Kansalaisaloite poliittisten lakkojen kieltämiseksi

Me suomalaiset äänestimme eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Olimme väsyneitä Marinin hallituksen politiikkaan, jossa kaikki ongelmat ratkaistiin ottamalla lisää velkaa. Kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi ja Petteri Orpon johdolla maahan saatiin porvarihallitus. Hallitusohjelmassa sitouduttiin uudistamaan työmarkkinoita ja lisäämään työllisyyttä. Muissa Pohjoismaissa vastaavat työmarkkinauudistukset on toteutettu jo vuosikymmeniä sitten. Nyt vihdoin ja viimein olisi myös Suomen vuoro.

Ammattiyhdistysliikkeen historia on saavutuksia täynnä. Lapsityövoiman käytön kieltäminen, kahdeksantuntinen työpäivä, viisipäiväinen työviikkoa, työterveys ja vuosilomat. Mutta mennyt ei ole tae tulevaisuudesta. Ay-liikkeestä on tullut yhteiskunnallista kehitystä hidastava voima. Maailma muuttuu, mikä näkyy myös työmarkkinoilla. Työpaikat, toimialat ja työnteon tavat ovat muuttuneet radikaalisti viime vuosikymmeninä. Ja kehitys tulee jatkumaan. Samaan aikaa ay-liike ei ole kyennyt uudistumaan. Liittojen jäsenmäärät laskevat, kun työntekijät eivät enää koe hyötyvänsä liiton jäsenyydestä. Tupoista luovuttiin ja yhä useammin liittojen välisistä työehtosopimusneuvotteluista on siirrytty työpaikoilla tapahtuvaan paikalliseen sopimiseen.

Ammattiyhdistysliikkeen toimintaan kuuluvat lakot. Lakko-oikeus on kansainvälisissä sopimuksissa turvattu työntekijöiden työtaisteluoikeus, jolla työntekijät pyrkivät työehtosopimusneuvottelujen aikana vaikuttamaan työnantajaan. Lakoilla työntekijät pyrkivät saavuttamaan paremman neuvottelutuloksen. Nimestään huolimatta poliittinen lakko ei ole varsinainen lakko. Poliittinen lakko on ay-johtajien ja työntekijäliittojen jäsenten painostuskeino demokraattisesti valittuja poliittisia päättäjiä kohtaan. Poliittinen lakko on ulkoparlamentaarinen keino pyrkiä vaikuttaa siihen, minkälaisia päätöksiä kansan valitsema eduskunta tekee.

Poliittisia lakkoja voidaan verrata siihen, että A on vihainen B:lle, minkä takia A lyö C:tä. Tässä asetelmassa C on täysin ulkopuolinen ja syytön kärsijä. Poliittisissa lakoissa yritykset ja muut työnantajat ovat kuin C. Ne joutuvat kärsimään siitä, että työntekijät jäävät pois töistä osoittaakseen mieltä hallitukselle. Yritysten lisäksi kärsijöinä ovat aivan tavalliset kansalaiset, kun kaupat ja päiväkodit menevät kiinni. Ei ole oikein, että muutoksen puolesta äänestäneet kansalaiset joutuvat kärsimään, kun ay-johtajat yrittävät laittaa päättäjät polvilleen. Toisin kuin lakeja säätävät kansanedustajat, ay-johtajia ei ole valittu yleisillä vaaleilla.

Poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan Suomessa poikkeuksellisen sallivasti. Monissa muissa maissa poliittiset lakot on kielletty tai niitä merkittävästi rajoitetaan. Suomen sallivat suhtautuminen poliittisiin lakkoihin aiheuttaa merkittävää haittaa yrityksille, kansantaloudelle ja kansalaisille. Ei voi olla niin, että ay-liike asettuu vastustamaan parlamentarismia ja demokraattisesti valittuja päättäjiä. Poliittisten lakkojen kaltainen poliittinen aktivismi kuuluu vapaa-ajalle.

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hakaniemen ay-johtajien tulee kunnioittaa kansan tahtoa.

Poliittiset lakot on vihdoin aika siirtää historiaan. Poliittiset lakot on kiellettävä.

Kansalaisaloite poliittisten lakkojen kieltämiseksi on luettavissa ja allekirjoitettavissa osoitteessa:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13148

OttoMeri
Kokoomus Helsinki

Helsinkiläinen asianajaja, varatuomari ja oikeustieteen tohtori. Kaupunginvaltuutettu ja kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu