Uuninpankopoika ja vaalikaranteenin porsaanreikä
Suomalaiset journalistien ohjeet ovat hyvä yleisnuora laadukkaalle toimitustyölle. Mutta miten toimia, jos niissä on porsaanreikiä?
Jos lehti tai joku muu etablisoitunut media julkaisee blogeja sivuillaan, miten nämä suhtautuvat lehden muuhun journalistiseen sisältöön? Koskevatko niitä esimerkiksi kaikki samat journalistiset velvoitteet kuin muuta toimitettua sisältöä? Vai ovatko journalistin ohjeiden noudattaminen valinnaista oman mielen mukaan?
Onko toimituksellista blogia kirjoittava henkilö journalisti?
Journalistin ohjeissa on muutamia kohtia, jotka voivat olla blogikirjoittajille erityisen haastavia. Aloitetaan ensinnäkin näiden sääntöjen kattavuudesta. Journalistin ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ”kaikessa journalistisessa työssä”. Ovatko lehden sivulla julkaistavat blogikirjoitukset journalistista sisältöä? Ovatko ne rinnastettavissa esimerkiksi lehdessä julkaistaviin kolumneihin, joihin journalistin ohjeet selkeästi soveltuvat.
Olisi jokseenkin raukkamaista kiermutelua väittää, että lehtien toimitukselliset blogit eivät olisi osa näiden journalistista sisältöä, eikä niihin tulisi asettaa journalistisen työn ja sisällön kriteerejä. Niihin pätee muun muassa aivan sama päätoimittajavastuu kuin mihin muuhunkin kyseisen median sisältöön. On irrelevanttia, että toimittajat eivät useinkaan editoi verkkolehtien blogeja ennen näiden julkaisua. Tämä kertoo vain siitä, että toimituksellinen editointivastuu on delegoitu alaspäin avustajalle.
En ylipäätään osaa nähdä merkittävää eroa ”journalistien” ja ”kolumnistien” välillä. Jos henkilö tuottaa toimituksellista aineistoa, siihen tulee pystyä kohdistamaan toimituksellisen aineiston kriteereitä. Näin ollen toimituksellista blogia kirjoittava henkilö on osa-aikainen journalisti siinä missä kerran viikossa sanomalehteen kolumnoiva asiantuntijakin. Ammattislangissa tällaisesta henkilöstä käytetään myös termiä ’avustaja’.
Sen sijaan journalisteja eivät selvästikään ole henkilöt, jotka itsenäisesti julkaisevat blogejaan jollain blogialustalla, esimerkiksi Googlen Bloggerissa tai YouTubessa. Näillä kanavilla ei ole päätoimittajaa, sisältökontrollia tai sisältöohjausta. Uuden Suomen puheenvuoro on hieman rajatapaus — sillä on oma päätoimittajansa.
Ensimmäinen haaste: oikaisut
Ensimmäinen haastava kohta journalistien ohjeista kuuluu seuraavasti:
”20. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.”
Eli toisin sanoen jos ja kun poliitikkoblogaaja X julkaisee virheellisiä väitteitä Antti Rinteen vappusatasen vaalilupauksista, onko tälle toimituksellisen blogitilan tarjoavalla lehdellä velvollisuus julkaista asiatarkastuksen jälkeen oikaisu? Voiko asiavirheen oikaisuvelvoitteen välttää sillä, että toteaa ettei blogi ole toimituksellista sisältöä, eikä kirjoittaja ole journalisti? (Ei nyt juututa siihen, että poliitikkoblogaaja on itse myöhemmin myöntänyt muilla alustoilla, että hänen väitteensä Rinteen vappusatasasiasta olivat virheellisiä – Rinne todellakin antoi vaalilupauksen nettovappusatasesta.)
Kirjoitin itse aikanaan monta vuotta Tietokone-lehteen blogia ja jos en aivan väärin muista, oikaisin siinä jatkojutuissa muutamaankin otteeseen edellisessä blogitekstissäni esitettyjä virheitä. Granted, nämä olivat teknisiä nörttijuttuja, joista blogin lukijat huomauttivat. Mutta periaate on sama – virheellinen tieto tuli korjatuksi ja tämä oli hyvä asia.
Toinen haaste: vastineoikeus
Toinen journalistin ohjeiden ongelmallinen tapaus on kritiikin kohteille varattava oikeus esittää näkemyksensä alkuperäisen jutun yhteydessä. Pykälät kuuluvat seuraavasti:
”21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.”
Tunnustan itse rikkoneeni näiden kohtien henkeä. Tietokoneen bblogissa käsittelin esimerkiksi Jussi Halla-ahon edesottamuksia pariinkin otteseen ilman, että annoin hänelle mahdollisuutta kommentoida niitä. Puolustuksekseni tosin voin sanoa, että omat tekstini eivät asettaneet nykyistä persujohtajaa erityisen kielteiseen julkisuuteen.
Blogiteksteissä on kuitenkin tapana hyvin usein puuttua jonkun yksittäisen henkilön tekemisiin. Usein tämä henkilö on esimerkiksi töhöillyt kirjoittamalla jotain törppöä omalle Facebook-seinälleen.
Jos kyseessä olisi perinteinen lehtiartikkeli, ei yhdellekään päätoimittajalle tulisi edes mieleen julkaista artikkelia ilman, että pyytää kommentteja asianomaiselta. Miksi toimituksellista blogia kirjoitava henkilö saa yskäistä henkilökohtaisen hyökkäyksen jotain henkilöä kohtaan ilman, että tälle annetaan mahdollisuus antaa asiasta kommenttinsa samassa yhteydessä? Riittääkö tähän vastaukseksi oikeasti se, että lehden sivuilla julkaistavaan blogiin eivät journalistiset periaatteet päde?
Kolmas haaste:henkilökohtainen etu
Viimeisenä kohtana journalistin ohjeissa on erityisesti näin vaalien alla hyvin merkittävä asia: henkikökohtainen etu.
Pykälä kuuluu seuraavasti:
”4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.”
Jos joku kirjoittaa toimituksellista blogia tunnetun median nettijulkaisuun, tämä henkilö saa tästä mainetta ja jutut kunniaa. Näin huomiotalouden aikana nämä edut ovat rahanarvoisia – tunnetulla henkilöllä on kymmenen kertaa paremmat mahdollisuudet tulla valituksi luottamusasemiin ja kunnanvaltuustoon kuin tuntemattomalla.
Jälleen kerran esimerkki omasta elämästäni: itse kun olin kunnallisvaaliehdokkaana, päälle napsahti vaalikaranteeni neljä kuukautta ennen vaaleja. Minusta tämä oli aivan oikein.
Sen sijaan monet toimituksellisia blogeja kirjoittavat henkilöt jatkavat juttujensa julkaisemista lehtien toimituksellisissa blogeissaan ilman tietoakaan vaalikaranteenista. Räikeimpänä esimerkkinä jo aiemmin mainittu Sakari Timonen, joka ahkerana kirjoittajana tuottaa Avun, Imagen ja Eevan blogikirjoituksista yksin yli puolet ja saa näille merkittävää toimituksellista nostoa. Samaan aikaan hän on Juuassa kunnallisvaaliehdokkaana.
Onko oikeasti perusteltua jättää vaalikaranteenit jättää pitämättä, koska lehtien toimituksellisten blogien kirjoittajat ”eivät ole journalisteja”?
Mitä muita journalistin sääntöjä toimituksellisten blogien kirjoittajat voivat jättää oman makunsa mukaan noudattamatta?
Mikäli olet seurannut Timosen blogia näiden kymmenen vuoden ajalta -mitä tosin kommenteistasi päätellen epäilen – lienet huomannut että aina vaalien lähestyessä blogien aiheet käsittelevät ko.vaalien ajankohtaisia teemoja. Näin soisi olla laajemminkin: vaalit kiinnostavat suomalaisia yhä valitettavan vähän. Eikä sitä Uuninpankkopojan viaksi voi laskea että hän tuntee juridiikan, kuntahallinnon ja puoluepolitiikan kentät ja jopa vaivautuu kirjoittamaan faktoihin nojaten. Se että hänen bloginsa on suosittu kertonee pikemminkin lukijoiden kiinnostuksesta kuin kirjoittajan vaikutuspyrkimyksistä. Kuka tahansa on vapaa itsekin kirjoittamaan blogia joten ei muuta kuin usvaa putkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma syntyy siitä, jos & kun on samaan aikaan vaaleissa ehdokkaana. Tällöin saadaan selkeästi henkilökohtaista etua.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti, kuten sinä, minä ja Timonen, eivät ole journalisteja vaan blogisteja. Ei tämä nyt niin vaikeaa ole.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kirjoitat Uuden Suomen tai Googlen Bloggerin blogialustalle, tämä on eri asia kuin kirjoittaa artikkeleita toimitukselliseen blogiin.
Ilmoita asiaton viesti
No ei ole. Tämä on Uuden Suomen blogipalvelu, muilla verkkolehdillä on omansa. Tähän pääsee helpommin käsiksi, koska konsepti on hieman eri. Mutta blogisti on aina vapaampi ilmaisemaan itseään. Blogisti ei ole journalisti. Usein tosin velvoitettu pysymään totuudessa, kuten kaikki me pyritään.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaat nyt kahta eri asiaa toisiinsa. Avulla, Eevalla ja Imagella blogit ovat käytännössä kolumneja. Näiden lehtien blogipalstat eivät ole avoinna koko kansalle. Niihin kutsutaan erikseen.
US:n, Bloggerin ja YouTuben kanavat taas ovat avoinna koko maailmalle.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, niihin kutsutaan, mutta eivät ne silti ole muita kuin blogeja. Eivät ne ole journalismia, kuten varmasti ymmärrät.
Ilmoita asiaton viesti
Journalistin ohjeiden liitteissä käsitellään tämä yleisön tuottama sisältö erikseen. Suosittelen tutustumaan tähän:
https://www.jsn.fi/paatokset/7089-sl-19/?year=2019
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta kantaa Uuninpankkopojan tai tämän blogin kirjoittajan ajatuksiin, Petran lähestyminen tähän on kyllä ihmeellinen; vaikka alusta valikoi blogikirjoittajansa niin ko. kirjoittajat ikäänkuin pysyvät kokonaan irrallisena alustan journalistisesta linjasta. Olen kaukana journalismin ammattilaisesta, mutta olen jotenkin koittanut sisäistää journalismin, julkaisun, alustan jne. käsitteitä. Nyt tämä meni kyllä ihan uusiksi taas.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä huomioita Ossilta, Timonenhan voi saada palkkioitakin lehdiltä kirjoituksistaan kutsuttuna blogistina\kolumnistina.
Niin ei tuossa tasapuolisesta kohtelusta ehdokkaiden välillä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kun kyse on ennen vaaleja pidettävästä karanteenista
Ilmoita asiaton viesti
Höpsistä, Tuure katsoo tätä nyt puoluepoliittisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Sinunkin pitäisi sitten lakata kirjoittamasta tänne vaalien ajaksi. Etkös sinä ole kuntavaaliehdokas? Vai onko se niin että muitten suut pitää teipata, ei persujen muuten kuin siinä Porin jääprinsessan surullisen kuuluisassa vaalimainoksessa?
Outoa kyllä persut väittää olevansa sanvapauden asialla. Sanvapaus on siis sitä että persut saa mustamaata muita mielin määrin mutta heistä ei saa sanoa kriittistä sanaa kukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sä et tosiaan ymmärrä mistä tässä on kyse, vaikka Ossi sen on rautalangasta vääntänyt.
Ratakiskoa näköjään kohdallasi tarvittaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki vahtii toisiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joku karjalainen ei vain ymmärrä mistään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tuollainen karanteeni on ja kuka sen määrää? Ettei nyt olisi ihan vain kustantajien omista käytännöistä kyse. Miksi kustantaja ei saisi itse päättää kenen sallii mediassaan kirjoittaa?
Ilmoita asiaton viesti
No eihän sellaista missään ole. Karjalainen ja muut joilla on kova hinku politikoimaan mutta ei mitään sanottavaa haluavat kieltää kirjoittamien niiltä jotka osaavat. Uuninpankkopoika saa kohtuutonta etua siitä että kynä pysyy kädessä ja sieltä tulee muitakin sanoja kuin maahanmuutto.
Ilmoita asiaton viesti
Se on kieltämättä suuri kilpailuetu, jos osaa muotoilla koherentin virkkeen. Voisiko tähän kehittää jotain tasoitusjärjestelmää? Emmehän halua syrjiä luku- ja kirjoitustaidottomia, vaan kaikkien pitää saada pelata. Sellainen kilpailuhenkisyys, jossa jokainen pärjää ansioillaan on vain jotain porvarien hapatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Copypastetaanpa tänne muutama mielenkiintoinen tweetti Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersonilta ja Avun päätoimittaja Marja Aarnipurolta:
Maria Pettersson
@mariapetterss0n
Replying to
@ossi_mantylahti
@Maarnipuro
and 3 others
Vastauksia blogin kysymyksiin:
1. JSN:lle voi kannella jäsenmedioiden blogeista ja sosiaalisen median julkaisuista.
2. Tiedotusvälineet päättävät itse vaalikaranteenista. Sellaista ei vaadita esim. Journalistin ohjeissa. Moni väline ei sovella vaalikaranteenia.
Ossi Mäntylahti
@ossi_mantylahti
Replying to
@mariapetterss0n
@Maarnipuro
and 3 others
En ajatellut kannella JSN:lle asiasta. Ennemmin kysyn neuvoa: ovatko lehtien verkkosivune toimitukselliset blogit journalististen sääntöjen ulkopuolinen asia, johon nämä säännöt eivät edes lähtökohtaisesti päde?
Marja Aarnipuro
@Maarnipuro
Replying to
@ossi_mantylahti
@apulehti
and 3 others
Päätoimittaja on vastuussa myös blogien sisällöstä niin, että oikaisu- ja vastinepyynnöt käsitellään, virheet korjataan ja vastineet julkaistaan jos niihin on perusteet. Blogit ovat mielipideaineistoa eli bloggaaja ei ole journalisti. JSN:ään blogista voi toki kannella.
Maria Pettersson
@mariapetterss0n
Replying to
@ossi_mantylahti
@Maarnipuro
and 3 others
Toimituksellisena sisältönä julkaistavaan blogiin pätevät Journalistin ohjeet.
Ilmoita asiaton viesti
Lehtijuttujen perussisältöä ovat henkilökohtaiset hyökkäykset. Pyytääkö esimerkiksi Timo Haapala kommentit jutuissaan haukkumiltaan henkilöiltä? Lyön vetoa, ettei keneltäkään.
Vastineoikeus koskee paljastuksia, joiden todenperäisyydestä on epäselvyyttä – ei jyrkkiä tulkintoja ja haukkumista, joka on sananvapauden kovaa ydintä.
Ilmoita asiaton viesti
Journalistin ohjeissa (kohta 24) todetaan kyllä selkeästi, että tavanomainen poliittisten asioiden kommentointi ei tätä edellytä.
Ilmoita asiaton viesti
Muista kannabispiikki
Ilmoita asiaton viesti
JSN on itse asiassa käsitellyt tätä asiaa ennakkopäätöksessään 7089/2019. Tämän päätöksen osalta asia on hyvin selkeä: verkkolehtien blogit ovat osa toimituksellista aineistoa ja niihin pätevät journalistiset säännöt.
https://www.jsn.fi/paatokset/7089-sl-19/?year=2019
Ilmoita asiaton viesti
JSN ei ole käsitellyt tätä asiaa tuossa päätöksessään. JSN ei ota siinä eikä kai muuallakaan kantaa yleisesti ”journalististen sääntöjen” noudattamiseen, vaan vain omien ”Journalistin ohjeiden”. Vaalikaranteeni ei kuulu niihin. Päätöksessä otettiin kantaa vain siihen, että blogi lasketaan lähtökohtaisesti Journalistin ohjeiden alaiseksi toimitukselliseksi sisällöksi.
Mitä tulee 4. kohtaan Journalistin ohjeissa, siinä puhutaan henkilökohtaisesti hyödyttävien aiheiden valitsemisesta ja lahjomattomuudesta. Selvästi on ajateltu taloudellista tai muuta vastaavaa merkittävää suoraa etua esim. sen kautta, että on jo vahva henkilökohtainen kytkös käsittelemäänsä aiheeseen. Ei tämä kohta sisällä mitenkään kiistatta vaalikaranteenia. Mainitun JSN:n päätöksen tapauksessakin oli kyse paljon vähemmän tulkinnanvaraisesta ohjeen noudattamisesta, olennaisen asiavirheen korjaamisvaatimuksesta.
Käsittääkseni tämä JSN:n päätös ei myöskään ole periaatteellinen ”ennakkopäätös”, vaan sellaisia ovat vain ne jotka JSN erikseen sellaisiksi mainitsee. Voin olla väärässä, mutta ilmeisesti JSN haluaa säilyttää vapauden tulkita ohjeitaan tapauskohtaisesti mahdollisesti uudenkaltaisissa tilanteissa nopeasti muuttuvalla kentällä.
Joka tapauksessa:
Sekä sananvapaus että oikeus asettua vaaleissa ehdolle ovat lain takaamia vahvoja oikeuksia, demokratian perusedellytyksiä. Niiden välisestä rajasta ei siis – tietenkään – päätetä sellaisella keinotekoisella ja tarkoitushakuisella sääntöväännöllä JSN:n ohjeista, jonka ilmeinen tarkoitus on pelkästään hyökätä yhtä nimeltä mainittua bloggaajaa vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Eli toisin sanoen jos ja kun poliitikkoblogaaja X julkaisee virheellisiä väitteitä Antti Rinteen vappusatasen vaalilupauksista, onko tälle toimituksellisen blogitilan tarjoavalla lehdellä velvollisuus julkaista asiatarkastuksen jälkeen oikaisu?”
Tässä kohtaa kiinnostaa bloggaajan oma näkemys ”vappusatasesta”.
Ilmoita asiaton viesti
No nyt on näköjään toinenkin hupaisa koliikkiaikuinen Saku Timosen kimpussa.
Yksityinen media voi ’vaalikaranteenin’ suhteen tehdä miten tahtoo.
Tulossa ovat paikallisvaalit, A-lehdet on valtakunnallinen media ja Timonen ei kirjoittele kotikuntansa Juukan asioista.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksityinen media voi ’vaalikaranteenin’ suhteen tehdä miten tahtoo.”
Tässä lyhykäisesti koko asian ydin.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai yksityinen media voi tehdä mitä tahtoo. Mutta tämän jälkeen on turha esittää olevansa neutraali.
Ilmoita asiaton viesti
Uuninpankkopoika ei ole neutraali, mutta ei kaikki apulehden bloggaajat ole demareita.
Ilmoita asiaton viesti
Uudessa Suomessa kaikki poliitikot saavat kirjoittaa vaikka olisivat vaaleissa ehdokkkaina. Täällä suorastaan yllytetään lisäämään ”Kuntavaaliehdokas”-tarra omaan profiiliin.
En tosiaan ymmärrä mistä muusta tässä on kyse kuin siitä että Sakari Timonen kirjoittaa hyvin ja asiaa, ja persut haluaisivat teipata sellaisten suut. Sanavapaus on vain Ajatusten Kokemänjoella ja hänen mestarillaan joka on kynäiljänä korkeintaan piirikunnallisen tason mestareita.
Ilmoita asiaton viesti
On eri asia blogata Uudessa Suomessa, YouTubessa tai Bloggerissa. Timosen tapauksessa kyseessä on toimituksellinen blogaus suurissa lehtimedioissa, jotka ainakin virallisesti ovat poliittisesti sitoutumattomia.
Toki näillä medioilla on oikeus julkaista mitä vaan ja jättää vaalikaranteenit pitämättä. Mutta kovin neutraalia ei ole se, että SDP:n kärkiehdokas kirjoittaa näiden medioiden toimituksillisista blogeista pitkälti yli puolet ja järjestään haukkuu kaikki demarien kilpakumppanit.
Ilmoita asiaton viesti
Niin blogeissa kuin kolumneissakin kirjoittavat kertovat omia mielipiteitään. He eivät edusta lehteä tai puoluettaan. Näin tekee jokainen omalla nimellään ja kuvallaan kirjoittava jokaisessa mediassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä porsaanreikä?
Omistaja voi edellyttää toimitukselta lain ja sopimusten rajoissa mitä haluaa.
Lainsäätäjän mahdollisuudet törmäävät karanteenin suhteen heti kättelyssä perustuslakiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mäntylahden kirjoituksesta paistaa tarkoitushakuisuus.
Se on valikoivasti sääntöjen kirjaimeen tuijottava ja silti ontuva päättelyketju, jonka pyrkimys on saada sopimuksenvarainen suositus kuulostamaan moraalisesti selvältä ja jyrkältä sekä juuri hänen tähtäimessään olevalle perinteisen journalismin ulkopuoliselle alueelle kiistatta soveltuvalta. Kaikki tämä vaiva vain, jotta hän pääsee hyökkäämään yksittäistä nimeltä mainitsemaansa bloggaajaa vastaan siitä, että tämä muka ”räikeästi” rikkoo jotain eettisesti ehdotonta journalistista periaatetta tai vähintäänkin hyödyntää ”porsaanreikää”.
Kirjoitus ei sisällä mitään eettisten periaatteiden pohdinnan normaaleja tunnusmerkkejä. Se ei lainkaan avaa eettistä kokonaisharkintaa ohjeiden luonteesta ja mielekkyydestä laajentuneella journalismin ja julkisen kirjoittamisen kentällä.
Tällä tavoin käärmettä piippuun ajavaksi kirjoitus on myös oudon rönsyilevä.
Ei journalismin etiikkaa tällaisella tyylillä pohdita. Nyt oikeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Puolueet yleensä nimeävät ehdokkaitaan useammassa erässä. Ensimmäiset ehdokkaiden nimeämiset tehdään jopa vuosi ennen vaaleja.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvin on Uuninpankkopoika kirjoituksissaan puoluekantansa salannut”
Eipä tuo kovin salaista tietoa ole:
”Olen myös Juuan kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsen (SDP).”
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/kuka-on-uuninpankkopoika/
Ja on Timonen maininnut myös useissa blogikirjoituksissaan olevansa juukalainen kuntapoliitikko ja demari.
Ilmoita asiaton viesti
Luin ensin väärin että juutalainen ja ajattelin että ahaa, tämä se pistää vihaksi. Onhan Jussin blogi täynnä antisemitismiä sun muuta rasismia josta se ei ole muuten koskaan irtisanoutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Itseäni viisaammat sanovat…
1. JSN:lle voi kannella jäsenmedioiden blogeista ja sosiaalisen median julkaisuista.
2.Päätoimittaja on vastuussa myös blogien sisällöstä niin, että oikaisu- ja vastinepyynnöt käsitellään, virheet korjataan ja vastineet julkaistaan jos niihin on perusteet. Blogit ovat mielipideaineistoa eli bloggaaja ei ole journalisti.
———————————-
Ja tyhmä vastaa. Taatusti voi kannella. Kenelle vain voi kannella. Presidentille voi kannella siitä, että hänen koiransa kärsii tylppäkuonoisuuden aikaansaamasta hengitysvajauksesta. Mutta. Mitään merkitystä sillä ei ole..siis kantelulla kantelun vuoksi.
Joissain tapauksissa päätoimittaja on vastuussa, JOS blogin aineisto katsotaan olevan päätoimittajan toimivallan alla. US on aivan samanlainen blogialusta kuin Apu. Täällä päätoimittaja ei ole vastuussa kun tarkkaan lukee bloggauksen ohjeistusta. Jos olisi, hän istuisi jo vankilassa, niin törkeää hyökkäilyä täällä voi lukea.
Lopussa tulee omppu, blogaaja EI OLE journalisti.
Blogaaja on vain joku heppu tahi Karen joka kirjoittaa niitänäitä. Vaikka minä olin journalisti, en ole sitä täällä. Minulla ei ole yhtään mitään muuta tekemista APU lehden kanssa kuin se CSS koodinpätkä – joka mahdollistaa kirjoittamisen tähänkin.
Ehdotankin kaikille valittamista minulle kijotusvihreist – tutkin ja ilmoitan tuomion alle puoleen vuoteen.
Aloitus ei käsittele sitä oleellista asiaa että JOS lehtikirjoituksesta saa JSN huomautuksen, sen saa lehti, ei toimittaja henkilökohtaisesti – vaikka hänet mainitaankin.. Kannattaa lukea tuomioita taaksepäin.
Toimittajat vahtivat toisiaan ja se on se persoonakohtainen rangaistus, joka kirpaisee lujaa – kun menee riman ali. Mutta siitä tietävät vain ne, jotka ovat alalla töissä. Amen.
Ilmoita asiaton viesti
Mäntylahti oletettavasti elää [blogistina] niin kuin opettaa ja tarjosi otsikkoonkin nostamalleen Uuninpankkopojalle mahdollisuuden esittää oma näkemyksensä jo tämän blogauksen yhteydessä. Tuo olisi ollut asiallista kertoa tekstissä, ettei synny väärinkäsitystä kaksinaismoraalista.
Uteliaisuuttani kysyn blogistilta, antoiko Saku Timonen jonkun syyn kommentoinnista pidättymiselleen?
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti ajanee takaa että jos kirjoittaa jonkun minkä tahansa mediatalon ylläpitämään blogialustaan, sitoutuu samalla ammattitoimittajankin etiikkaan. Esim kun minä kirjoitan UudenSuomen ylläpitämään blogialustaan, voi minulta kuten muiltakin edellyttää puhun myös Usarin suulla ja edustan toimitusta ja sen kantoja. Lisäksi bloggarina on jokainen juttu tehtävä ammattitoimittajan taidolla.
Sitten on ne vaaliehdokkaat. Normistihan ehdokas kuin ehdokas haluaa näkyvyyttä ja vähän esitellä aatoksiaankin maailmanmenosta potentiaalisten äänestäjien kalastamiseksi. Mutta blogisti on sitä mieltä että ehdokkaan pitäisi vapaaehtoisesti pysytellä poissa niiltä alustoilta joissa äänestäjät lymyää. Jos sinne kuitenkin kirjoittaa niin ei missään tapauksessa politiikkaa vaan hellää juttua vaikka aidanseipäistä. Itse asiassa on jopa hyvä jos kukaan toinen ei saa edes tietää että ehdolla ollaan. Politiikoksi haluava voi naputella juttujaan jonnekin globaalinetin blogeihin joita ylläpidetään jossain australiassa ettei vain suomalainen lukija niihin törmäisi.
Hyvä blogihan tämä ja kiintoisia näkökulmia. Oikein tuntee itsensä älykkääksi kun näitä lukee.
Ilmoita asiaton viesti