Kreikkalainen tragedia
Kuluvan vuoden heinäkuussa Dimitris Kastriotiksen 80-vuotias
äiti sai yllättävän puhelun pankistaan.
Pankin myytävänä tuotteena ei tällä kertaa ollut uuden
luottokortin tai vakuutuksen tyrkyttäminen. ”Nosta tililtäsi ulos hieman rahaa”,
Kastriotiksen äitiä kehotettiin.
Näin alkaa Financial
Timesin juttu, jossa käsitellään Kreikan tuoreita
tapahtumia.
Kastriotiksen äidin pankkiirin antama
neuvo oli annettu ystävällisessä hengessä ja pankkiiri varmasti ajatteli
asiakkaansa etua. Mutta valitettavasti tällaisella toiminnalla aiheutetaan
lisää ongelmia Kreikan pankkisektorille. Kansalaiset ovat nostaneet kreikkalaisista
pankeista lokakuussa jo yli 10 miljardia euroa talletuksia. Tämä tarkoittaa
vakavia ongelmia vakavaraisuussäädösten toteutumiselle. Pankit kaatuvat talletuspaon seurauksena.
Kreikan sosialistinen pääministerin Geórgios Papandréou onnistui hätkähdyttämään koko Eurooppaa
heittämällä ilmoille ehdotuksen tuoreen talouspaketin alistamisesta
kansanäänestykselle.
Papandréoun ajatus on kerta kaikkiaan pähkähullu ja kertoo
vain siitä, että pääministeri on menettämässä otteensa. Kansanäänestys ei missään nimessä sovi menettelyksi kriisitilanteessa.
Kriisitilanteessa poliittisten johtajien on osoitettava kykynsä kantaa vastuuta
ja tehtävä tarvittaessa myös vaikeita päätöksiä.
Kansanäänestykset sopivat laajamittaisiin yhteiskunnallisiin
linjauksiin, kuten esimerkiksi jäsenyyteen Euroopan Unionissa. Mutta
yksittäisten asioiden päättämiseen ne ovat ehdottomasti väärä väline. Mallia
voi käydä katsomassa Sveitsistä, jossa kiellettiin minareettien rakentaminen
kansanäänestyksen päätöksen perusteella. Niin ikää Kalifornian sadoilla
kansanäänestyksillä tyystin sotkettu perustuslaki on hyvä varoittava esimerkki
liiallisen idealismin lopputuloksista.
Jos suomalaiset päättäisivät yksittäisistä kysymyksistä
kansanäänestyksellä, verot olisi laitettu valtion maksettaviksi,
Neuvostoliitolle ei olisi koskaan antauduttu, raiskaajilta leikattaisiin munat
pois tylppäkärkisillä saksilla ja neekerimiehen kanssa naimisiin menevän
valkoisen naisen kansalaisoikeudet purettaisiin välittömästi.
* * *
Papandéroulle ei ole tullut ehdotusta laatiessaan ehkä
lainkaan mieleen, että kansanäänestyksen lopputulos voi vallan hyvin olla ”ei”.
Hän on mitä ilmeisimmin kuvitellut kykenevänsä veivaamaan talouspakettiin lisää
etuja antamalla uhaksi paketin kaatumisen. Riski tässä upporikas ja rutiköyhä –leikissä
on aivan älytön.
Olen kerrankin Urpilaisen kanssa samaa mieltä: ei käy.
Talousuudistukset on toteutettava tai lainahanat laitetaan kiinni.
Lainahanojen sulkeutuminen olisi Kreikalle kerta kaikkiaan
surkea lopputulos. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että maan pankit ja talous
romahtaisivat täysin. Tämän seurauksena maan ulkomaankauppa pysähtyisi ja sitten vasta alettaisiinkin ihmetellä
miksi sairaaloissa ei ole lääkkeitä. No ei ole, koska maalla ei ole rahaa ostaa
niitä.
Mallia voi käydä katsomassa Islannista, jonka raha lakkasi
hetkeksi olemasta kansainvälisesti vaihdettava valuutta. Moinen ei varmasti
ollut herkkua.
Oikea tapa käsitellä Kreikan kriisi on tunnustaa tosiasiat:
Papandréoun hallitus on menettänyt parlamentin luottamuksen ja sen tulee
kaatua. Tämän jälkeen Kreikalla on vaihtoehtona muodostaa joko sateenkaarihallitus
tai jos se ei onnistu, uudet vaalit.
Uudet vaalit eivät ikävä kyllä auta varsinaiseen asiaan:
talousuudistukset on kerta kaikkiaan toteutettava, istuipa hallituksessa kuka
tahansa.
Oman valuutan käyttöönottoa haikailevien kannattaa muistaa,
että Kreikka ei ole Argentiina. Maassa ei ole merkittävää vientiteollisuutta. Kannattaa
lukea muun muassa Osuuspankin pääekonomistin Reijo
Karhisen kommentit asiasta.
* * *
Koko show alkaa muistuttaa pahasti kreikkalaista
tragediaa.
Kreikkalaiset tragediat kertovat toivottomaan tilanteeseen
joutuneelle päähenkilölle tapahtuvista asioista. Syynä tilanteeseen ovat joko
kohtalo tai jumalat; tragedia syntyy siitä, että päähenkilö on yleensä syytön
häntä kohdanneisiin vastoinkäymisiin. Tragediat käsittelivät yhtä lailla
uskonnollisia, filosofisia kuin eksistentiaalisiakin aiheita, kuten yksilön ja
ulkoisen maailman tai ihmisen ja jumalten välistä suhdetta, olemassaolon
kysymyksiä, rikoksen ja rangaistuksen teemoja sekä kohtaloa.
Tragediat noudattivat yleistä muotoa, jota ei koskaan
muutettu:
- Prologos – prologi
- Parodos – kuoron sisääntulolaulu
- Stasimon – 4-6 laulua kohtausten välillä
- Epeisodion – päänäytös
- Eksodos – kuoron päätöslaulu
Päänäytöstä on saatu katsella jo jonkin aikaa.
Olisikohan kohta loppulaulun aika?
Ossi M. :”Kansanäänestys ei missään nimessä sovi menettelyksi kriisitilanteessa. Kriisitilanteessa poliittisten johtajien on osoitettava kykynsä kantaa vastuuta ja tehtävä tarvittaessa myös vaikeita päätöksiä.”
Voi päteä niissä kriisitilanteissa, joissa kansa on antanut valtuutuksen kehitykselle, joka johtaa kriisitilanteen syntymiseen. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan niin ole, vaan tilanteen on saanut aikaan EU-johtajien oma typeryys, kun ei ole noudatettu edes epädemokraattisen EU:n omia periaatteita, saati että olisi harkittu eurooppalakeihin tms. toimenpiteitä, joilla finanssimarkkinoiden rekyylitöntä mellastaminesta olisi voitu hillitä.
Tilanteen tähän pisteeseen saattaneet eivät kanna todellista vastuuta päätöksistään, vaan todellinen vastuu tappioista sälytetään reaalitalouden ja kansalaisten maksettavaksi kuten Suomessakin 90-luvulla tapahtui. Mielestäni kreikkalainen pankinjohtaja teki oikein, kun kehotti 80-vuotiasta vanhusta ottamaan säästönsä pois. Jos finanssimarkkinoiden uhkapelihöttö tähän kaatuu, niin antaa kaatua vaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vastuu ilman konkreettisia henkilökohtaisia seurauksia ei ole oikeaa vastuuta. Juuri siksi pankkirienkin pitäisi vastata omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan mokistaan Brasilian mallin tapaan.
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/04/11/ta…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on hölmöä populismia. Osakeyhtiöt ovat olemassa juuri sen takia, että yksittäisen sijoittajan vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan.
Sitä paitsi kun vertaa pankkiirien palkkoja koko pankkien taseisiin, puhutaan lähinnä kärpäsen vasemman takajalan kokoisista asioista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos se OLISI hölmöä populismia niin se ei toimisi. Mutta se toimii ja siksi se ei ole sitä.
Esimerkki miten nykyistä järjestelmää voi hyväksikäyttää:
Pankinjohtaja voi lainata kaverin firmalle 100 miljoonaa euroa bittirahaa ja sen jälkeen kaveri jättää maksamatta. Veronmaksajat pelastavat pankin, jonka ”luotonsaaja on valehdellut rahoitusasemansa ja elänyt yli varojensa.” ja pankinjohtaja jakaa sen 100 miljoonaa tasan kaverinsa kanssa ulkomailla. Eikä ole mitään rikosoikeudellista ja taloudellista vastuuta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuula, ei kukaan halua kriisejä. Joskus ne vain tulevat. Tuskin kukaan kuvitteli Suomessa 80-luvulla, että Neuvostoliiton kanssa ei kannata käydä kauppaa koska maa saattaa jossain vaiheessa romahtaa.
Jos tästä tragediasta jostain voi oppia, niin sen että valtiot eivät kerta kaikkiaan saa ylivelkaantua. Valtiot ovat se kivijalka, jonka päällä talousjärjestelmä lepää. Nyt huonoina aikoina keynesiläisyyttä huudetaan apuun ja talousjärjestelmään pumpataan julkista rahaa.
Valitettavasti keynesiläisyys unohdetaan hyvinä aikoina ja samainen velanotto jatkuu.
Tämä jos mikä on typerää. Hyvinä aikoina velkoja pitäisi maksaa pois ja varautua huonoihin aikoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ossi M. :”Tuskin kukaan kuvitteli Suomessa 80-luvulla, että Neuvostoliiton kanssa ei kannata käydä kauppaa koska maa saattaa jossain vaiheessa romahtaa.”
Mm. emeritusprofessori Tauno Tiusanen Neuvostoliiton bilateraalisen kaupan metodeihin perehtyneenä omien sanojensa mukaan tiesi ja myös kertoi asian, eikä vain kuvitellut sitä.
Hänen mielipiteensä ”sensuroitiin” julkisuudelta, ja kun hän oli esittänyt asian myös jossakin tv-lähetyksessä, Keskustan Pekkarinen oli ohjelman jälkeen ”vannonut”, että jatkossa hänen virkauransa estetään, minkä seurauksena hän oli ”toisinajattelijana” hakeutunut töihin Englantiin.
Pekkarinen on Tauno Tiusasen mukaan kieltäytynyt muistamasta kyseistä sanaharkkaa, mutta kuten Tauno Tiusanen asian ilmaisi: ”Eihän se mikään sanaharkka ollutkaan, minä vain kuuntelin.”
Ilmoita asiaton viesti
Tykkäsin kirjoituksestasi. Kreikkalaiset tuntuvat olevan kyllä toivotonta sakkia. Poliitikosta ja pankinjohtajasta lähtien jokainen ajattelee vain omaa lyhyen aikavälin etuaan.
Muistutan ettei istuteta islantilaisia kreikkalaisten kanssa samaan veneeseen, sillä ovat eri sakkia. Islannin velka johtuu Britannian päätöksestä korvata tallettajilleen täysmääräisenä islantilaispankkien kaatumisesta koituneet tappiot. Yksityisen pankin ollessa kyseessä lain mukaan Islanti olisi korvannut sijoittajien menetykset vain talletustakuuseen asti. Nyt islantilainen on oikeutettu kysymään miksi hän maksaisi brittien yksipuolisen päätöksestä koituneen miljardilaskun.
Ilmoita asiaton viesti
Islannissa minun käsittääkseni kyse oli siitä, että islantilaispankkien talletukset kuuluvat talletussuojan piiriin tiettyyn rahamäärään saakka. Suomessa on sama periaate. Eli jos rikkaat saksalaiset tallentavat rahaa Ålandsbankeniin ja tämä menee nurin, niin suomalaiset joutuvat maksamaan talletussuojan mukaisesti rahat tallentajille — myös niille rikkaille saksalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä miten pankkikriisiä on hoidettu ekp:n alueella, mutta jenkkilässä ainakaan raha ei ole pankeilta loppumassa. He juuri lisäsivät 30% koko rahakantaa yhden ainoan vuoden aikana. Pankit suorastaan hukkuvat triljooniinsa — niiden ainoa ongelma on reaalitalouden tuottavien instrumenttien puute: reaalitalouden toimijat eivät ole halukkaita ottamaan lainaa ja investoimaan, koska kukaan ei tiedä eikä uskalla arvata, mihin pitäisi investoida.
Ilmoita asiaton viesti
Jenkeissä kehitettiin TARP-mekanismi, joka on käytännössä sama kuin ERVV. Ero on lähinnä siinä, että TARP lainaa rahaa pankeille ja ERVV valtioille.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus jälleen kerran, Ossi.
Kyseessä on todellakin tragedia, jossa kieltämättä on farssimaisiakin piirteitä.
Markkinat pakottavat Kreikan niihin korjaustoimenpiteisiin, joita EU-poliitikot eivät ole saaneet voimaan. Sinänsä ymmärrän Papandreoutakin siinä mielessä, että kansanäänestykselle olisi tilausta. Onhan Kreikan kulukuuri sitä luokkaa, että edes jollain lailla poliittisesta tulevaisuudestaan kiinnostunut poliitikko varmasti kokee painetta jossain vaiheessa kysyä kansaltakin, vieläkö jatketaan. Aivan toinen asia on sitten, miltä tämä näyttää ulkovaltojen silmissä.
Lopputulemana Kreikka tulee menemään läpi Islannin tien, näillä näkymin kuitenkin enemmän sisäisen kuin ulkoisen devalvaation kautta. Oman valuutan käyttöönotto tarkoittaisi hyvin todennäköisesti huomattavasti suuremman kuin 50% leikkausta Kreikan ulkomaisiin lainoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikan valtion ja pankkien velat ovat euromääräisiä. Eivät ne häviä mihinkään vaikka maa ottaisi käyttöön drakman. Ainoa tapa hävittää ne ilman jonkinasteista sopimuspakettia on maksujen laiminlyönti yksipuolisesti.
Suvereenilla valtiolla olisi tähän mahdollisuus, mutta hinta olisi kova. Todella kova.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin sitä, että omaan valuuttaan siirtyminen tarkoittaisi käytännössä kaikkien kansainvälisten sitoumusten enemmän tai vähemmän täydellistä laiminlyöntiä. Suvereenin valtion sisällä sen sijaan valtio todennäköisesti yrittäisi hoitaa vastuut taloustoimijoille mahdollisuuksien mukaan.
Oma valuutta ei auttaisi yhteenkään Kreikan akuuttiin tilanteeseen, sillä se vain ajaisi maan käytännössä vararikon ohella totaaliseen kaaokseen. Eli siihen, mitä persut toivovat peukut pystyssä.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrankin joku kokkari sanoo suoraan että kansan etujen ajaminen on perseestä. (jos ei stubbia ja väärin pelattuja CDS:iä lasketa)
”Oman valuutan käyttöönottoa haikailevien kannattaa muistaa, että Kreikka ei ole Argentiina. Maassa ei ole merkittävää vientiteollisuutta.”
– eikä tule niin kauan kun eurolla pelleilee valtio jossa koko BKT:n arvo on noin 10cnt
Ilmoita asiaton viesti