynyt. Myöhemmin myös persujen Jussi Niinistö yhtyi kuolemanrangaistuksen kannattajiin sotatila-aikana.
Kysymys kuolemanrangaistuksesta on mielenkiintoinen teoreettinen
ajatusleikki. Sitä nimittäin ei ole mahdollista saada ajettua läpi. Sekä EU:n
ihmisoikeusdirektiivi, että Suomen perustuslaki kieltävät kategorisesti
kuolemanrangistuksen.
Kysymys on silti mielenkiintoinen. Se kertoo vastaajan
arvoista.
Kuolemanrangaistusta voi toki perustella myös esimerkiksi
uskonnollisella tai eettisellä näkemyksellä. Perusteeksi käyvät myös erilaiset
tekniset seikat – kuolemantuomio on lopullinen ja jos tuomio sattuu osumaan
syyttömään, virhe on peruuttamaton. Tämä perustelu on sinänsä ihan paikallaan,
mutta menee turhan pragmaattiseksi. Suomalainen yhteiskunta ei de facto tarvitse kuolemanrangaistusta
ylläpitääkseen lakia ja järjestystä.
Kuolemanrangaistus on syvällinen arvokysymys.
Olen itse miettinyt asiaa pitkään. Oikeusvaltion
rangaistusvalta on institutionalisoitua kostoa ja toimii näin yhteiskuntaa
stabiloivana tekijänä.
En voi hyväksyä oikeusistuimen
langettamaa kuolemanrangaistusta. En edes siinä tilanteessa, jossa
rangaistavana on syyllistynyt Breivikin kaltaiseen lasten joukkomurhaan.
Kuolemanrangaistuksen ydinongelma on se, että tuomitessaan
rikollisen kuolemaan, yhteiskunta asettuu samalle tasolle kuin tämä.
Sivistyneellä oikeusvaltioon pohjautuvalla yhteiskunnalla
täytyy olla kykyä pystyä asettumaan Hamurabin lain ja koston yläpuolelle,
olemaan suurempi ja vastuullisempi kuin yksittäinen ihminen.
Tähän yhtälöön kuolemanrangaistus ei sovi.
Poikkeuksena tähän
yhtälöön ovat kuitenkin hyökkäyssotaa käyvät kansainväliset terroristit. Terroristit
toimivat tarkoituksellisesti kansainvälisten konfliktien pelisääntöjen
ulkopuolella ja kohdistavat hyökkäyksensä raukkamaisesti puolustuskyvyttömiä
siviilejä kohtaan. He eivät vastaa teoistaan kellekään, eikä heidän kanssaan
pysty neuvottelemaan.
Terroristit asettavat itse itsensä lain ulkopuolelle ja
rikkovat jatkuvasti sodan sääntöjä piileskelemällä esimerkiksi siviiliväestön
keskuudessa.
Kuolemanrangaistuksen torjumisen yleisperiaatteen mukaisesti
terroristit pitäisi saada vangittua
elävinä ja tuomittua oikeusistuimessa. Tällöin he kuuluvat lainkäytön yleiseen
piiriin ja kuolemantuomion ei tule kuulua tuomioistuimen rangaistusvalikoimaan
edes näissä tapauksissa.
Emme saa kuitenkaan olla dogmaattisuuteen asti naiiveja. Käytäntö
on osoittanut, että monissa tapauksissa kahdesta pahasta on pakko valita pienempi.
Terroristien eliminoiminen – niin pahasti kuin se yleistä periaatetta vastaan
rikkookin – on joskus yhteiskunnan kokonaisedun kannalta välttämätöntä.
Hyvää pohdintaa, kiitos blogista, itse ajattelen kuolemantuomiosta, että jos sellainen olisi Suomessa toiminnassa, niin moni saattaisi tehdä vielä pahempia rikoksia pelätessään kiinnijäämistä, kuin jos sellaista ei ole. Esim. tappaa muitakin ihmisiä. Ymmärrän kyllä puoltamisen, mutta itse en mm. tämän takia hyväksyisi, ja koska joskus rangaistuksen kärsiminen elävänä on pahempi kuin kuolemalla ”koira veräjästä pääseminen”. Lisäksi Ossi toi esiin näkökulman, jos syytön tuomitaan. Asia ei siis ole niin yksinkertainen mielestäni.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus.
Tänään, niin kuin jokaisena pävänä, kiinassa teloitetaan viisi ihmistä. Ihminen laitetaan polvileen vankilan pihalla ja ammutaan takaa päin päähän.
Näin yhteiskunta on vajonnut rikollisen tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta jälkimmäisestä kohdasta (terroristit), voisi tietysti todeta, että kyseessä on veteen piirretty viiva. Teloitettiinko esimerkiksi Osama Bin Laden, vai kaatuiko hän taistelussa? Jälkimmäinen ei ole sama asia kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano.
Pääargumentti kuolemanrangaistusta vastaan on tietysti se, että virheitä tapahtuu ja syyttömiä teloitettaisiin väistämättä. Sinänsä oikeudenmukaisuuden kannalta elinkautinen ei toki ole riittävän ankara rangaistus pahimmista rikoksista.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyökkäyssotaa käyvät kansainväliset terroristit” voitaisiin siis blogistin mielestä ”eliminoida”.
Hyökkäyssotahan on kansainvälisen rikoslainsäädännön vastainen teko eli rikos. Sellaisiahan ovat harrastaneet valtiotkin; massiivisessa määrin USA liittolaisineen Irakiin ja taparikosteluna Israel arabinaapureittensa kimppuun.
Eli rikosoikeudellisessa mielessä nämä ”valtioterroristit” ovat täysin näihin yksittäisiin terroristeihin ja terroristiryhmiin verrannollisia.
Asiaa ei muuta miksikään se, että nämä terroristivaltiot – esim. USA ja Israel – eivät ole ratifioineet Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC). Eiväthän sitä ole tehneet nämä yksittäiset terroristitkaan.
Eli yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti toimittaessa nämä terroristit – esim. George W. Bush ja Netanjahu – tulisi voida kiinniotettaessa ampua vaikkapa viemärin suulle. Jos siis eivät suosiolla antaudu.
Vai onko Ossi Mäntylahti ”dogmaattisuuteen asti naiivina” eri mieltä tästä asiasta?
Miten tulee siis tältä arvopohdinnan pohjalta suhtautua Barack Obamaan, joka antoi tappokäskyn Osama bin Ladenin osalta ja myöhemmin jopa oman maansa kansalaisen osalta? Ja tappolistalla on kuulemma vielä isohko joukko muita.
Annammeko Obaman vajota näiden vastustajiensa eli rikollisten tasolle, vai painammeko Obaman kuvalla varustettua julistetta jossa tekstinä on DEAD OR ALIVE? Ja pysäytämme tämän USAn presidentin harjoittaman rikollisen tappamisen.
Ilmeisesti Obama jää historiaan ainoana Nobelin rauhanpalkinnon saaneena rikollisena tappajana.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän noita ammattitappajia on palkittu moniakin, Menachem Begin ja Jasser Arafat esimerkiksi, mutta Obama lienee ainoa, joka aloitti murhaajanuransa vasta palkitsemisen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Terrorismin vastainen sota johtaa siihen, että valtiolla on oikeus tappaa jopa oma kansalaisensa ilman oikeudenkäyntiä ja tunkeutua vieraisiin maihin kansainvälisten lakien vastaisesti. Tämän seurauksena terrorismi räjähtää käsistä ja valtiot ovat entistä turvattomampia. USA luokittelee terroristeiksi hyvin usein entisiä maanviljelijöitä ja muita köyhiä, joilta on riistetty elinkeino ja toivo tulevaisuudesta ja jotka taistelevat riistäjiään vastaan. Minä en näin arvosyistä menisi viemään kaikilta terroristeiksi luokitelluilta heidän ihmisarvoaan.
Ilmoita asiaton viesti
On toki ymmärrettävä, että hammurabin laki oli asettumista eläimellisyyden yläpuolelle. Hammurabin laki korvasi paljolti evoluution toiminnan, josta ihminen vapautui älynsä ansiosta; Hammurabin laki toimi paljolti samalla tavalla kuin evoluutio, joka pyrkii poistamaan kevottomat yksilöt.
Evoluutio ei ole kymmeniin tuhansiin vuosiin hoivannut ihmisen perimää, joten ihmisen tulee itse hoitaa ihmislajin perimää.
Ainakin murhaajilta tulisi ottaa munat pois, jotta heidän geeninsä ei saisi aikaan enempää vahinkoa.
Mutta. On todella sääli, että ihmiset aivan tahallaan heikentävät sekä oman lajinsa että muiden lajien genomeja, joista kammottavinta on ihmisen kotieläinten genomien täydellinen raiskaaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku hyökkää sinua ja perhettäsi kohden, niin että uhka hengenlähdöstä on todellinen ja *ainoa mahdollinen tapa* puolustautua on käyttää kuolettavaa voimaa, tämä voimankäyttö on oikeutettua.
Terroristien kohdalla kyse on valtion tasolla tapahtuvasta itsepuolustuksesta.
Valtioiden välisiin *sotiin* pätevät eri säännöt. Ja yksi näiden oleellisimmista säännöistä on se, että kummallakin osapuolella on oltava johtaja, jonka kanssa voidaan sopia konfliktin lopettamisesta. Terroristeilla tällaista ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
OM: ”Terroristien kohdalla kyse on valtion tasolla tapahtuvasta itsepuolustuksesta.
Valtioiden välisiin *sotiin* pätevät eri säännöt. Ja yksi näiden oleellisimmista säännöistä on se, että kummallakin osapuolella on oltava johtaja, jonka kanssa voidaan sopia konfliktin lopettamisesta. Terroristeilla tällaista ei ole.”
Ja mitkähän nämä säännöt terroristien kohdalla ovat?
”Valtion itsepuolustus” merkitsi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen sitä, että USA liittolaisineen hyökkäsi Afganistaniin, vaikka suurin osa ko. iskuihin osallistuneista taisi olla saudeja, eikä yksikään afganistanilainen tietääkseni.
”Terrorismin vastainen sota” taitaa olla kokonaan vailla sääntöjä, vai katsooko dogmaattisuudessaan naiiviuteen asti vajonnut Mäntylahti USAlla olevan itse termin keksineenäkin oikeus määritellä nämä säännöt tilanteen mukaan.
Hyökkäyssota on rikos, eikä siinä ole mitään merkitystä sillä, että hyökkäävällä valtiolla on johtaja. Ei muutoin kuin siinä mielessä, että tämä johtaja tiedetään ja on helppo kuskata Haagiin tuomiolle.
Nämä naivistit ovat näköjään sitä mieltä, että jonkun Milosevicin tapauksessa näin tuleekin menetellä, mutta Bushin tai Putinin tapauksessa ei.
Kysymys laittomien hyökkäyssotien osalta ei ole vain ”konfliktin lopettamisesta”, vaan myös hyökkäykseen syyllistyneiden rankaisemisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Minusta on toisaalta aika mielenkiintoista, että perussuomalaisista edustajista niin moni kannatti kuolemantuomiota. He kun ovat varsin arvokonservatiivisia ja moni korostaa kristillistä arvopohjaa. Eikö kuolemaan tuomitseminen kuitenkin ole jollain tapaa jumalan rooliin asettumista ja ryhtymistä jumalaksi jumalan paikalle?
Pitänee kuitenkin muistaa, että perussuomalaisia taitaa olla niin moneen junaan, että vaunut loppuu pian VR:ltä kesken, jos he vielä kovin lisääntyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Raamatussa kielletään oikeastaan ainoastaan murhaaminen, ei tappamista sodassa tai kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa. Nykyisin katolinen kirkko on kuitenkin tiukentanut tulkinnan koskemaan myös kuolemantuomiota.
”Peruksista” puhuttaessa en itse voi lakata hämmästelemästä, miten jotkut pystyvät sujuvasti yhdistämään kristinuskon ja ”maahanmuuttokriittisyyden”. Jeesushan ei juurikaan käskenyt ketään ”painumaan helvettiin”, mutta ”mamu-kriitikot” muodostavat nähdäkseni poikkeuksen tästä säännöstä (Mt. 25:41-43).
Ilmoita asiaton viesti
Nyt keskustellaan lainsäädännöstä ja täysjärkisten ihmisten arkielämästä. Lienee äärimmäisen helkkarin samantekevää, mitä Raamatussa, Kalevalassa tai Tommy Tabermannin kootuissa runoissa asiasta sanotaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Poikkeuksena tähän yhtälöön ovat kuitenkin hyökkäyssotaa käyvät kansainväliset terroristit. Terroristit toimivat tarkoituksellisesti kansainvälisten konfliktien pelisääntöjen ulkopuolella ja kohdistavat hyökkäyksensä raukkamaisesti puolustuskyvyttömiä siviilejä kohtaan.”
Millä helvetin perusteella? Eikös se Breiwik ja miksi ei likimain jokainen raiskaajakin kohdista tekonsa ”puolustuskyvytöntä siviiliä kohtaan”?
Jos kerta kategorisesti jokin asia kielletään (kuten perustuslakimme kuulemma tekee kuolemantuomion kohdalla), niin se kielletään silloin kategorisesti kaikissa tilanteissa. Onko se sitten järkevää tai perusteltua tai… en tiedä. Itse lähtisin siitä, että ainoana poikkeuksena on sotatila ja silloinkin teloittaminen (siis sotavankien teloittaminen, siviileistä puhumattakaan) ei ole sallittua. Näin, ainakin jos nykyinen lainsäädäntö on voimassa. Tietty lakihan voi muuttua (kuten nyt tapahtu sille perustuslaille) ja sitten eletään sen mukaan. Soisinko lain muuttuvan siihen suuntaan… en usko.
Ilmoita asiaton viesti
Voisin allekirjoittaa sellaisenaan … paitsi tämä vähän töksähtää: ”Terroristit asettavat itse itsensä lain ulkopuolelle ja rikkovat jatkuvasti sodan sääntöjä piileskelemällä esimerkiksi siviiliväestön keskuudessa”.
Tavallinenkin murhaaja usein asettuu lain ulkopuolelle, rikkoo sääntöjä ja piiloutuu muiden joukkoon.
Jos terroristin saa tuomita kuolemaan, syytä lienee syytä etsiä siitä, että eloon jättäminen yllyttää muita terroristeja panttivankien vaihtoyritykseen eli terroritekoon.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä millä perusteella asetat Breivikin ja muut terroristit eri kategorioihin. Jos voidaan itsepuolustuksena pelastaa ihmishenkiä vain tappamalla rikollinen, on tappaminen oikeutettua, oli kyseessä sitten Breivikin kaltainen sekopää tai muu terroristi. Samaten jos terroristi saadaan kiinni elävänä, ei hänelle tule tuomiota kuolemanrangaistusta, oli hän sitten kotimainen tai ulkomainen terroristi.
Voisitko selkeyttää vielä jakoasi?
//Breivikin kaltaisten terroritien tuomitseminen kuolemaan saattaisi olla kohtuullisen hyväksyttävää, mutta on paljon yksinkertaisempaa ja loogisempaa kieltää kuolemantuomiot aina. Ei liene epäselvää, etteikö Breivik tehnyt rikostaan, samaten ei liene epäselvyyttä siitä, ”ansaitseeko” hän kuolemantuomion. Kuolemantuomion antaminen poikkeustilanteissa toisi kuitenkin paljon enemmän ongelmia kuin se niitä ratkaisisi. Terrorismi on kuitenkin onneksi melko harvinainen teko, ja monet terroristithan tappavat itsensä tekonsa päätteeksi, koska kuolema on kuitenkin oikeasti helpompi vaihtoehto heidän tilanteissaan.
Mikäli rupeaisimme tekemään poikkeuksia, niin kuolemantuomion raja voisi äkkiä lipsua. Onko oikein tuomita kuolemaan ihminen, joka tappaa sata? Entä viisikymmentä? Kymmenen? Viisi? Yhden? Entä raiskaaja? Jos raiskaakin useamman kuin yhden? Tai sittenkin vain yhden? On paljon helpompaa pysyä tilanteesta riippumatta murhaajien yläpuolella ja pidättäytyä kostonhimon tyydyttämisestä veren vuodattamisella.
Ilmoita asiaton viesti
Oikea debatin aihe ja myös Suomessa ajankohtainen ovat de facto -kuolemanrangaistukset, jotka tapahtuvat poliisioperaatioiden yhteydessä. Siinä valtio ulkoistaa kuolemantuomion toimeenpanon poliiseille, ilman oikeuskäsittelyä, Viime vuosikymmeniltä on nimittäin lukuisia esimerkkejä, joissa poliisi on käyttänyt tappavaa (tai halvaannuttavaa) voimaa vähintään kyseenalaisissa tilanteissa ja niistä ei ole käyty laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Selvät itsepuolustustapaukset toki ymmärrän (tosin miksi poliisi saa puolustaa itseään aseella mutta rivikansalainen käytännössä ei?), mutta ne joissa itsepuolustusaspekti ei ole olemassa tai vähintäänkin vain mutkan takaa löydettävissä? Yhdestäkään ei muistaakseni ole merkittäviä rangaistuksia langetettu. Miksi näin, jos kerran kuolemanrangaistus perustuslain tasolla kielletty?
Ilmoita asiaton viesti
[…] Kuolemantuomio on arvokysymys | Uusi Suomi Puheenvuoro – Sunnuntaina Kouvolan sanomat julkaisi tulokset eduskuntakyselystä, jonka mukaan seitsemän nykyisen eduskunnan kansanedustajaa olisi joissain oloissa valmis hyväksymään kuolemanrangaistuksen. Kuolemanrangaistuksen kannalla on kolme kokoomusedustajaa (Hemmilä, Jokinen jaSankelo) sekä neljä persua (Eerola, Halla-aho, Lindström ja Mölsä).Muista […]
Ilmoita asiaton viesti
[…] Kuolemantuomio on arvokysymys | Uusi Suomi Puheenvuoro – Kuolemanrangaistus on syvällinen arvokysymys. Olen itse miettinyt asiaa pitkään. Oikeusvaltion. […]
Ilmoita asiaton viesti
[…] Kuolemantuomio on arvokysymys | Uusi Suomi Puheenvuoro – Kuolemanrangaistus on syvällinen arvokysymys. Olen itse miettinyt asiaa pitkään. Oikeusvaltion. […]
Ilmoita asiaton viesti