Miksi Dragsvikiä ei lakkautettu?

Tänään uutisissa on tuotu esiin puolustusvoimien suuri
uudistus. Kun budjetista häviää yli puoli miljardia euroa euroja ja menojen
epätasapainon myötä yli 800 miljoonaa euroa, on selvää että sotaväki joutuu
rajujen supistusten kohteeksi.

Julkisuudessa on keskusteltu ennen kaikkea varuskuntien
lakkauttamisesta, mutta muutos on syvempi. Intiltä lähtee pois joukko
sotilasläänien esikuntia, joukko-osastoja ja aluetoimistoja. Lisäksi
puolustusvoimien tiedustelukeskus, viestikoelaitos, tekninen tutkimuslaitos,
materiaalilaitos, huoltorykmentti ja kansainvälinen keskus organisoidaan
uudelleen.

Joukko-osastoja lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä
kuusi:

  • Pohjois-Karjalan prikaati
  • Kotkan rannikkopataljoona
  • Ilmavoimien tekninen koulu
  • Pioneerirykmentti
  • Hämeen rykmentti
  • Lentosotakoulu

Lisäksi neljä joukko-osastoa yhdistetään osaksi muita:

  • Lapin ilmatorjuntarykmentti yhdistetään Jääkäriprikaatiin
  • RUK yhdistetään Maasotakouluun
  • Viestirykmentti yhdistetään Panssariprikaatiin
  • Tykistöprikaati yhdistetään Porin prikaatiin

Puolustusvoimien rauhan ajan henkilöstö laskee myös
uutisoitua enemmän: noin 15 000 henkilöstä 12 500 henkilöön.
Irtisanomisten lisäksi käytetään myös runsaasti ”luonnollista poistumaa”.

Radikaaleissa uudistuksissa yksi kysymys jää kuitenkin askarruttamaan.

Miksi Dragsvik säästyi leikkauksilta?

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu