Pitääkö lakeja noudattaa?

”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Perustuslain 2 §:n juuret ulottuvat aina vuoteen 1906, jolloin Suomessa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Siitä lähtien maassamme on kunnioitettu parlamentarismin ja edustuksellisen demokratian periaatteita. Järjestelmämme kesti 1930-luvun oikeistoradikalismin nousun ja 1940-luvun sosialistisen Neuvostoliiton hyökkäykset. Meitä on koeteltu, mutta olemme kestäneet. Vaikeatkin poliittiset kysymykset on onnistuttu ratkaisemaan kansanvallan keinoin.

”Te voiton saitte. Teill valta on nyt, siis minun tehkää, miten miellyttää. Mut laki ennen minua syntynyt, myös jälkeheni jää”, kuuluvat sanat Johan Ludvid Runebergin runossa Maaherra. Sanat kuvastavat lainsäädännön merkitystä yhteiskuntajärjestyksen perustana. Kansainvälisesti puhutaan Rule of Law -periaatteesta. Termiä on vaikea kääntää suoraan suomeksi, mutta sillä viitataan oikeusvaltioperiaatteeseen eli siihen, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on edellytyksenä sille, että myös kansalaisilta voidaan edellyttää lakien noudattamista.

Elokapina on noussut uutisiin lainvastaisen toimintansa takia. Järjestö ei sitoudu lain noudattamiseen, vaan pyrkii lainvastaisilla tempauksillaan herättämään keskustelua ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden haasteistamme. Sitä ei käy kiistäminen. Keskeinen kysymys kuitenkin on, pyhittää tarkoitus keinot?

Elokapina on ilmoittanut sulkevansa Mannerheimintien kymmeneksi päiväksi. Keskeisten liikenneväylien sulkeminen yksityisen järjestön toimesta ei ole ilmoitusasia. Vetoaminen mielenosoitusoikeuteen ei luo sellaista oikeudesta vapaata tilaa, jossa voi rajattomasti oman mielensä mukaisesti toimia vastoin tieliikennelain ja muiden lakien säännöksiä. Liikenteen toimivuuden näkökulmasta kenelläkään viranomaisia lukuun ottamatta ei voi olla oikeutta pitkäkestoisesti sulkea liikenneväyliä poliittisten tarkoitusperien saavuttamiseksi.

Suomessa on ilmastonmuutoksen ohella muita tärkeitä poliittisia kysymyksiä. Valtion velkaantuminen, ylikireä verotus, riittämättömät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä konservatiivinen päihdepolitiikka. Nämä kysymykset ovat poliittisia ja ne on ratkaistava poliittisen järjestelmän piirissä. Mikään näistä ei oikeuta asettumista lakien yläpuolelle. Yhteiskunnan ei tule hyväksyä poliittisten päämäärien tavoittelua lakeja rikkomalla.

Kysymys lakien noudattamisesta on periaatteellinen, mutta sillä on myös suurta käytännön merkitystä. Rikosvastuun toteuttaminen vaatii julkisia resursseja. Poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjän tekemä syyteharkinta ja oikeuslaitoksen tuomiovallan käyttäminen vaativat paljon viranomaistyötä ja veroeuroja. Elokapinan performanssit sitovat paljon poliiseja, jotka muuten suorittaisivat katupartiointia ja hälytystehtäviä. Jos haluaa telttailla hyvillä mielin, tulee se tehdä Mannerheimintien sijaan Nuuksiossa.

Immanuel Kant on kehittänyt kategorisen imperatiivin käsitteen. Kyse on ehdottomasta käskylauseesta, joka pätee olosuhteista riippumatta. Lakien noudattamisvelvollisuuden voidaan katsoa muodostavan tällaisen pääsäännön. Korkein oikeus on vahvistanut periaatteen Koijärvi-liikkeen toimintaa koskeneessa ratkaisussaan: ”Syytetyt tuomittiin rangaistukseen pakottamisesta. Niin sanottu kansalaistottelemattomuus ei ollut sellainen peruste, joka olisi poistanut teon rangaistavuuden”.

Lakeja pitää noudattaa.