Kaupunkiympäristön lautakunta 31.8.2021 ja 7.9.2021

Viime kokous 31.8. oli lyhyt, mutta sitä ennen oli 4 tunnin seminaari jossa mietittiin seuraavan neljän vuoden tavoitteita ja haasteita erilaisissa työpajoissa. Varsinaisssa kokousasioissa merkittävin oli talousarvion toteumaennuste. Sitovat toiminnalliset tavoitteet näyttävät muuten hyvältä, mutta tontinluovutus on jäämässä jälkeen (350 000 kerrosneliöä vs tavoiteltu 400 000). Tämä ei ole uusi ongelma, mutta jatkuvuus tekee siitä vaan hankalamman.

Suutarilaan suunnitellun kuplahallin kohdalla hyväksyimme yksimielisesti Annin esityksen:

”Tässä yhteydessä kaupunkiympäristölautakunta pyytää kiinnittämään huomiota urheilurakentamisen arkkitehtoniseen laatuun ja toivoo kaupunkiympäristön toimialan ratkovan yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa kysymystä laadukkaammasta ja parempaa kaupunkiympäristöä luovasta urheilurakentamisesta.”

Gustav pauligin kadun katusuunnitelman kohdalta nostin esiin, että pyöräkaistojen yhteensovittamista Leikosaarentien liikenneympyrään pitäisi parantaa ja liikenne & katusuunnittelupäällikkö lupasi tämän laittaa ohjeeksi jatkosuunnitteluun.

Lausunto Harjun nuorisotalon jatkokäytöstä jätettiin pöydälle. Sen osalta oli toiveena, että Kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialan kanta asiaan selviäisi ehkä ennen lausunnon antamista. Olennaista olisi, että taloa ei pidettäisi pitkään tyhjillään, vaan jos Kuvalla on sille käyttöä, se otettaisiin käyttöön pian ja jos ei ole, niin sitten sille etsitään muu käyttäjä. Talo ja sen sijainti sinänsä antaa paljon mahdollisuuksia, ja tulevaisuudessa vielä enemmän jos puisto laajenee ja ympäristö kehittyy Teollisuuskadun kaavarungossa suunnitellulla tavalla.

Kaupunkiympäristön lautakunta 7.9.2021

Seuraavaan kokoukseen en pääse itse, vaan varajäseneni Sameli Sivonen osallistuu puolestani.

Listalla on mm. Huopalahdenportin alueen maankäyttösopimukset. Pikku-Huopalahden viereen entisen hammaslääkiksen paikalle on kaavoitettu 2500 asukkaan tiivis ja hyvän näköinen alue. Maat omistavat Senaattikiinteistöt eli valtio ja Helsingin yliopistokiinteistöt eli yliopisto. Saamastaan huomattavasta hyödystä nämä maksavat kaupungille yhteensä noin 30 miljoonaa. Ja sitoutuvat siihen, että alueelle tulee myös korkotuettuja vuokra-asuntoja (ARA) ja välimallin asuntoja kaupungin linjausten mukaisesti. Kaupungille syntyvät kustannukset alueen kaduista ja puistoista on arvioitu noin 16 miljoonaksi, eli tällainen tiivistäminen on kaupungille myös selkeästi kannattavaa (ja maanomistajalle toki vielä kannattavampaa).

Listalla on myös lausunto esityksestä luonnonsuojelulaiksi, mihin kaivataan monia perusteltuja tarkennoksia erityisesti liittyen kuntien tehtäviin ja kaavoissa tarvittaviin selvityksiin sekä lausunto HSL:n toimintasuunnitelmasta, jossa valitettavasti lykätään sekaviemäröintien poistoa investointien rajoittamiseksi.

Sekaviemäri on siis viemäri, jossa sekä sadevedet että viemärivedet kulkevat samassa putkessa puhdistamolle. Sadevesi laimentaa jätevettä ja heikentää puhdistustuloksia ja kovimpien sateiden aikana voivat johtaa viemäriveden ylivuotoon suoraan mereen. Niiden korvaamista kunnollisella viemäröinnillä ei siis ole syytä lykätä.

Haagan Steniuksenkentälle suunnitellaan asuntoja 350 asukkaalle. Nykyään paikalla on siis hiekkakenttä, jota ymmärtääkseni käytetään erilaiseen pelailuun. Lähistöllä onneksi on muitakin kenttiä.

Toisin kuin Huopalahdenportilla, Steniuksenkentälle ei suunnitella umpikortteleita, vaan lamelli- ja pistetaloja siroteltuna vapaamuotoisesti pitkin kenttää. Perustelu tälle on, että ratkaisu ”istuu luontevasti naapuruston nykyiseen ja rakentumassa olevaan rakennuskantaan” ja ”Tavoitteena on toteuttaa etelähaagalaiseen rakennettuun ympäristöön sopiva uusi aluekokonaisuus”. Seurauksena korttelitehokkuus on 1,06, noin 37% Huopalahdenporttiin suunniteltujen korttelien tehokkuudesta.
Liikenteellisesti Steniuksenkenttä on erinomainen paikka rakentamiselle – jopa parempi kuin Huopalahdenportti. Tiheästi liikennöity Huopalahden asema ja Raide-Jokeri ovat 300m päässä ja Vihdintien ratikka 500m päässä.

Kaavoitusta ei voi tehdä sijoittamalla jokaiselle tontille maksimikokoisen talon. Mutta mieleeni tulee kyllä kysymys, että harkittiinko tähän Huopalahdenporttia vastaavaa tehokkuutta? Hiekkakentälle rakentaminen ei uhkaa luontoarvoja ja pelaamismahdiollisuudet kentällä loppuvat, rakennettiin siihen paljon tai vähän. Sikäli tämä on paikka, jossa olisi monesta näkökulmasta voinut ja kannattanut rakentaa vielä selvästi tiiviimmin. Jos tähän rakennetaan 350 asukkaalle, eikä 1000 asukkaalle (Huopalahdenportin tiiveys), niin missä sitten asuvat ne 650 ihmistä, jotka eivät tässä voi asua, jos päätetään että etelähaagalaiseen ympäristöön sopivuus on tärkeämpää kuin heidän asuntonsa? Itseäni ainakin kiinnostaa, että mietittiinkö tähän tiiviimpiä vaihtoehtoja ja jos mietittiin, miksi niitä ei esitetä.

Yksityiskohtana listalla on 2 viikkoa sitten tekemämme rakennuskieltopäätöksen peruminen johtuen sen ilmeisestä laittomuudesta. Kysyin tuolloin, että milloin esitetyt rakennuskiellot ovat alkaneet ja pyysin, että jatkossa alkamisaika kerrottaisiin aina kun esitetään rakennuskiellon jatkamista.

Osoittautui, että Isosaaren rakennuskielto täyttää tässä kuussa 8 vuotta, mikä on kaavoittamattomalla alueella kiellon laillinen maksimipituus eikä sitä siten voida laillisesti jatkaa. Jatkossa rakennuskieltoesityksissä kerrotaan aina kiellon alkamispäivä. Aion vielä palata kysymykseen rakennuskielloista ja niiden perusteista, mutta se vaatii lisää perehtymistä.

The post Kaupunkiympäristön lautakunta 31.8.2021 ja 7.9.2021 appeared first on Otso Kivekäs.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu