YYA-velvoite historian opetukselle ja tutkimukselle

Suomen virallisen ulkopolitiikan, Paasikiven-Kekkosen nimeä
kantavan rauhantahtoisen puolueettomuuspolitiikan kulmakivenä ovat hyvät ja
luottamukselliset suhteet Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Nämä suhteet ja
niiden edelleen kehittämisen näköalat kiteytyvät vuonna 1948 solmitussa
yhteistyö-, ystävyys- ja avunantosopimuksessa, joka asettaa päämääräksi
kansojemme välisen ystävyyden syventämisen ja kaikinpuolisen yhteistyön niin
talouden, kulttuurin kuin tieteenkin alueella.

Yliopisto- ja korkeakoululaitokselle asettuu erittäin
vaativa tehtävä suomalais-neuvostoliittolaisten ystävyys- ja yhteistyösuhteiden
vaalijana ja elelleenkehittäjänä. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa Suomen ja
Neuvostoliiton suhteista, niiden luonteesta ja historiasta sekä niistä
mittaamattomista mahdollisuuksista, joita yhteistyö Neuvostoliiton kanssa
Suomelle tarjoaa kaikilla elämän aloilla. Ennen kaikkea sen tehtävänä on
kasvattaa sivistyneistöä, joka sekä tiedollisesti että asenteellisesti kykenee
ymmärtämään Suomen ja Neuvostoliiton kansojen yhteiset perustavaa laatua olevat
edut ja yhteistyön Suomelle tarjoamat valtavat kehitysmahdollisuudet.

Historia-aineiden opetuksella on erittäin keskeinen sija
tämän tehtävän toteuttamisessa. Suomen ja Neuvostoliiton hyvät ja
luottamukselliset suhteet ja niiden edelleen kehittyminen voivat perustua vain
sille, että Suomen puolelta myönnetään näiden suhteiden hoidossa tapahtuneet
virheet ja laiminlyönnit ja otetaan oppia niistä. Tämä edellyttää jatkuvasti oikean
tiedon tarjoamista siitä politiikasta, joka johti Suomen sotaan Neuvostoliittoa
vastaan ja lopulta Natsi-Saksan rinnalle koko demokraattista maailmaa vastaan.

Kansojen välisen ystävyyden kehittäminen edellyttää tietoa
naapurimaan elämästä ja ihmisistä. Historia voi tehdä paljon tämän hyväksi tuottamalla
tietoa Neuvostoliiton historiasta, kulttuurista, talouselämästä ja
poliittisesta järjestelmästä – sanalla sanoen neuvostokansan rakennustyöstä ja
sen tuloksista.

Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden ymmärtäminen
edellyttää tietoa molempien maiden ulkopolitiikasta ja sen perusteista.
Historialla on tärkeä tehtävänsä esittää Paasikiven-Kekkosen ulkopolitiikan
historialliset edellytykset ja konkreettiset saavutukset. Suomen
valtiosopimukset ja Neuvostoliiton rauhanomaisen rinnakkaiselon ulkopolitiikan
vaiheet.

Yliopisto- ja korkeakoululaitos, historia-aineet mukaan luettuina,
ei ole edes välttävästi pystynyt täyttämään näitä sille kuuluvia tehtäviä.
Oikean tiedon sijasta historian oppikirjat valtaosalta joko vaikenevat kokonaan
tai antavat vääriä tietoja. Suurelta osin oppikirjat sisältävät suoranaista
perustelematonta neuvostovastaista parjausta. Tällaisen oppikirjamateriaalin
käyttö suuntautuu suoranaisesti Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteita
vastaan.

YYA-sopimuksen 25-vuotisjuhlavuonna on painokkaasti
vaadittava että yliopisto- ja korkeakoululaitos ottaa paikkansa Suomen ja
Neuvostoliiton ystävyyden lujittamisessa ja edelleen kehittämisessä.
Historia-aineiden kohdalla ensimmäinen askel tällä tiellä on neuvostovastaisten
oppikirjojen korvaaminen sellaisilla, jotka tarjoavat oikeaa tietoa
Neuvostoliitosta.

Historian
Opiskelijan Liiton
vuosikokous 31.3.1973

* * *

Alexander Stubbia lainatakseni: ”VMP”.

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu