Matemaattisesti mahdoton kansalaispalkka

Tänään on käyty kiivaasti keskustelua erilaisista perustulomalleista,
joita myös kansalaispalkan nimellä tunnetaan. Keskustelun aloitti
puoluetoverini Jaana Pelkonen, jonka blogaus oli hieman harkitsematon. Pelkonen
saikin juttuunsa kohtuullisen paljon kritiikkiä. Pelkosen olisikin hyvä
tutustua Lasse Männistön ajatuksiin aiheesta.
Minä en itse kuulu fanaattisiin kansalaispalkan tai perustulomallin
puolustajiin tai vastustajiin. Näen pointtia siinä perusajatuksessa, että kaikesta työnteosta olisi hyötyä. Tuloloukut ovat ihan oikeaa
todellisuutta ja niistä pitäisi päästä eroon. Kaiken työn pitää aina kannattaa
työn tekijälle. Ja jos kansalaispalkka
tarjoaa tähän ratkaisun, sitä pitää harkita.
Nyt esitetyillä perustulomalleilla on vain yksi ongelma: ne
eivät toimi. Ja niiden toimimaansaaminen on täysi matemaattinen mahdottomuus.
Vihreiden ja Vasemmistoliiton mallissa on kaksi perustavanlaatuista
vikaa:
Vihreiden mallissa kaavailtu
500 euron perustulo ei riittäisi kattamaan edes asumismenoja. Helsingissä halvimmankin
yksiön vuokra maksaa noin 600-700 euroa kuukaudessa ja tämän päälle tulee
muita väistämättömiä kuluja: ruoka, sähkö, vesi, liikenne, tietoliikenne jne.
Helsingissä säälliseen asumiseen ja elämiseen menee minimissään noin 1 000
– 1 200 euroa kuukaudessa.
Kun tämä totuus on selvinnyt Vihreille, he ovat alkaneet
kehitellä ihmeellisiä
selityksiä, kuten että juujuu, mutta byrokratiaa ainakin poistuisi.
Byrokratiaa saa poistua aika julmetulla tavalla, jotta
suurin yksittäinen tarveharkintainen erä – asumistuki – voitaisiin kompensoida.
Harkinnanvarainen asumistuki on niin suuri erä, että sitä ei
yksinkertaisesti voi jättää huomioimatta perustulomalleja kehitettäessä. Kaikki
asumisen tuet sivuuttavat mallit ovat hallinnollista näpertelyä.
Toinen Vihreän tai
Vasemmiston perustulon ongelma on sen hinta. Vaikka vihreät ja vasemmisto väittävät
muuta, heidän esittämänsä malli olisi käytännössä vain massiivinen tulonsiirto
työssäkäyvältä keskiluokalta Vihreiden ja Vasemmistoliiton äänestäjille.
Tarkastellaanpa asiaa lukujen valossa.
Suomessa on työssäkäyviä noin 2,5 miljoonaa henkeä ja
täysi-ikäisiä kansalaisia noin neljä miljoonaa. Vasemmistoliiton esittämässä
perustulomallissa kukin täysi-ikäinen saisi kuukaudessa 750 euroa massia.
(Vihreiltä sama on 500 euroa kuukaudessa, mutta eiköhän se kilpalaulannassa
nouse vassaritasolle).
Vuodessa perustulo maksaisi valtiolle 4 000 000 x
750 € x 12 = 36 miljardia euroa.
2,5 miljoonalta työssäkäyvältä täytyisi tätä varten kerätä
veroa 36 000 000 000 € / 2 500 000 / 12 = 1 200 euroa
kuukaudessa.
Kun keskituloinen suomalainen ansaitsee kuussa 2 700 euroa,
pelkän perustulon rahoittamiseen kuluisi
44 % keskivertokansalaisen bruttotuloista. Keskivertokansalainen saisi 1 200
euron panoksellaan 750 euroa perustuloa. Ei kuulosta kovin hyvältä diililtä, mutta
on ehkä vielä siedettävissä – keskiluokka täällä kaiken muunkin maksaa.
Mutta vihervasemmistolta on unohtunut, että kansalaisilta kerättävää veroa menee muuhunkin kuin sosiaaliturvaan.
Katsokaapa Juuso Pääkkösen mainiota budjetin visualisointia: http://talousarvio.juuso.org/
Vuodessa valtiolta menee sosiaaliturvaan kuuluviin maksuihin
rahaa suurin piirtein seuraavasti:
- Eläkkeet: 9 miljardia euroa
- Perhe- ja asumiskustannukset: 2,5 miljardia
euroa - Työttömyysturva: 2 miljardia euroa
Lisäksi kunnallisveron kautta sosiaali- ja terveysalalle
menee vuosittain noin 19 miljardia euroa. Tästä tosin valtaosa käytetään
terveydenhuoltojärjestelmän pyörittämiseen. Näppituntumalta arvioiden
perustulon kautta palautettaviin maksuihin voinee arvioida kuntien kautta noin viiden
miljardin euron potin. (Huomaattehan, että tästä laskelmasta on jätetty
tarkoituksella pois sairaudenhoitomenot, joihin perustulomallissa ei muutenkaan
ole tarkoitus koskea).
Yhteensä perustulon kautta palautettavissa oleviin maksuihin
menee rahaa nykyisellään noin 18
miljardia euroa. Vasemmistovihreässä mallissa rahaa pitäisi jakaa 36 miljardia
euroa. Eikä tämäkään riittäisi kun kaupunkilaisille pitäisi tarjota myös
asumisen tuki.
Käytännössä vihreiden
ja vasemmistoliiton esittämä malli tuplaisi valtion ja kuntien sosiaaliturvamenot.
Vaikka puolueen eminenssit muuta väittävät, heidän esittämänsä massia massoille
-malli ei voi olla mitenkään kustannusneutraali. Tällä mallilla kaiken
maksavan keskiluokan verotus kiristyisi massiivisesti.
Jos joku saa esitettyä toimivan ja kustannusneutraalin perustulomallin,
kuuntelen mielelläni. Sitä odottaessa joudun toteamaan, että rahaa ei saa
tehtyä tyhjästä.
Perustulon suurin viisaus lienee siinä että se poistaa tuloloukkoja ja mahdollisesti myös kiusausta tehdä harmaata työtä. Olisi hienoa jos keksittäisiin malli jossa olisi nämä piirteet perustulosta mutta se ei tulisi niin kalliiksi kuin Ossin mainitsemat mallit.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen on jo keksitty. Tarkoitus oli muuttaa verotusta kestävämmäksi ja kehittyvämmäksi entiteetiksi, mutta tietämättäni rakensin juurikin tällaisen perustulon kaavan. Toisin sanoen kaava syntyi niin ikään bonuksena ja toimii, koska verotuksen muutosehdotus toimii juuri siten miten pitääkin. Perustulon sijaan itse kutsun tätä hyvinvointituloksi (eng. well-being income), koska sitä se on ja hyvinvointi tuottaa lisää hyvinvointia, positiivisuus positiivisuutta ja niin edelleen.
Kyseinen malli, josta puhun, kattaa jokaisen yksilön vähimmäismenot yksilöllisesti riippumatta siitä missä asut ja mitä teet. Jäljelle jää vain se miten kukin toimii missä alueella sitten ikinä toimivatkin eli se kaikkein tärkein kysymys – miten.
Verotuksen muutoksen mahdollistamista varten otetaan käyttöön teknologia ja sovellukset. Sovelluksia suunnittelen tällä hetkellä. Teknologian taso meillä on jo riittävä, että voimme aloittaa tekemään muutosta tarpeeksi kattavasti. Kaikilla toki ei vielä ole älylaitetta saati useampaa kotona ja reissussa, mutta kaikenkattavuus tässä tapauksessa on lopulta väistämätöntä.
Verotuksen muutos ei yksin tosin riitä siihen mitä jahtaamme takaa, koska jotkut eivät näe mitä jahtaamme. Meidän tulee muuttaa niin verotusta, tulojen muodostumista, mutta myös oikeuskäytäntöä, sekä ajanhallintaa että tarpeiden kartoitusta. Viimeisenä mainittu tarkoittaa lähinnä yksilön omatoimista itsensä kartoittamista, jota kukaan muu ei pysty tekemään tämän puolesta. Voimme toki avustaa siinä toimimalla peilinä, mutta sen enempää kukaan ei valitettavasti pysty tekemään. Hyvä saavutus tämäkin tosin on.
Mitä tuloloukkuihin tulee, ne eivät ole pääasia perustulon piirissä. Ne ovat oireita, joiden ratkaisussa perustulo toimii pohjana, koska perustulo ratkaisee oireet aihettavan ongelman ydinsyyn eli logistisen ytimen. Perustulon pohjana taas toimii edellä mainitut muutokset.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs tuo ns. minun mallini tossa alla?
http://citycani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97253-muu…
Se kajoaisi myös sairauspäivärahoihin, mutta ei sentään sairauden aiheuttamiin lääke- ym. kuluihin.
Ja perustulohan siis toki leikkautuisi pois niiltä, jotka muutenkin tienaavat esim. 30.000 vuodessa, tai yli, eli todellinen kustannus ei todellakaan olisi tuo väittämäsi 36 miljardia, vaan paljon vähemmän.
Sitten on nuo vaikeammin arvioitavat ’tuotot’, eli taloudellisen toimeliaisuuden kasvu, entistä positiivisempi ilmapiiri, yrittämisenkin mahdollistuminen entistä useammalle…
Olen melko varma, että systeemin saisi kyllä viilattua sellaiseksi, että se todella toimisi, jos vaan poliittista ja muutakin tahtoa jostain löytyisi…
Ilmoita asiaton viesti
En oikein diggaa ajatuksesta jossa keskiluokka maksaisi korkeat verot, mutta ei hyötyisi niistä mitään. Lisäksi edes 700 euroa ei riittäisi säädylliseen elämiseen pääkaupunkiseudulla. Oikeasti tarvitaan se tonni.
Ilmoita asiaton viesti
Mäntylahti sanoo: ”oikeasti tarvitaan se tonni.”
Siksipä mallissani ensimmäiset 400 tienattua euroa saisikin tienata verovapaasti.
Ei tuossa maksumiehinä olisi pelkkä keskiluokka, (kuten nyt), vaan systeemin voisi tehdä toki myös sellaiseksi, että ne ns. rikkaimmatkin joutuisivat maksamaan, toisin kuin nyt.
Malli on täysi raakile, jonka kehitin tänään ton Pelkosen *avautumisen* ja sen poikimien kommenttien innoittamana. Aivan _varmasti_ siinä on korjattavaa, viilattavaa ja säätämistä, mutta peruidean _pitäisi olla toteutettavissa, ja huimasti halvempi kuin ensimietinnällä luulisi?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää pohdintaa, Kani.
Meillä on muistaakseni nykyisessäkin verotusjärjestelmässä pienten verojen osalta verovapaus. Jos en ihan väärin muista, ensimmäinen progressioporras taisi alkaa muutamasta tonnista. Tämä ei hirveästi auta, kun pienetkin tulot pienentävät *sosiaaliturvaa* heti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mutta kun pointti onkin siinä, että jos olisi perustulo, ei _olisi sosiaaliturvaa, vaan vain se perustulo, plus se verovapaus tiettyyn rajaan asti.
Ja sen jälkeen verot sitten nousisivat, mutta _aina_ siten, että enemmästä tulosta jäisi myös enemmän käteen, ehkä jotain miljooniin nousevia lukuunottamatta…
Ja todellakin, ei tuota mallia voi täysin, vain ja ainoastaan pääkaupunkiseudun kustannusrakenteen mukaan mitoittaa; muuallakin maassa ON elämää, ja toisaalta, pk-seudulla melkoisen iisiä repiä edes vähän tuloja vaikka sitt naapurin koiran ulkoilutuksesta, jos ei muuta keksi.
Älä tyrmää, vaan mieti! 😉
Ilmoita asiaton viesti
Vihreiden mallissa http://www.vihreat.fi/perustulo/malli/yksityiskohdat
kohdassa ”Perustulon lisäksi säilyy mahdollisuus tarveharkintaiseen toimeentulotukeen ja asumistukeen. Niiden taso säilyy nykyisellään, mutta niiden tuloharkintaa on sovitettava uuteen järjestelmään siten, että ne eivät aiheuta kannustinloukkua nykyiseen tapaan. Erityisesti sekava asumistuki kaipaa pikaisen kokonaisuudistuksen.” vähän kuitenkin viitataan siihen että vihreät eivät kuvittelekaan poistavansa aivan kaikkea asumistukea tai erikoistapausten tarveharkintaa pelkällä perustulolla.
Jatkossa samassa lähteessä ”Toimeentulotuen tarve vähenee yli 70 prosenttia ja asumistuen tarve yli 10 prosenttia. Tässä arviossa ei ole vielä edes huomioitu työn tekemisen kannattavuuden parantumista, joka vähentää tukien tarvetta entisestään.”
Tuossa lopussa on se juttu minkä takia keskituloisena kannattaa kannattaa myös itsekkäistä syistä perustuloa: Tekemällä matalapalkkatyöstä kannattavampaa se vähentää tuen tarvetta ja lisää työvoiman tarjontaa ja luultavasti matalimmilla palkoilla myös avoimia työpaikkoja.
Ja jos keskituloinen asuntolainanasa lähes maksanut haaveilee vielä yrittäjäksi ryhtymisestä, niin tuolla rahallahan sitä kuittaa aloitusvaiheen vähätuloisen ajan juoksevat henkilökohtaiset kulut…
Ilmoita asiaton viesti
Veron summa ei ole se ongelma. Ongelma on siinä, että yksilö ei saa itse jakaa verojaan prosentuaalisesti niiden hyödykkeiden kesken parhaaksi näkemällään tavalla, jotka veroilla katetaan.
Ilmoita asiaton viesti
(tosi pelkistäen)
Laskelmasi mukaan perustuloon menee tuplasti se, mitä nykyisiin (poistuviin) sosiaalimenoihin.
Keskituloinen suomalainen saisi yli puolet (perustulon vuoksi) kerättävästä verosta takaisin.
=
Keskituloinen hyötyisi perustulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Omassa hahmotelmassani valtio toimisi työttömälle eräänlaisena vuokratyöfirmana:
http://json.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68825-palkkat…
Ilmoita asiaton viesti
Häh?
Keskituloiset eivät todellakaan nykyään maksa puolia tuloistaan veroina.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkissäsi keskituloinen maksaa 1200€, koska perustulo. Ja saa 750€, koska perustulo. Erotus 450€ keskiluokkaisen tappioksi.
Tällä rahoitetaan (laskelmasi mukaan) 36mrd maksava perustulo.
Jostain rahoitetaan nykyinen (laskelmasi mukaan) 18mrd maksava sekalainen sosiaalikulujen soppa, joka poistuisi perustulon myötä.
Nykyisessä järjestelmässä keskituloinen maksaa 600€, koska sekalainen soppa. Eikä saa mitään, koska sekalainen soppa. Erotus 600€ keskiluokkaisen tappioksi.
Ilmoita asiaton viesti
>Keskituloiset eivät todellakaan nykyään maksa puolia tuloistaan veroina.
Kyllä maksavat, tässä laskelmat:
http://jouniflemming.fi/2012/01/11/tiesitko-etta-v…
Ilmoita asiaton viesti
Sitten muuttavat muualle. Jos ei itse kykene elättämään itseään esim. pk-seudulla, niin muuttakoot pk-seudun ulkopuolelle. Eikä tarvitse liikkua kuin muutaman kymmenen kilometriä.
Mikä velvollisuus minulla olisi tulevaisuudessa elättää työttömän pummin oikeus asua siellä missä haluaa?
Minä olen opiskelija yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista – 470e/kk riittää aivan loistavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kohtuullista, että esimerkiksi työttömyyden takia joutuu heitetyksi paitsi ulos asunnostaan, myös kotikaupungistaan.
Kaikilla ei tietenkään tarvitse olla panoluukkua Stadin menomestojen vieressä keskustassa, mutta lähiöasunnosta ulospotkiminen ei kuulu sivistysvaltioon.
Ilmoita asiaton viesti
Eli on kohtuullista asettaa työssäkäyvä suomalainen maksamaan se, että alkoholistiperhe saa edelleen majailla juuri siinä missä haluaa?
Ilmoita asiaton viesti
Yksilökohtaista alkoholismia tuottaa yhteiskunta, joka käyttäytyy, kuten mainitsit. On parempi antaa perheen olla siellä missä haluaa, koska tällöin yksilö yhteiskunnan osana ei tuota alkoholismia. Hyvinvointi (jonka osana on mm. päätös asua siellä missä haluaa) ei luo alkoholismia vaan ehkäisee sen syntymistä.
Ilmoita asiaton viesti
Elät siis pummilla itsekin, sen lisäksi sinulla on varmaan aika halpa vuokra jos tuolla summalla pärjäät.
Kannattaa huomioida myös että helsinki on haalinut afrikasta saakka tuhansia ihmisiä elämään pummilla ja järjestänut asunnonkin.
Luulisi että Suomalaisellakin olisi siihen oikeus.
Ilmoita asiaton viesti
Jättäisin mielelläni tällaisen ulkomaalaisvastaisen skeidan jauhamisen pois tästä ketjusta. Pysytään aiheessa, jooko?
Ilmoita asiaton viesti
Jos ei ole varaa asua helsingissä, voi hyvin muuttaa keravalle tai kirkkonummelle. Eivät ne ole mitenkään ihmeellisen kaukana.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö sinusta kyseessä ole epäkohta että suomen ulkopuolelta tuleville kaupunki järjestää kämpät mutta ei suomalaisille jotka haluavat mutta muualta suomesta työn perään ?
Mielestäni kyseessä on kylläkin yhteiskunnan harjoittama syrjintä oman maan kansalaisia kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkään en ihan ymmärrä tuota asumistuesta kiinni pitämistä. Tämä kai liittyy jotenkin siihen kuntalakiin ja jotain hämärää että jokainen suomalainen saa valita asuinkuntansa tms.
Asumisen suora subventointi nostaa asumiskustannuksia, alle nykyisten hintojen ei kenelläkään ole tarvetta asua, koska yhteiskunta maksaa erotuksen.
Toisaalta. Niillä paikkakunnilla joissa on enemmän työtä tarjolla, on myös kalliimmat asunnot. Tämä liittyy varmaankin siihen harhakuvitelmaan, että työtön kiertelisi koputtelemassa ”työpaikkojen” oville fyysisessä olemuksessaan päivät pitkät.
Ilmoita asiaton viesti
Virtanen
Maksat siis kaiken tuolla summalla. 470€? Ihan kaiken?
Ilmoita asiaton viesti
Tervetuloa opiskelijan arkeen. Kokeile huviksesi.
Ilmoita asiaton viesti
Opiskelijoilla on erityinen asumisjärjestely. Ei meillä ole soluasuntoja joka lähtöön.
Juttu olisi toinen, jos soluasunnot (tai niiden hintaiset asunnot) olisivat yleisesti ottaen vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole opiskelijalla edes vaikeaa. Vuokraan (250e) kuuluu sähkö, vesi ja 100M netti. Safkaan menee päivässä 3e, eli arvioiden noiden kulujen jälkeen käteen jää vielä pari hunttia. Ne menee sitten enimmäkseen varmaan viinaan ja muuhun opiskelijaelämään.
Ilmoita asiaton viesti
Jaana Pelkosen juttu oli hyvä. Sitä todistaa myös sen saama raivokas vastustus ilman asiaperusteita.
Minua pohdituttaaa mm. se, onko perustuloa tai vastaavaa missään mailmassa. Jos ei ole, niin miksi ei? Jos on, niin millainen on järjestelmä ja mitkä ovat siitä saadut kokemukset? Olen varma, että Suomessa ei ole neroutta keksiä esimerkiksi pyörää, joka taitaaa olla fantastinen, mutta jo käytössä.
Parempi olisi taatusti edetä vähin askelin ja korjata suomlaista järjestelmää. Tulevaisuudessa on odotettavissa vain ja ainoastaan kiristyvää taloutta sekä hyvinvointivaltion alasajoa. Miten selviämme on suomalaisten ydinongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Erland,
Kyllä siinä ketjussa niitä asiaperusteita löytyy ns. roppakaupalla, jos vaan viitsit lukea ns. ajatuksella.
Pelkosen avauksessa niitä sensijaan ei ollut, vaikka miten päin sitä kääntäisi.
Erland kirjaili: ”Olen varma, että Suomessa ei ole neroutta keksiä esimerkiksi pyörää, joka taitaaa olla fantastinen, mutta jo käytössä. ”
Hiukkasen kryptinen oli lauselmasi, mutta siis ei, perustulo ei ole mikään suomalainen keksintö, mutta kyllä siitä täällä varmasti osattaisiin viilata _toimiva versio, jos niin halutaan.
On tuota muuten kokeiltukin, aika pienessä mittakaavassa, tosin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo#Namibian_pe…
Vähin askelein eteneminen on sama asia kuin lisätä sitä perhanan byrokratiaa ja systeemin jyräämistä yksilön yli vielä entisestäänkin. Ei kiitos!
Jos perustulo toteutettaisiin fiksusti, edessä voisi olla paljon muutakin kuin tuota povaamaasti kiristyvää taloutta ja hyvinvoinnin alasajoa… maalaisjärjellä ajatellen, sellaisessa umpikujassa kuin nyt olemme, olisi suorastaan _pakko kokeilla jotain aivan uutta, jotta tästä päästäisiin oikeasti eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
”Olen varma, että Suomessa ei ole neroutta keksiä esimerkiksi pyörää…”
Älä nuolaise ennen, kuin tipahtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ossille
http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/13/miksi…
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/09/03/mihin…
”rahaa ei saa tehtyä tyhjästä” ei toki, siksi raha onkin aina myös velkaa, eli nolla.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin rahaa saa tehtyä tyhjästä ja on tehtykin: *markkinat* kykenevät siihen, mutta valtio ei.
Kaikki raha ennen Euroopan fiat-rahakokeiluja syntyi siinä mielessä tyhjästä, että markkinat loivat rahan varsinaisen arvon hyväksymällä rahaa vastineeksi työsuorituksista tai hyödykkeistä oletuksella, ettei kyseiselle vaihtotapahtumalle ole korvaavaa vastinetta. Fiat-raha muutti tämän oletuksen osittain: sekä valtion painama raha, että valtion verottama raha näyttää ja tuntuu samalta, mutta se mahdollistaa pienelle poliitikko-, ja pankkiirieliitille ostamisen markkinoilta ilman tehtyä työtä. He ostavat joko omissa nimissään tai ”yhteiskunnan” nimissä.
Perustulomalliin sovellettuna valtion tulo markkinoille ajatuksella, että Ossin pitää maksaa Rikulle rahaa, jotta Riku voi ostaa Ossilta hyödykkeitä, ei luo markkinoita, eikä luo rahaa, vaan tuhoaa sitä. Perustulomalli tekee tuottajista yhä tiiviimmin loiseläjien orjia. Entisen mantran sijasta, että duunari ansaitsee työnteostaan palkan, perustulomallit yrittävät kertoa, että ”perus”palkka kuuluu duunarille myös ilman työntekoa ja jos hän tulee töihin, niin siitä kuuluu hänelle bonus.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkkaan ottaen rahan luonti tyhjästä on (keskus)pankeille annettu temppu, mutta ehkä emme kuitenkaan lähde tässä zeitgeistin ihmeelliseen maailmaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voidaan myös ajatella, että perustulo pitää ihmistuotantokoneiden rattaat öljyttyinä, jotta ne pystyvät allokoitumaan paremmin töihin ja pysymään paremmin tuotantokunnossa. Maanomistajalla on sen sijaan oikeus vaatia hänen maillaan käytettävän hänen nimeämäänsä valuuttaa vaihdon välineenä.
Lisäksi asiassa on myös inhimillinen puoli. Täydellisessä kapitalismissa vain oman kehonsa omistavalla ihmisellä ainoa tulonlähde on hänen oman kehonsa työllä ansaittu palkka markkinoilta. Täydellisessä kapitalismissa kuitenkin niin ihmiset kuin yrityksetkin voivat mennä konkurssiin eli tuhoutua.
Vertauskuva: Jos olet syntynyt heinätalikoksi ja maatalous koneellistuu, sinulle ei ole enää käyttöä ja kuolet. Voit toki yrittää muuttua traktoriksi, mutta aina yrittäminen ei tuota tulosta. Vaarallinen tilanne syntyy kuitenkin silloin, jos/kun markkinoilla syntyy sellainen tilanne, että 5-30% väestöstä ei kykene taidoillaan ansaitsemaan elantoaan markkinoilta. Tällöin yhteiskuntarauha on vaarassa tuhoutua. Tämä on odotettavissa oleva skenaario puhtaassa kapitalismissa, sillä talous pyrkii automatisoitumaan. Ihmismassojen tarpeet eivät laske loputtomiin ja varsinkaan yhtä nopeasti kuin heidän tuottavuutensa kasvaa, kun taas koneiden evoluutiolla ei vastaavia rajoitteita ole näköpiirissä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä on odotettavissa oleva skenaario puhtaassa kapitalismissa, sillä talous pyrkii automatisoitumaan.”
Automatisointi eli ihmisen vapauttaminen työnteosta on teollistumisen ajatus, ei kapitalismin. Kapitalismi edesauttaa tätä ajatusta, mutta ei suoraan omaksu sitä vapauttamisen näkökulmasta vaan säästöjen näkökulmasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Ossin pitää maksaa Rikulle rahaa, jotta Riku voi ostaa Ossilta hyödykkeitä”
Tämä on nykyinen malli, jos oletetaan että Riku on vaikkapa työtön ja Ossi on veronmaksaja. Perustulomalli ei muuta tätä mihinkään suuntaan.
Täydellisen vapaan markkinatalouden ihannoija voi vastustaa perustulomallia argumentoiden ”tämä ei ole minun utopiani”, se ei kuitenkaan anna mitään sille keskustelulle, jossa perustulomallia verrataan nykyiseen järjestelmään.
”valtion tulo markkinoille”
Pysytelkäämme siinä realismissa jossa elämme ja pohdimme perustulon sovittamista siihen, emmekä ajattele että elämme nyt tai lähitulevaisuudessa laissez-faire-mallissa, johon olisimme sovittamassa perustuloa. Valtio on mukana markkinoilla. Valtion toiminta esimerkiksi tulonsiirtojen muodossa ohjaa markkinoiden toimintaa ja markkinoiden kehittyminen vaikuttaa siihen kuinka valtio toimii.
”Entisen mantran sijasta, että duunari ansaitsee työnteostaan palkan, perustulomallit yrittävät kertoa, että ”perus”palkka kuuluu duunarille myös ilman työntekoa ja jos hän tulee töihin, niin siitä kuuluu hänelle bonus.”
Juuri näin, kuitenkin pienellä erotuksella. Käsitteillä on merkitystä. Palkka on ja sen tulisikin olla termi jota käytetään korvauksesta, jonka saa työnteosta. Tulo voi olla mitä vaan tuloa, vaikkapa palkka-, pääoma- tai perustuloa.
Oma ajatukseni olisi ottaa perustulon rinnalle kansalaispalkka. Se korvaisi entiset ”suojatyöpaikoiksi” kutsutut pestit ja edistäisi yritystoiminnan kaltaista yritteliäisyyttä, jonka harjoittaminen ei nykyisessä yhteiskunnassamme ole mahdollista (tai ainakaan järkevää). Se olisi liukumaväli tulonsiirtojen varassa elämisen ja ”oikeissa” töissä olemisen välillä.
http://json.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68825-palkkat…
Ilmoita asiaton viesti
Se ei suinkaan ole matemaattinen mahdottomuus vaan täysin mahdollinen.
Kaikki muu tällä hetkellä on matemaattisia mahdottomuuksia täynnä..kuten eläkeiän noston pelastava vaikutus,palkkojen leikkaus jne.. kaikki nuo ovat matemaattisesti mahdottomia positiiviselta vaikutukselta.
Saati sitten kansantaloudellisesti ajateltuna valtion velkojen pois maksaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Jään odottamaan malliasi, Vellu.
Ilmoita asiaton viesti
Kokeillaan sitä talousdemokratiaa,vaikka pankkiirit sitä vastustaakin
Ilmoita asiaton viesti
funktionaalinen rakoitus on esitelty raha ja talous -blokissa
Ilmoita asiaton viesti
Ossin kirjoitus on jo siltä osin virheellinen, että Vasemmistoliiton mallissa jokainen saisi 620 euron perustulon. 750 euroa on katto kaikille tukimuodoille, ja tuo ylimääräinen 130 euroa muodostaa syyperusteisen lisän.
Vasemmistoliiton malliin voi tutustua täällä: http://dl.dropbox.com/u/4740043/jaettavia/keskuste…
”Tässä esitetyt perusturvan parannukset aiheuttavat julkiselle taloudelle yhteensä noin 1,2 miljardin euron vuosittaisen menoerän. Lisäksi verotettavan tulon alarajan nostaminen 10 000 euroon aiheuttaa 2,4 miljardin tulonmenetyksen julkiselle taloudelle. Nämä molemmat on jo huomioitu Vasemmistoliiton veromallissa.
Perustulouudistus perusturvan nostamisen jälkeen edellyttää verotusjärjestelmän muutosta: 620 euron perustulo yhdessä 750 euron perusturvan kanssa mahdollistuu esimerkiksi sellaisen tuloveron tuotoilla, joissa pienimmistä perustulon ylittävistä tuloista perittäisiin 30 prosentin vero ja suurimmista tuloista 57 prosentin vero”
Kannattaa huomata, että tässä on vain yksi malli muiden joukossa.
Ilmoita asiaton viesti
No eipä tämäkään aivosaaste kauaksi Pelkosesta jäänyt.
En ymmärrä ajatusta, jossa Kokoomuslainen poliitikko yhtäkkiä vinkuu, että perustulossa on virhe, koska ”sillä ei maksa vuokria”. Eikös ideana kuitenkin olisi se työllisyys?
Asumistuen sijaan perustulo korvaisi opintotuen, työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, minimivanhempainrahan, toimeentulotuen, sekä joitain muita minimitukia. Eikös nämä jo yksinään olisi erittäin hyvä syy siirtyä perustuloon?
”Toinen Vihreän tai Vasemmiston perustulon ongelma on sen hinta. Vaikka vihreät ja vasemmisto väittävät muuta, heidän esittämänsä malli olisi käytännössä vain massiivinen tulonsiirto työssäkäyvältä keskiluokalta Vihreiden ja Vasemmistoliiton äänestäjille.”
Ja tämä. Nytkö leimaat koko vihreiden ja vasemmiston äänestäjät työssäkäyvän keskiluokan ulkopuolelle? Sietäisi hävetä! Vielä tämän lisäksi järkyttävä asiavirhe: Perustulo korottaisi alemman ja keskiluokan tuloja, kiristäen varakkaimpia. En itse sorru väittämään, että rikkaimmat äänestävän vain yhtä puoluetta, sillä haluan vielä uskoa ettemme äänestä tilinauhan mukaan. Kumma juttu kuitenkin, ettet muistanut mainita asiaa.
Jos perustulon matikkapuoli menee sinulta yli hilseen, ota easysti. Laitamme hommiin joilta se hoituu. Ota vain rennosti mukava istumaote, ja anna muiden hoitaa homma kotiin. Perustulo on go-go.
Ilmoita asiaton viesti
Perustuloa on markkinoitu sillä ajatuksella, että se on KAIKILLE tuleva etuisuus. Siis myös minun kaltaiselleni työssäkäyvälle kohta keski-ikäistyvälle miehelle.
En ole opintotuen, työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, minimivanhempainpäivärahan, toimeentulotuen tai muun vastaavan minimituen nauttija. Nyt esittämäsi mallin mukaan yht’äkkiä ”kaikille tuloista riippumaton” perustulo olisikin vain edellä mainitut etuudet korvaava yhteinen harkinnanvarainen rahanjakomekanismi?! Mikä ihmeen ”perustulo” tai ”kansalaispalkka” se sellainen on?
Vihreiden ja vasemmiston esittämä perustulomalli nimen omaan kiristäisi keskiluokan verotusta ja radikaalisti kiristäisikin.
Jään mielelläni odottamaan Wihdinheimon mallia, jossa tyhjästä luodaan rahaa. Luvut tiskiin kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, verotusta kiristettäisiin rajusti, mutta käteen jäisi silti enemmän. Saisit veronmaksusi jälkeen vielä perustulon, joka siis korjaisi korkeampaa verotusta. Osmo Soininvaaran SATA-komiteassa esittelemä malli on hyvin kehityskelpoinen, jossa on myös laskettu perustulon toteuttamisen kustannuksia yms. Suosittelen tutustumaan.
On kuitenkin totta, että vihreiden ja vasemmiston malli on keskustelunavaus – ei mikään ”näin sen on pakko mennä” -juttu. Perustulo on avoin idea, josta voidaan yhdessä muokata mahdollisimman toimiva järjestelmä. Minusta tätä mallia pitäisi ehdottomasti kokeilla käytännössä pienellä alueella, ja tutustua tuloksiin rauhassa. Silloin on ne faktatkin tiskissä.
Mitä tulee minun ratkaisuuni yhteiskunnan ongelmiin, olen tutustunut NASA:n entisen tiedemiehen Douglas Malletten luentoihin, joissa hän puhuu nykyisen yhteiskunnan ongelmista ja tarjoaa vaihtoehtoa. Linkki löytyy tästä:
http://www.youtube.com/watch?v=77wGCsVe2Ik&feature…
PS: Raina kestää 1,5h.
Ilmoita asiaton viesti
No vihreiden mallista on tuolla lukuja, niille jotka niihin haluavat tutustua:
http://www.vihreat.fi/perustulo/malli/yksityiskohdat
Lienisi reilua verrata noita lukuja simulaatioissa käytettyyn 2004 tilanteeseen
Siellä vedetään yhteen seuraavasti
# köyhimmän kymmenyksen tulot kasvavat suhteellisesti eniten
# keskituloisten tulot kasvavat keskimäärin hieman
# suurituloisten tulot pienenevät hieman, ennen kaikkea rikkaimman kymmenyksen
Ja vaikka joillekuille kokoomuksessa tuo viimeinen kohta voikin olla paha, kannattaa huomata että helpommin saatavissa oleva työvoima ja yleinen taloudellinen toimeliaisuuden kasvu vaikuttanee eniten juuri tuohon porukkaan. Perustulon välilliset vaikutukset ovat luultavasti kuitenkin välittömiä vaikutuksia huomattavasti suurempia.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan vielä tästä vuokrien maksusta kun se kerran tuntui olevan vaikeaa: ongelma nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä on se, että työttömän mennessä töihin hänen saamansa julkinen tukiraha pienenee nopeasti ja voimakkaasti. Tämä luo aivan selvän kannustinloukun: töihin ei kannata mennä kun käteen jää kovin vähän pitkistä päivistä.
Tämä kannustinloukku on se ongelma, jota perustulomallilla yritetään korjata. Suunta on oikea, mutta toteutustapa väärä kun asumistuen vaikutus aktiivisesti unohdetaan.
Asumistuki on niin suuri osa tarveharkintaista sosiaaliturvarahaa, että se on pakko ottaa kokonaismalliin mukaan. Muuten homma jää hallinnolliseksi näpertelyksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä blogi, kehun tässä vastauksessa sitä samalla. Kaikista asioista en kuitenkaan ole ihan samaa mieltä ja kyselisin siksi tarkennuksia.
Luulisitko asumiskustannusten liikkuvan mihin suuntaan, jos ”massoilla ei ole massia” asuttaa Suomea? Nykyinen hintatasohan johtuu siitä, että kansalaiset ovat valmiita tunkemaan näin monta euroa kodistaan. Mainittakoon esimerkiksi vähän yli 10 vuotta sitten Helsinkiin muuttaessani opiskeluja varten nimenomaan opintotuen päälle tuleva asumistuki oli korkeampi kuin muualla Suomessa.
Väitteeni on, että jos tuota korotusta – tai asumistukea ylipäätäänkään – ei olisi olemassa niin Helsingin yliopiston luentosalit ammottaisivat tyhjillään ja asialle alkaisi tapahtua jotain. Todennäköisesti siis asumiskustannuksiin tulisi jonkinlainen tarkistus. Epäilen, ettei se ole oikein kenenkään etu pitää kalliita tuotteita tyhjän panttina kaupan?
Toinen kysymykseni liittyy siihen, jotta missä määrin olet ottanut huomioon rahan kierron vaikutukset? Paljonko lisää verotuloja tulee siitä, kun perustulolla voi ilmeisesti pitää parempaa kysyntää yllä (koska laskelmissasi se nostaisi kustannuksia niin olettamus on, että kuluttajille jää enempi rahaa kouraan) ja mikä on mahdollisesti tämän lisääntyneen kysynnän työllistämisvaikutus? Tästä en huomannut edes suuntaa antavia pohdintoja, tarkkoja laskelmia on vaikea antaa koska yksilötasolla rahankäytön päätökset ovat likimain mahdottomia seurattavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Luulisitko asumiskustannusten liikkuvan mihin suuntaan, jos ”massoilla ei ole massia” asuttaa Suomea? Nykyinen hintatasohan johtuu siitä, että kansalaiset ovat valmiita tunkemaan näin monta euroa kodistaan. Mainittakoon esimerkiksi vähän yli 10 vuotta sitten Helsinkiin muuttaessani opiskeluja varten nimenomaan opintotuen päälle tuleva asumistuki oli korkeampi kuin muualla Suomessa.
Väitteeni on, että jos tuota korotusta – tai asumistukea ylipäätäänkään – ei olisi olemassa niin Helsingin yliopiston luentosalit ammottaisivat tyhjillään ja asialle alkaisi tapahtua jotain. Todennäköisesti siis asumiskustannuksiin tulisi jonkinlainen tarkistus. Epäilen, ettei se ole oikein kenenkään etu pitää kalliita tuotteita tyhjän panttina kaupan?
Ensinnäkin: Mikä pakko Helsingin yliopistolla on olla kiinteistöjä Helsingin keskustaan? Ei mikään. Kaikki kiinteistöt voidaan hyvin siirtää Itä-Helsinkiin, jossa opiskelijoilla on enemmän varaa asua.
Toiseksi: Mihin tarvitaan luentosaleja? Ei mihinkään, koska luento on äärettömän epäefektiivinen tapa siirtää tietoa, kun meillä on käytössä Internet. Luennot laitettakoot Internetiin, josta opiskelijat voivat ne katsoa omalla ajallaan. Ainoastaan pienryhmissä ja seminaareissa on jotain hyötyä siitä, että ollaan läsnä.
Kolmanneksi: Jos ihmisillä ei ole varaa asua Helsingissä, joka johtaa siihen, että työvoiman tarjonta alueella laskee, on oletettavissa, että palkat ennen pitkää alkavat nousemaan. Jos Helsingissä asuminen on niin pirun kallista, niin kaiketi sitten kannattaa maksaa siivouksestakin se 10-15 euroa tunnilta, jolla ihminen pystyy kustantamaan yksiön tai kaksion Helsingistä. Let the market work.
Ilmoita asiaton viesti
Lampelto
”Mihin tarvitaan luentosaleja? Ei mihinkään, koska luento on äärettömän epäefektiivinen tapa siirtää tietoa,”
Päin vastoin luento tarjoaa parhaimmillaan ylivertaisen tehokkaan, interaktiivisen tavan siirtää tietoa. Samalla se saattaa toimia läsnäolopakon ansiosta jonkinlaisena sosiaalisena turvavyönä elämänhallinnassa. Erityisesti tämä pätee pienryhmissä ja kun opettaja on hyvä.
On totta, että monet eivät luentoja kaipaa. Toisaalta monet niitä tarvitsevat. Ei siis ole yhtä totuutta tässäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Päin vastoin luento tarjoaa parhaimmillaan ylivertaisen tehokkaan, interaktiivisen tavan siirtää tietoa.
Kokemukseni Tampereen yliopistosta puhuu toista. Suurin osa luennolla istuu suut supussa ja rohkeimmat 5 ehkä kehtaavat avata suutaan, joka taas itse asiassa ärsyttää monia luennolla istujia. Kuitenkin ne, jotka eivät avaa suutaan luennolla kertaakaan ovat itse asiassa turhaan luennolla, jos eivät osallistu. Luento on ensi sijassa yksisuuntainen tiedonantosessio, joka ei palvele tarkoitustaan erityisen hyvin.
Samalla se saattaa toimia läsnäolopakon ansiosta jonkinlaisena sosiaalisena turvavyönä elämänhallinnassa. Erityisesti tämä pätee pienryhmissä ja kun opettaja on hyvä.
Pienryhmissä ja hyvän opettajan ohjauksessa lisäarvoa voi syntyä. Sosiaalisena turvavyönä en luentoa oikein pitäisi. Sen sijaan opettajan valmentamat soveltavat ryhmätyösessiot voisivat toimia, joissa opiskelija on omaksunut tiedon etukäteen kirjoista ja vaikkapa Youtubesta ja tentinyt itsenäisesti.
On totta, että monet eivät luentoja kaipaa. Toisaalta monet niitä tarvitsevat. Ei siis ole yhtä totuutta tässäkään.
Tarvitsevat mihin? Parempi olisi, että laitetaan opiskelijat itsenäisesti omaksumaan kirjoista ja videoluennoilta tiedot ja sosiaalisuus sen sijaan hoidetaan soveltavissa opettajan valmentamissa ryhmätyöharjoituksissa. Yksisuuntaisesta tiedonannosta tulisi luopua, sillä se lamauttaa. Kollektiivinen yksisuuntainen opetussessio on äärettömän tehoton. Jos kysymys on motivaation puutteesta, niin asia voidaan korjata siirtymällä opintotuessa suoriteperusteiseen järjestelmään, jossa rahaa tulee vasta suorituksen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Lampelto: Asuin Helsingissä Kivikossa HOAS:n kämpässä. En sitten tiedä miten kukin määrittelee Helsingin keskustan. Opiskelija-asunto oli vain minun henkilökohtaisesti kokema (kun olin kerran opiskelija) subventointi asuntojen hintojen korotukseen. Pointti oli, että jos ei tule tuollaisia tukia (siis muitakin tukia kuin OPISKELIJOIDEN asumistukea) niin valtaosa Helsingin asunnoista on tyhjillään. Se käy tappiolliseksi niiden omistajille, joiden olisikin syytä tarkistaa hinnoitteluaan alas.
Luentojen mielekkyyteen en ota kantaa, jokaisella on varmasti oma näkemys niistä.
Sen sijaan se, että jos nostamme palkkatason sille tolalle, että Helsingissäkin olisi varaa asua ilman subventiota niin tämä maa kadottaa lopullisesti kilpailukykynsä. Maastamme muodostuu Pohjolan Kreikka.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen susiraja kulkee Bulevardia pitkin ja toinen Forumin kohdalta.
Ilmoita asiaton viesti
Citycani hyvä. Kiitos minun kirjoitelmaani tekemästäsi vastineestasi, joka laittoi ajattelemaan.
Antamassasi linkissä kirjoitetaan mm: ”Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten”.
Näin taitaa tuo perustulo olla vai mitä? Siis ehdoitta.
Mielnkiintoista on ensinnäkin laskea, koska se lienee mahdollista, kuinka paljon meille kaikille voidaan maksaa ilman mitään perusteluja. Sinä ja minä sekä Hentun Liisa saamme kaikki yhtä paljon, mutta kuinka paljon?
Antamassasi linkissä mainitaan myös, että
”Perustulojärjestelmää ovat kannattaneet monet taloustieteilijät, tunnetuimpana monetarismin kehittäjänä tunnettu Milton Friedman. Perustulojärjestelmältä edellytetään yleensä tasaveroa ja vapaita työmarkkinoita, jotta rahoitus mahdollistuisi ja työn löytäminen olisi helppoa”.
Tuo Friedman ja nuo ehdot taitavat olla aikamoinen kirosana meidän tasa-arvoista yhteiskuntaa edistävien joukossa. Hänen oppilaidensa mm. ns. Chicagon poikien jäljet Etelä-Amerikassa ovat huonot noin ikäänkuin minimaallisesti sanottuna.
Nabiassa kokeilemista en oikein pidä validina enkä haluaisi Suomen seuraavan sitä. Toisaalta olihan siellä suomalaisia lähetyssaarnaajia pilvin pimein. Ahtisaari on Namibian sankari ja Toivo Toivo heidän itsensä merkittävä ministeri.
Vähin askelin eteneminen saattaa olla Citycanin mielestä tylsää, mutta miten olla varma, että suuri kertamuutos ei johda typeryyksiin?
”Jos perustulo toteutettaisiin fiksusti?”
Tuosta minä todella pidän. Siis jos. Jos on suomen kielen suurimpia sanoja. Siis, jos me kaikki suomalaiset tekisimme kaiken oikein ja fiksusti, niin eläisimme lähes paratiisissa. Siis jos.
Olen Citycanin kanssa absoluuttisesti samaa mieltä, että jotain tarttis tehdä.Mutta mitä? Minä käyttäisin mieluusti tervettä kaupunkilaisjärkeä en maalaisjärkeä.
JK Emme elä yksin. Niinpä on ajateltava myös niitä kaikkia, jotka ehkä joutuvat maksumiehiksi saamatta mitään. Miten he suhtautuvat? Esimerkiksi lapsilisiä ei Suomessa ole poistettu edes Wahlroosilta, koska on ajateltu, että varakkaat eivät halua olla pelkkiä maksumiehiä.
Ilmoita asiaton viesti
Erland, linkitin tohon omaan avaukseeni jo tossa ylempänä, mutta teen sen nyt uudelleen (anteeksi, Ossi), koska se vastaa ainakin joihinkin tässä esittämiisi kysymyksiin…
http://citycani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97253-muu…
Kyllä tuon tyyppisessä mallissa ihan kaikki saisivat jotain. Jos eivät puhdasta rahaa, niin ainakin laadukkaampaa elämää, kun ympärilläkin olisi enemmän vähemmän synkeitä kanssaeläjiä.
Ja niin, lapsilisäpulmankin tuossa näköjään ratkaisseeksi, vaikka en sitä alunperin hirveen paljoa miettinytkään. 😉
Jos ihan kynsin hampain halutaan pitää kiinni siitä, että miljoonatuloinenkin saa pitää lapsilisänsä (mikä on mielestäni kyllä väärin), voisi sitten ajatella, että tuo lapsen kansalaispalkka olisi joka tapauksessa aina ns. veroton.
Tosin, silloin, ehdottaisin sen suuruudeksi korkeintaan 100 euroa, jotta valtionbudjetti ei kaatuisi sitten siihen. (Ja taas kärsisivät ne köyhät, mutt… jos se olisi se hinta, joka systeemin hyväksyttävyydestä pitäisi maksaa, menköön!)
Ilmoita asiaton viesti
Ossi, Kansalaisilta kerätään perustulossa veroja täsmälleen yhtä paljon kuin heille maksetaan, joten kansantalouden näkökulmasta perustulon aiheuttama nettoveroprosentti on täsmälleen nolla.
Mielestäni on groteskia, että edes puhut keskituloisten verotuksesta, koska keskituloisten nettoverotus on nykyisellään yli 60 prosenttia, kiitos erityisesti Kokoomuksen ajaman politiikan, jossa rikkaimman prosentin nettoveroja on leikattu samalla kun keskiluokan, erityisesti PK-yrittäjien verotaakkaa on lisätty. PK-yrittäjiä on hyvä verottaa, koska he ovat maamme suurin työllistäjä ja todellisen vaurauden luojia, vaikkei kukaan heitä koskaan muistakaan. Verotuksen painopiste pitäisi siirtää pois työn verottamisesta kokonaan
Jotain laskelmia, arvonlisäveron kiristys ja tuotto nousisi perustulossa noin 7 miljardia euroa, koska kansalaisten ostovoima lisääntyisi.
Rikkaimman prosentin (pääoma-) tuloverojen kiristyksellä saavutettaisiin kahden miljardin euron lisätulot.
Verohallinnon (yksinkertainen tasavero) ja sosiaaliturvan byrokratian poistosta, seuraisi suorat noin 2 miljardin euron säästöt julkisella sektorilla, mutta erityisesti yrityksien taloushallinnassa. Tasavero, jossa ei ole verovähennyksiä tekisi yritysten palkanmaksusta yksinkertaista.
Perustulo poistaisi työntekijöiden palkkaamisen liittyvän yritysriskin. Jos firman liikevaihto on 200 000 euroa, millä Yrittäjä elättää itsensä. Jos hän haluaisi palkata yhden (1) ihmisen töihin, niin liikevaihto pitäisi nousta 422 000 euroon ja pysyä siellä. Tämä tuplaa yritysriskin. Perustulossa yrittäjä voi vain palkata työntekijöitä tarpeenmukaan osa-aikaisella työsopimuksella ilman yritysriskin tuplaamista, koska voi teettä vain sen työn mille on tarvetta. Tämän takia yhteiskunnassamme jää älyttömästi tuottavaa työtä tekemättä.
Perustulo vapauttaisi kymmeniä tuhansia korkeasti koulutettuja ja motivoituneita valtion virkamiehiehiä tuottavan työn piiriin. Byrokraattien vapauttaminen lisäisi tuottavuutta noin 2 miljardilla eurolla.
Eläkeläisille ei tarvitse perustuloa maksaa, koska he saavat jo perustuloa eli eläkettä. Kuten Nusut ehdottivat, niin voitaisiin laittaa perustuloon porrastus eläkeläisille. Näin voitaisiin lakkauttaa koko menneiden aikojen epäreilu työeläkejärjestelmä ja pitää vanhukset osa-aikaisessa työssä aina 75-vuotiaiksi saakka, kuten Ruotsissa ehdotettiin.
Perustulo voidaan maksaa osittain myös veronpalautuksena. Näin ainoastaan ansiotuloja tai työkyvyttömyyseläkettä saavat saisivat perustulon täysimääräisenä. Pieni- ja nollatuloiset joutuisivat tyytymään vähempään kuin keskituloiset. Tämä tukisi perustulon ajatusta enemmän keskiluokkaa ja yrittäjyyttä tukevana taloudellisena järjestelmänä, joka luo kotimarkkinoille kysyntää verottamalla automaatiota ja halpatyövoimaa, sen sijaan että se olisi köyhäinapua (keskiluokalta köyhille). Itse olen ehdottanut 700 euron käteisosaa, jonka päälle saisi enintään 350 euron veronpalautuksen, mikäli maksaa kuukausittain vähintään 350 euroa veroja.
Perustulo voidaan toteuttaa myös negatiivisena tuloverona. Näin meidän ei tarvitse maksaa perustuloa käteisenä ja siten kierrättää suuria määriä rahaa yhteiskunnan hallinnon kautta, vaan perustulo voidaan kuitata suoraan verotuksessa, jos otetaan samalla käyttöön yksinkertainen tasavero. (Kokoomus tosin taitaa vastustaa tasaveroa, koska se parantaisi esimerkiksi PK-yrittäjien asemaa suurpääoman omistajien kustannuksella.)
Apple tekee tänä vuonna 40 miljardin dollarin tuloksen. Mitäs luulet paljonko Apple maksaa tuloksestaan veroa? Vertailun vuoksi Suomalainen PK-yritys maksaa yli 70 prosenttia veroa, koska ei voi siirtää tuotantoaan ja tulojaan veroparatiisiin ja halpatuotantomaihin. Applen tilalle voit laittaa mm. Salossa työllistävän Noksun.
Lisäksi, kerättyjen verojen määrä lisääntyy vuosittain miljardilla eurolla. Eli perustulon määrää voidaan vuosittain nostaa 20 eurolla/kk. Eli perustulo tulee joka vuosi suhteellisesti halvemmaksi ja halvemmaksi järjestelmäksi.
Mm. nämä dynaamiset vaikutukset ja perustulon+tasaveron mahdollistaman verotuspotentiaalin jätit kokonaan huomiotta. Et siis voi ottaa perustulon kohdalla vain yhtä eristettyä muuttujaa tarkasteluun, vaan sinun pitää ajatuksissa mallintaa kaikkia sen dynaamisia vaikutuksia. Pelkästään se, että markkinatalous perustuu kotimarkkinoiden kysyntään ja perustulo lisäisi kotimarkkinoiden kysyntää valtavasti, niin kuinka arvokkaaksi ajattelet tämän?
Ilmoita asiaton viesti
”Ossi, Kansalaisilta kerätään perustulossa veroja täsmälleen yhtä paljon kuin heille maksetaan, joten kansantalouden näkökulmasta perustulon aiheuttama nettoveroprosentti on täsmälleen nolla.”
Tämä on niin tiukka kommentti, että tälle täytyy antaa tykkäyspeukkua.
Harmi vain, että niitä veroja maksavia kansalaisia on niin kovin monta vähemmän kuin kansalaispalkkaa saavia.
Odotan mielenkiinnolla tarkempaa esitystä siitä minkälaiseksi rikkaimman kansanosan pääomaveroprosentti pitäisi nostaa, jotta heiltä saataisiin vuodessa kaksi miljardia euroa lisää verotuloja.
Ilmoita asiaton viesti
Jos rikkaimman prosentin veroja (tienaavat keskimäärin 220 000 euroa) veroja kiristettäisiin siten, että lisättäisiin 42 % tasaveroon ylimääräinen 55 prosentin veroporras yli 60 000 euron tuloille, niin perustulossa he maksaisivat yhteensä 4,5 miljardia euroa veroja ansiotuloistaan. Tämä tarkoittaisi 46 prosentin nettoveroprosenttia.
Nykyisin rikkain prosentti maksaa 36 prosenttia ansiotuloistaan, mikä tarkoittaa siis 3,5 miljardia euroa. Eli tästä tulee miljardi euroa lisää rikkaimman prosentin osalta. Eli olit oikeassa, että hieman liioittelin kun sanoin kaksi miljardia euroa. (muistin että verotilastoissa pääoma- ja ansiotuloverot olisivat erikseen, siksi pyöristin sen varmuuden vuoksi 2 miljardiin)
Näitä on kuitenkin turkasen vaikea laskea koska työeläkemaksuja on niin vaikea laskea takaperin tilastokeskuksen verotilastoihin. Pelkästään tämän takia pitäisi kyllä saada kaksiportainen tasavero, joka siis kattaisi työeläkemaksut, yhteisöverot, kunnallisveron, valtion tuloveron, sekä ansio- ja pääomatuloveron. Yhteisöverossa voidaan toki ainakin osittain vähentää kaksinkertaista verotusta mitä maksettiin jo työntekijöiden palkasta, mutta se on hyvä pitää tasaveroisena, koska kaikki yhtiöt eivät työllistä yhtä paljon. Näin liikevaihdon ja tuloksen suhteen vähän työllistävät yhtiöt ja yritykset maksaisivat enemmän veroa kuin nykyisin. Tämä taas laskisi paljon työllistävien yrittäjien verotaakkaa. Näin ihmiset voisivat ainakin saada selvyyden siitä, mikä on heidän ja kaverinsa todellinen nettoveroprosentti. Nykyisin sen laskeminen on käsittämättömän vaikeaa.
Kaksiportainen tasavero olisi siis yksinkertainen. Ensimmäisestä tienatuista 10 000 eurosta ei tarvitse maksaa veroa ollenkaan. 60 000 euroon saakka maksettaisiin 42% veroa ja tämän ylittävistä tuloista maksettaisiin 55%. Tämän lisäksi saisi vielä 700 euroa perustuloa, joten 60 % palkansaajista olisi veronmaksajien sijaan veron saajia. 99 prosentilla palkansaajista tulot nousisivat yli 10 000 eurolla, joten mallissa on vielä varaa kiristää kulutusverotusta oleellisesti, jos poliitikot haluaa enemmän rahaa mitä tuhlata ohjusten ostamiseen. En itse tosin näe sille paljonkaan tarvetta, koska koko julkinen sektori pitäisi pistää remonttiin muutoinkin.
Nykyisinhän jos tienaat 16 miljoonaa euroa pääomatuloja, niin maksat veroja 28 %. Tällaisessa tasaverojärjestelmässä maksaisit n. 55 %. Toki tämä vaatii, että keksitään muita keinoja kuin suurituloisten verojen laskeminen ja verotuksen tekeminen keskiluokkaa rankaisevaksi sille, että pääoma uhkaa karata maan rajojen ulkopuolelle.
Elämme sivistyneessa maailmassa eikä meidän tarvitse katsoa vain vieressä kun Nokia siirtää tuotantoaan Shēnzhènin erityistalousalueelle, jossa voi palkata kokoonpanolinjalle 14-vuotiaita tyttöjä 50 euron kuukausipalkalla 24-vuotiaitten 5000 euron bruttokuukausipalkan salolaisten sijaan. Vain hiukan kärjistäen, koska tokihan Nokia ei ole yhtä epäeettinen kuin Apple… eihän?
Ilmoita asiaton viesti
Eli ratkaisusi olisi radikaali työtulon veroprogression lisääminen ja pääomatuloveron tuplaaminen?
Työn verotuksen progression ihanuutta voit ihaillla esimerkiksi tekemällä ylitöitä ja seuraamalla miten jyrkkä progressio vetää välistä ahkeran työntekijän tuntipalkkaa. Tämäkö oikeasti on se maailma, jota haluat?
Kannattaa muistaa, että pääoma pystyy Euroopassa (ja nykymaailmassa muutenkin) liikkumaan vapaasti. Suomi sai nimen omaan pääomatuloveron laskullaan radikaalisti lisää tuloja pääomaverosta.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni: unohdat tarkoituksella, että kaikkein rikkaimman 1% marginaaliveroprosenttia tai muutakaan ei yksinkertaisesti *voi* nostaa.
Kaksi syytä: rikkaiden tulot koostuvat yhä enenevässä määrin pääomatuloista ja osinkotuloista. Ansiotulon kiristäminen 10 %-yksiköllä merkinnee efektiivisesti vain 2% kokonaisvaikutusta *rikkaitten* joukossa, mutta 10 %-yksikön vaikutusta ei vielä rikkaitten joukossa.
Toinen syy: rikkaat siirtävät asuntonsa Monacoon tai tulonsa Lichtensteiniin.
Kolmas syy: jossain vaiheessa ”rikkaat” tekevät Galtit. Sen sijaan, että he tarjoaisivat vaikka hinnakkaita palveluita rikkaaksi pyrkiville yrittäjille, he siirtyvät viettämään puolipäiväeläkettä ja hankkivat matalapalkkatyön (ihan vain tekemisen periaatteesta).
Jokaisen sosialismikokeilun ensimmäisiä virheitä on ajatella, että yhteiskuntana me emme tarvitse rikkaita: kun rikkaat ja ahneet ovat kadonneet tavalla tai toisella, meillä on jäljellä niin paljon ”rakkautta”, että kaikki materiaali on turhaa… Tai että rikkaitten ahneus ja olemassaolo estää materiaalisen vaurauden syntymistä; että tämän hetken rikkaat ovat ikäänkuin vain löytäneet jonkun työpisteen / reviirin (ja sen mukana tulleen palkan), jota he valtaavat.
Minä olen kohta Ossin iässä; ja minulla on jo sen varalle suunnitelma. Olen *säästänyt* asuntovarallisuutta. 10 vuoden kuluttua voin vähentää työntekoa ja jäädä elämään vuokratuloilla. Lisätkää tuohon vaan 700 euroa vastikkeetonta ”kansalaispalkkaa”… Viimeistään siinä vaiheessa alan etsimään vuokrakämppää *Nizzasta*.
Ilmoita asiaton viesti
Aki, kova rikkaiden verotus ei ole ongelma Belgiassa, Tanskassa, Ruotsissa, Ranskassa, itävallassa, Hollannissa ja Saksassa. En ymmärrä miksi se olisi sitä Suomessa? Veroparatiiseja on helppo laittaa kuriin, koska kuitenkin rikkaiden tulot ovat suoraan sinun palkkapussistasi pois, koska rikkaat ovat rikastuneet tuottavuutta kasvattamalla, ja tuottavuutta kasvatetaan mm. sillä, että sinun palkkaasi lasketaan. Jos palkastasi leikataan 20 prosenttia niin 20 ihmistä työllistävässä yrityksessä, tämä lisää tuottavuutta 240 000 euroa, eli se lisää työnantajasi tuloja 240 000 eurolla. Yhdysvalloissa 90 prosentilla reaalipalkat ovat laskeneet viimeisten 30 vuoden aikana siitä huolimatta että työmäärä on lisääntynyt. Eli tuntipalkka on laskenut oleellisesti. Jos asuisit Yhdysvalloissa, niin tämä koskisi myös sinua, Aki.
Ossi, suomessa ei nykyisin ole lainkaan progressiivinen verotusta, vaan verotus on suomessa jyrkästi regressiivinen. Eli keskituloiset maksavat suhteellisesti ylivoimaisesti eniten veroa. Keskiluokan veroprosentti on jopa 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin esimerkiksi Nalle Wahlroosilla, jolla on rikkaaksi poikkeuksellisen kova veroprosentti.
Ilmoita asiaton viesti
Tuokaan marxismi ei pidä kategorisesti paikkaansa. Poikkeuksen tekevät *innovatiiviset* yritykset. Historiallisesti esim. Ford oli sellainen.
Tai nykyään useimmat monikansalliset yritykset jotka tulevat ”riistämään” kehitysmaita tarjoamalla niiden *parhaille* työntekijöille mahdollisuuden työntekoon moninkertaisella palkalla kilpailijoihin nähden.
Olen sitä mieltä, että yrittäjän pitäisi käyttää aivokapasiteettiaan miettimään, miten voisi maksaa mahdollisimman suurta palkkaa työntekijöilleen. Ei tietenkään vain toisten takia — se olisi altruismia — vaan siksi, että siitä on itselle hyötyä.
Korporatismissa yritykset sen sijaan pyrkivät miettimään miten voivat hallituksen avulla vakiinnuttaa tulotasonsa ja samaan aikaan heikentää palveluja tai estää kilpailua.
Ilmoita asiaton viesti
Aki, tuottavuuden kasvu lakkasi lisäämästä ihmisten palkkatuloja yhdysvalloissa jo 70-luvun öljykriisin jälkeen. Eli tuo sinun ajatuksesi Fordista saattoi päteä 20-luvulla ja erityisesti se päti huikean kasvun ja innovoinnin 50- ja 60-luvuilla, mutta 70-luvulta alkaen tuottavuuden kasvua on haettu juuri palkkakuluja leikkaamalla ja ulkoistamalla tuotantoa halpatuotantomaihin. Kansantaloudellisesti tällainen kasvu ei ole enää kestävää, koska se johtaa markkinahäiriöihin kuten olemme vuodesta 2008 lukien nähneet jo useampia talouden šokkiaaltoja. Se että onko pahin mennyt vielä ohi, on hyvä ja pelottava kysymys.
Family median income growth vs. productivity growth in USA
http://db.tt/CGjj9gmL
Ilmoita asiaton viesti
Ossi,
Perustulo käytännössä maksettaisiin kaikille, mutta se verotettaisiin vastaavalla tavalla pois heiltä, joiden yrittäjä-, eläke- ja työtulot ovat riittävät. Asumistuki voidaan yhdistää yksinkertaisesti siten, että se myönnetään pelkästään asumiskulujen perusteella %:sti ja siinä on yksilö- tai perhekuntainen kattosumma kuten nykyäänkin.
Kustannukseksi/säästöksi jää käytännössä siten summa, joka on:
A) Erotus perustulon ja nykyisen minimietuuksien summasta
B) Josta vähennetään byrokratiasäästöt sekä välilliset kustannukset
Meillä on aivan vastaava järjestelmä työttömyysturvan puolella jo käytössä jota kutsutaan sovitelluksi päivärahaksi. Se nyt vain ei palvele esimerkiksi mikroyrittäjiä, osittaisesti työkykyisiä tai työttömiä yksinhuoltajia tyydyttävästi tai ollenkaan. Byrokratiakitkan johdosta se palvelee muitakin ryhmiä (ja työmarkkinoita) varsin epätyydyttävästi.
Asian voi esittää myös negatiivisena tuloverona, joka käytännössä:
A) Poistaa hakuprosessista paperinpyörityksen
B) Vähentää esteitä työn vastaanottamiselta ja helpottaa työllistämistä
C) Vähentää esteitä (mikro)yritystoiminnan jatkamiselta/aloittamiselta.
Negatiivisen tuloveron hinta syntyy siitä, jos se vähentää sosiaaliturvan alikäyttöä ja niistä perusturvan mekanismeista, jotka vähän reaalisesti alentavat kustannuksia. Säästöt taas ovat vastaavat kuin perustulossa eli byrokratiasäästö ja vaikutus työmarkkinoihin ja yrittäjyyteen. Sama asia – prosessi käännettynä.
Miten verotuksen kävisi?
Jos byrokratiasäästöt ja työllisyyden lisääntymisen synnyttämä tulos on suurempi kuin minimitukijärjestelmien alikäytön säästö, ja perusturvan taso pidettäisiin ennallaan, niin Wahlroosin, tavallisen opettajaperheen tai sinun reaalinen veroprosenttisi ei muuttuisi yhtään mihinkään perustulon tai negatiivisen tuloveron käyttöönotossa.
Ilmoita asiaton viesti
Koko työjärjestelmämme perusongelma on työnteettämisen vaikeus ja sen sivukulut. Asiaa jo yritetään korjata hölmölästä tutulla peitonpidennysoperaatiolla, jota nimitetään kotitalousvähennykseksi.
Työnantajan ”yhteiskunnallinen” tehtävä on kerätä työntekijän nettopalkan verran veroja yhteiskunnalle jo ennen kuin työntekijä tuottaa euroakaan hyötyä työnantajalle. Eikä mukana ole edes työn teettämisen kustannuksia, kuten vuokria, materiaaleja ja työkaluja.
Tuo on se este, jonka purkamisen jälkeen on turha kysyä, miksi ihmiset eivät työllisty. Sosialiturvan kannustinloukut ovat tuohon verrattuna epäoleellinen sivujuonne.
Ilmoita asiaton viesti
Perusongelma perustuu siihen, ettei Suomessa ole kapitalismikriittisille puolueille vastavoimaa. Eikä vaikuta olevan tilaustakaan. Joten on sinänsä loogista keskustella niistä asioista, joissa voidaan tehdä jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Ossi,
ennen kuin hyökkäät Vihreiden perustulomallia vastaan, kannattaa toki tutustua siihen:
”Vuoden 2007 perustulomallimme laskettiin Kelan mikrosimulaatiomallinnuksen avulla kustannusneutraaliksi ja toteuttamiskelpoiseksi malliksi siitä, miten suomalainen sosiaaliturva voitaisiin järjestää aivan uudella tavalla oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Malliin ja sen laajoihin perusteluihin voi tutustua täältä:”
http://www.vihreat.fi/perustulo
Pääsanana kustannusneutraali. Järjestelmä siis ei tulisi nykyistä kalliimmaksi.
Itseasiassahan perustulo on efektiivisesti (lähes) sama asia kuin negatiivinen tulovero, jota on kehitellyt mm. Milton Friedman, jota ei aivan vasemmistolaiseksi hipiksi voine luonnehtia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Negative_income_tax
Itse uskon ja toivon perustulon tulevan vaihtoehtoiseksi kaikille kansalaisille. Voisi siis valita joko nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysturvamallin tai pätkätöihin paremmin sopivan perustulon. Rasti ruutuun vaan. Miksi nykyisin on vain yksi vaihtoehto, joka ei oikein toimi kunnolla suurelle osalle työvoimaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ehdin kirjoittaa negatiivisesta tuloverosta juuri.
Minusta negatiivisessa tuloverossa on se etu, että toisin kuin perustulo, on se käsitettävissä nykyjärjestelmän lähtökohdista käsin helpommin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tutustunut Vihreiden tulomalliin ja todennut sen 1. riittämättömäksi ja 2. matemaattisesti mahdottomaksi.
Vihreiden mallin suurin ongelma on se, että se autuaasti unohtaa asumisen tukemiseen tarkoitetun sosiaaliturvan. Ja kun näin on, se ei saavuta sitä tärkeintä tavoitettaan: kannustinloukkujen purkamista. 440 tai 500 euroa kuukaudessa ei riitä millään asumiseen ja elämiseen pääkaupunkiseudulla, joten malliin olisi pakko ottaa mukaan ties mitä harkinnanvaraista.
Mikä tahansa malli, joka ei ota asumisen tukia huomioon, on pelkästään hallintohimmeleiden pyörittelyä.
Toinen Vihreän mallin suuri hölmöys on ”kustannusneutraaliudesta” puhuminen. Jos minä rakennan OssiTulo-järjestelmän, jossa kerätään 100 miljardia euroa kahdelta miljoonalta kansalaiselta ja jaetaan tämä raha neljälle miljoonalle kansalaiselle, on tämä systeemi yhtälailla ”kustannusneutraali”. Silti tämä ei poista millään sitä, että työssäkäyvä keskiluokka maksaa koko shown pyörittämisen ja heidän verotuksensa kiristyy massiivisesti.
Sen sijaan, että höpötätte ”Kelan mikrosimulaatioista”, lyökää luvut pöytään.
Tavoite perustulomallilla on hyvä, mutta nykyiset esitykset eivät toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreiden mallista; esimerkkisi Helsingissä asuvasta työttömästä yksinasujasta on virheellinen: ”Perustulo korvaisi sellaisenaan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet lukuun ottamatta kansaneläkettä. Toimeentulotuki ja asumistuki säilyisivät perustulon lisänä tarpeen mukaan. Lapsilisää myönnettäisiin myös 17-vuotiaille, muuten lapsilisä säilyisi nykyisellä tasolla.”
Valitettavasti argumenttisi matemaattisesti mahdottomasta kansalaispalkasta tuo mieleen satiirin evoluutioteorian kritiikistä, jossa todistettiin että 4 miljardissa vuodessa 6 miljardia ihmistä olisivat juoneet kaiken maapallon veden pois, joten evoluutioteoria on virheellinen. Vihreiden mallin käteen jäävät tulot tuloluokittain on esitelty seuraavassa kaaviossa: http://www.vihreat.fi/perustulo/kaavio
Siinä on laskettu mukaan koko verotus, ei vain perustulon kattamiseen menevää osuutta. Eläkkeistä tulevaa verotusta et ilmeisesti ole sisällyttänyt omiin laskelmiisi. Lisää verotuloja syntynee pienistä eläkkeistä vastineeksi perustulon tuomaan lisäykseen, joten kustannusvaikutus ei ole 750 euroa vaan vähemmän.
Minkä tahansa mallin piekseminen kuoliaaksi on helppoa yliyksinkertaistamalla ja osoittamalla siitä ne näennäiset ristiriitaisuudet tässä yliyksinkertaistetussa mallissa.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle on jäänyt epäselväksi, 1) ketkä ovat suurimmat kansalaispalkasta hyötyjät ja 2) kansalaispalkan vaikutus keskiluokkaan.
1. Näyttää siltä, että kansalaispalkka hyödyttäisi eniten niitä henkilöitä, jotka eivät nyt saa mitään tuloja, kuten osa kotirouvista tai kotona asuvista nuorista. Tulisiko heidän kansalaispakkansa suoraan heille ylimääräisenä tulona ilman, että perheen elättäjän tulot vähenisivät?
2. Jos perustulo ei vähennä muiden tuloja, niin keskiluokkainen perhe voisi saada esim. isän palkan + vaimolle ja kahdelle täysi-ikäiselle kotona-asuvalle tulevan perustulon. Silloin keskiluokkaisen perheen elintaso saattaisi nousta selvästi.
3. Sinkkuja uudistus ei auttaisi, koska he tarvitsevat ja saavat elämiseensä muualta rahaa jo nyt asumistuesta, työmarkkinatuesta, sossusta jne.
4. Kyseessä näyttäisi olevan massiivinen tulonsiirto sinkuilta perheeelliselle.
5. Kansalaispalken kalleus aiheutuisi lopultakin siitä, että jo nyt ihan hyvin toimeentulevat yhden elättäjän perheet saisivat huomattavan tulonsiirron, jota he evät välttämättä edes tarvitisi.
(analyysi saattaa myös olla väärä, koska en jaksanut lukea perustulopapereita lävitse)
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä kysymyksiä Henry.
Ilmoita asiaton viesti
Yhden elättäjän perheessä se elättäjä tienaa todennäköisesti yli keskitulon. Ja jos ei tienaa, niin aika niukkaa on elämä. Verotus kiristyisi keskituloja enemmän tienaavalla useimmissa perustulomalleissa.
Jos vaikkapa vaimo on hyväpalkkaisissa töissä ja elättää perheen ja mies on koti-isänä.
Nykymallissa:
vaimon tulot verojen jälkeen X + miehen tulot 0,00€ = X
Perustulossa:
vaimon tulot verojen jälkeen X – 800,00€ (kovempi verotus) + vaimon perustulo 400,00€ + miehen perustulo 400,00 € = X
Ilmoita asiaton viesti
Kun keskituloinen suomalainen ansaitsee kuussa 2 700 euroa, pelkän perustulon rahoittamiseen kuluisi 44 % keskivertokansalaisen bruttotuloista. Keskivertokansalainen saisi 1 200 euron panoksellaan 750 euroa perustuloa. Ei kuulosta kovin hyvältä diililtä, mutta on ehkä vielä siedettävissä – keskiluokka täällä kaiken muunkin maksaa.
Onko laskettu, että paljonko keskiluokka nyt saa nykyisellä järjestelmällä? Tuossahan keskivertotyyppi saa 1200 eurolla 750 euroa eli takkiin tulee 450 euroa. Nykyisessä järjestelmässähän keskivertotyyppi ei saa mitään, mutta rahoittaa silti veroilla sosiaaliturvaa. Eli kuinka suuri olisi tuo erotus?
Tulee myös miettiä, että vähentäisikö perustulo syrjäytymistä. Syrjäytyminenhän on varsin kallista, joten kannattaisi miettiä säästettäisiinkö syrjäytymisen pienenmiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Ossi pikaisessa laskelmassa nykyjärjestelmässä takkiin tulee 600 euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisuudessa näitä malleja ei ole pohdittu tarpeeksi harmaan talouden kannalta. Byrokratian vähentäminen on myönteinen asia, mutta samalla mahdollistetaan systemaattinen veronkierto. Osin julkinen valta itsekin osallistuu näihin talkoisiin tempputyöllistämismallillaan.
Jos joku haluaa pimittää tulojaan, sovitaan että ”töissä” ollaan harjoittelemassa ja ”työnantaja” maksaa matkat antamalla matkakortin. Palkka annetaan pimeänä tai luonnossa.
Älkää aliarvioiko ihmisten kykyä innovoida tässä suunnitteluympäristössä.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin perustuu olettamus, että perustulomallissa harmaata taloutta esiintyisi enemmän kuin nykyisessä mallissa?
Ilmoita asiaton viesti
Se perustuu kontrollin vähenemiseen. On helpompaa todistaa elävänsä nuukasti, samalla kuitenkin tehden pimeitä töitä.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisessä mallissa pitää tehdä töitä pimeänä, jos haluaa säilyttää työttömyyskorvauksen.
Perustulomallissa voi käydä töissä ihan valoisasti, eikä menetä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Perustulomallissa ei ole tarvetta pimittää tulojaan.
Yhden elättäjän perheiden osalta nykyään on suuri väryys, että sen yksin elättäjän on verovaroilla elätettävä vielä muitakin.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreiden mallissa kaavailtu 500 euron perustulo ei riittäisi kattamaan edes asumismenoja. Helsingissä halvimmankin yksiön vuokra maksaa noin 600-700 euroa kuukaudessa ja tämän päälle tulee muita väistämättömiä kuluja: ruoka, sähkö, vesi, liikenne, tietoliikenne jne. Helsingissä säälliseen asumiseen ja elämiseen menee minimissään noin 1 000 – 1 200 euroa kuukaudessa.
Luulisi sinun kokoomuslaisena edes vähän enemmän luottavan markkinoihin. Jos ihmisellä ei ole varaa asua jollakin asuinalueella tai kaupungissa, on tällöin luonnollinen valinta muuttaa halvemmalle asuinalueelle tai halvempaan kaupunkiin. Jos ei ole varaa asua Helsingissä, muutetaan Vantaalle.
”Mutta kun eihän kotikonnuilta voi muuttaa pois. Yhyy!” Voipas. On halventavaa sanoa näin niille, jotka joutuivat massoittain muuttamaan maaseudulta kaupunkeihin 60- ja 70-luvun Suomessa. Jopa Ruotsiin! Muutos oli paljon radikaalimpi heiltä, kun he joutuivat muuttamaan maaseudun yksinkertaisesta rauhasta asutuskeskuksiin asumaan ja etsimään aivan toisenlaista työtä monesti kansakoulupohjalta. Muuttamisessa ei ole mitään ihmeellistä. Jos ei ole varaa asua Eirassa, niin sitten muutetaan Kallioon. Jos ei ole varaa asua Kalliossa, niin sitten muutetaan Itä-Helsinkiin. Jos ei ole varaa asua Itä-Helsingissä, niin sitten muutetaan Vantaalle tai Tikkurilaan tai vaikka Pohjois-Karjalaan, jossa minäkin vartuin. Näiltä paikoilta löytyy niitä 300-500 euron yksiöitä. On elitististä sanoa, ettei helsinkiläistä voida vaatia muuttamaan kotikonnuiltaan pois.
Ja toinen pointti: Perustulo voi olla myös todella alhainen, esim. 300 euroa kuukaudessa. Ideanahan on tienata sen päälle. Ja kimppa-asuminen säästää rahaa. Olemmeko me suomalaiset muka rodullisesti niin paljon parempia ihmisiä kuin esim. kiinalaiset, ettei meitä voi vaatia asumaan kimppakämpissä tai peräti jakamaan huonetta yhden tai useamman kanssa? Emme mielestäni. Jos yksiö maksaa Helsingissä vähintään 600€, niin kolmen ihmisen asuessa tuossa huoneessa ovat asumiskustannukset 200 euroa kuussa. Jos haluaa enemmän tilaa, niin sitten voi tienata sitä rahaa, jotta pääsee siihen omaan yksiöön. 5 euron tuntipalkalla ei tarvitse tehdä kuin 140 tuntia töitä kuukaudessa (täysipäivähomma on n. 170h/kk) tienatakseen (oletettavasti verottomana) 700 euroa, jolloin perustulon kanssa nettotulot ovat 1000 euroa kuukaudessa.
300 euron perustulon kustannukset olisivat vuodessa 4 000 000 x 300€ x 12 = 14,4 miljardia.
2,5 miljoonalta työssäkäyvältä kustannukset olisivat 14 400 000 000 / 2 500 000 / 12 = 480 euroa/kk.
Tällöin työssäkäyvän sijoittaessa 480 euroa hän saisi itse 300 euroa, jolloin takkiin tulisi vain 180 euroa. Tähän sitten päälle ne hyödyt siitä, että työtä tehtäisiin enemmän ja yhteiskunta tulisi muutoinkin fiksummaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan perustulosa/kansalaispalkkaa kolmella täsmennyksellä, tärkeimpänä että sillä korvataan KAIKKI tulonsiirrot. Enemmän omassa puheenvuorossa tänään klo 10:00.