Kansantajuisesti EU:n elvytyspaketin suhteesta perustuslakiin

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi eilen EU:n elvytyspakettia koskevan lausuntonsa. Elvytyspaketissa on kysymys yksinkertaistettuna siitä, että komissio oikeutetaan ottamaan 750 miljardia euroa lainaa, jolla katetaan jäsenvaltioille myönnettävät 390 miljardin euron suuruiset avustukset ja 360 miljardin euron suuruiset lainat koronaepidemian aiheuttamasta taloudellisesta tilanteesta elpymiseen.

EU:n elvytyspaketin osalta perustuslakivaliokunnassa oli kyse siitä, onko asiassa kysymys Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävästä toimivallan siirrosta EU:lle. Vastakkain olivat yhtäältä perustuslakivaliokunnan enemmistön näkemys siitä, että elvytyspaketissa on kokonaisuutena arvioiden kysymys vakiintuneiden EU:n taloudenhoidon periaatteiden vastaisesta menettelystä, joka muuttaa unionin keskeisiä periaatteita merkittävällä tavalla ja toisaalta hallituksen ja perustuslakivaliokunnan vähemmistön näkemys siitä, että kysymys on poikkeuksellisesta, vakavan kriisin synnyttämästä tilanteesta, jonka seurauksien helpottamiseksi EU:n perussopimukset mahdollistavat poikkeuksellisen, ainutkertaisen ja määräaikaisen järjestelyn.

Perustuslakivaliokunnan mukaan ongelmallista elvytysrahaston osalta on lainojen ottaminen pääomamarkkinoilta ja niiden jakaminen eteenpäin avustuksina. Perustuslakivaliokunta päätyi katsomaan, että unioni elvytyspaketin avulla tosiasiassa tasapainottaisi EU-budjettia velalla. Valiokunnan mukaan perussopimukset kuitenkin estävät tämänkaltaisen velanoton. Perustuslakivaliokunnan vähemmistön mielestä kysymys on covid-19 kriisin seurauksena tapahtuvasta poikkeuksellisesta ja väliaikaisesta lisämäärärahojen myöntämisestä, joka toteutetaan EU-budjetin ulkopuolisilla tuloilla ja näitä vastaavilla kohdennetuilla menoilla.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon ongelmallisin kannanotto liittyi siihen, että valiokunnan mukaan säätämisjärjestyskysymystä voidaan tarkastella valtiosäännön ja suvereniteetin poliittisen ulottuvuuden kannalta. ”Vailla merkitystä tässä arviossa ei ole nyt käsillä olevan järjestelyn mahdollistama unionin lainanoton poliittinen helpottuminen tulevaisuudessa.” Perustuslakivaliokunnan mielestä elvytyspakettia voidaan pitää sellaisena järjestelynä, joka yleistyessään uhkaisi talousarviolle perussopimuksessa osoitettua asemaa.

Perustuslakivaliokunta ryhtyi lausunnossaan ennakoimaan niitä poliittisia vaikutuksia, joita EU:n elvytyspaketin hyväksymisellä saattaa olla. Tällaista tulevaisuuden ennakointia ei voida pitää täysin ongelmattomana. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausunto sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta. Elvytyspakettia koskevassa lausunnossaan perustuslakivaliokunta ei pitäytynyt elvytyspaketin valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa, vaan ryhtyi ennakoimaan minkälaisia poliittisia vaikutuksia välineen hyväksymisellä pitkällä aikavälillä tulee mahdollisesti olemaan.

Tällaisten vaikeasti ennakoitavissa olevien tulevien poliittisten tapahtumien arviointi kuuluu toki elvytyspakettia koskevaan päätöksentekoon, mutta sitä ei tule harjoittaa perustuslakivaliokunnassa, vaan eduskunnan suuressa salissa. Perustuslakivaliokunnan kannanotto saakin kysymään, oliko elvytyspaketin hyväksymisen katsominen merkittäväksi toimivallan siirtämiseksi EU:lle lopulta enemmän poliittinen kuin oikeudellinen päätös?

+7
OttoMeri
Kokoomus Helsinki

Helsinkiläinen varatuomari ja kaupunginvaltuutettu. Oikeustieteen tohtorikoulutettava. Eränkävijä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu