Turkki, Trump ja median höpinät

Uutisointi Turkin operaatio Rauhanlähteestä on jäänyt monelta niin kutsutulta laatumedialtakin valitettavan pintapuoleiseksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Jukka Huuskon kommentti aiheeseen liittyen sisältää usein länsimedioissa esiintyneen käsityksen tilanteesta, eli presidentti Donald Trumpin nähdään hylänneen liittolaisensa juuri (ulko)poliittisen kokemattomuutensa takia. Läntinen media on ajoittain mennyt kritiikissään jopa pidemmälle, pitäen Trumpin toimintaa Venäjän, Iranin sekä Isisin riemuvoittona. Merkittävä osa vaikutusvaltaisista yhdysvaltalaispoliitikoista ruokkii tätä näkökulmaa kritisoidessaan Trumpia.

Keskitytäänkö nyt ollenkaan olennaisiin asioihin? Trumpin päätöksen ei pitäisi tulla kenellekään asiaa oikeasti pohtineelle yllätyksenä. Kun valinnan joutuu tekemään kahden liittolaisen välillä, suositaan yleensä sitä tärkeämpää. Lukuisien demokraatti- ja republikaanipoliitikkojen hyökkäys Trumpin politiikkaa vastaan on pitkälti poliittista teatteria. Arvostellessaan Trumpin päätöstä vetää noin kerrostalollisen verran yhdysvaltalaisjoukkoja Syyrian pohjoisimmista nurkista hieman etelämmäksi poliitikot pyrkivät siihen, että tämä päätös nähtäisiin juuri Trumpin, eikä siis Yhdysvaltojen petoksena Kurdeja kohtaan. Nämä poliitikot näyttelevät roolinsa juuri kuten odottaa sopii. Keskittyminen Trumpiin on jälleen harha-askel kokonaiskuvan kannalta, sillä hänen otteensa tähän asiaan on ainut oikea Yhdysvaltojen valta-aseman säilyttämisen kannalta.

Harha-askeleeksi voisi myös kutsua näkökulmaa, joka esittää Yhdysvaltojen joukkojen siirrot ennen kaikkea Venäjän ja Iranin (Viralliset viholliset™) voittona. Erdoganin Turkin suunnitelmien vastustaminen se vasta olisikin ajanut maan lähemmäs näitä Yhdysvaltojen inhokkeja. Tämä itsessään ei edes olisi Yhdysvaltojen suurin huolenaihe.  Sunnalaisen Turkin ja Šiialaisen Iranin lähentyminen olisi katastrofi Yhdysvaltojen ja sen tärkeimpien Lähi-idän liittolaisten kannalta. Näiden kahden Islamin suuntauksen vastakkainasettelu on ollut merkittävä syy Yhdysvaltojen vahvan aseman takana. Mikään ei pelota Yhdysvaltoja ja Israelia enempää kuin yhdistyneempi Islamilainen Lähi-itä, olisivathan sen viholliset ilmiselvät: alueella vuosikymmeniä tuhoa kyntänyt suurvalta, sekä palestiinalaisia sortava juutalaisvaltio.

Merkittävä osa länsimaisesta mediasta on Yhdysvaltojen presidentinvaalista 2016 alkaen tuntunut ottaneen missiokseen Trumpin kaatamisen. Kyllä rikos keksitään, kunhan syyllinen on selvillä! Mutta keskittyminen tähän Trumpin päätökseen ei mielestäni kerro itse presidentistä paljoakaan. Se, että Yhdysvallat joutuu hylkäämään yhden liittolaisistaan pitääkseen toisen tyytyväisenä saattaa sen sijaan viestiä siitä, että maan hegemonia Lähi-idässä on toden totta horjumassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu