No Waste Economics – Miten No Waste Society voisi toimia?

Ihmishistorian aikana on ollut lähinnä vain kaksi kilpailevaa talousjärjestelmää: kapitalismi ja kommunismi. Näiden kahden talousmallin välisessä kamppailussa kapitalismi vei pidemmän korren lähinnä yksilöiden elinkeinovapauden takia: ihmisiä ei tasapäistetty ja kannustettiin maksimoimaan oma varallisuus. Kommunismista puuttui kannustimet oman elintason nostamiseen.

Tarkoittaako tämä sitä, että kapitalismi on paras malli? No ei tietenkään, sillä jokapäiväisestä elämästä näemme, että myös kapitalismissa on ongelmia. Tässä top5 kohdat kapitalismin ongelmista (kerro jos keksit lisää!):
1) Varallisuus kertyy pienelle joukolle eikä siten yhteistä hyvää ole maksimoitu.
2) Yritysten välinen kilpailu saastuttaa, minkä näemme kaatopaikoista, ilmastonmuutoksesta ja ympäristön kärsimyksestä.
3) Ihmisiä halutaan pitää köyhänä ja tyhmänä, jotta heillä olisi tarve tehdä töitä. Ideaalisessa mallissa ihmisten viisaus ja kestävä varallisuus maksimoitaisiin. Kestävällä varallisuudella tarkoitan, että ihmisten yhteinen hyvä maksimoitaisiin huomioiden maapallon niukat resurssit.
4) Yhteistyötä ei ole maksimoitu: eri yritykset ja maat kilpailevat keskenään sen sijaan, että luotaisiin kestävämpää varallisuutta yhteistyöllä.
5) Kapitalismi nojaa kulutukseen eikä säästämiseen. Meidän pitäisi säästää, koska maapallon resurssit ovat niukat.

Minä haluan ajatella uudella tavalla. Haluan kehittää entistä paremman talousmallin, mikä poimii hyvät puolet kapitalismista sekä kommunismista. Sekä tietysti haittapuolet minimoidaan. Kutsun sitä No Waste -talousjärjestelmäksi, mikä muodostaa No Waste Societyn. No Waste -talousjärjestelmää kehittää No Waste Economics.

No Waste-talousjärjestelmän perusperiaatteet:
1) Yrityksien välinen saastuttava ja resursseja kuluttava kilpailu on eliminoitu poistamalla ihmisiltä elinkeinovapaus ja luomalla jokaiselle toimialalle yksi monopoliyritys. Monopoliyrityksiä valvottaisiin nykyteknologian avulla, jolloin taloustieteen väittämiä monopolin haittoja ei esiintyisi.
2) Monopoliyrityksiä ei omista kuitenkaan valtio, koska se tarkoittaisi, että poliitikot päättäisivät niiden toiminnasta. Poliitikoilla ei useimmiten ole tähän osaamista. Kannatan kuitenkin demokratiaa ja poliitikkoja tarvitaan ilmaisemaan suuren yleisön mielipide. Monopoliyritykset omistaisi yhteisesti kaikki tieteentekijät, jotka ovat sitoutuneet ihmisten yhteisen hyvän maksimointiin.
3) Yksilöiden välinen kilpailu on maksimoitu, sillä se luo vaurauden perustan. Yksilöiden välisen kilpailun hyödyntämisen takia kapitalismi olikin ylivertainen kommunismiin nähden. Kommunismissa haitallisesti pyrittiin tasapäistämään ihmisiä.
4) Jokaisella ihmisellä on käytännössä mahdollisuus tulla tieteentekijäksi. Pitää vain menestyä opiskelussa ja omistaa elämä tieteelle. Ihmiset jaettaisiin potentiaalisiin tieteentekijöihin ja työntekijöihin. Potentiaalisista tieteentekijöistä valittaisiin tieteentekijät ja kilpailussa karsiutuneet menisivät työntekijöiksi.
5) Monopoliyritykset yksinään luovat tarjonnan. Kysyntä taas muodostuisi valtiolta ja ihmisiltä.
6) Monopoliyritykset ja kaikki ihmiset maksaisivat veroja valtiolle eikä veroja pystyisi välttämään.
7) Talousjärjestelmä nojautuisi säästämiseen nykyisen kulutuksen sijaan. Koska kaikki säästäisivät, työpaikkoja olisi niukasti, minkä takia kaikille ihmisille tarjottaisiin perustulo.
8) Jos ihminen ei suostu tekemään töitä eikä opiskelemaan, rahallista perustuloa ei saisi. Tässä tapauksessa perustulo olisi vain ruokakortit ja vuokran maksu. Raha tuo vapautta, joten ilman rahaa ihmisillä olisi suurempi tarve tehdä töitä.
9) Yhteistyö on maksimoitu kaikin mahdollisin tavoin. Yhteistyön avulla syntyy todellista vaurautta. Yksikään ihminen ei tähän mennessä ole selviytynyt ilman yhteistyötä.
10) Tarve tehdä töitä on maksimoitu, vaikka ihminen olisi varakas ja viisas. Näin ollen ihmisiä ei tarvitse enää pitää köyhänä eikä tyhmänä. Tarve työn tekemiseen luotaisiin yhteiskunnallisin säännöin: kohdan 8 toimenpiteet, yhteiskunnan pelillistäminen ja mahdollisuus nollata omaisuus mikäli ei suostu osallistumaan yhteiskunnan ylläpitoon.
11) Yhteiskunta on pelillistetty. Yhteiskunnan pelillistämisellä kannustettaisiin säästämiseen, ahkeruuteen ja luotaisiin tarve tehdä töitä. Pelillistämisessä voisi hyödyntää useita pelielementtejä, joista yksi voisi olla ”yhteiskuntapisteet”. Esim. maksimipisteet voisi saada mallista ”40v töitä ja 40v säästämistä”. Mitä enemmän pisteitä, niin sitä parempi yhteiskunnallinen status ja sitä paremmat yhteiskunnalliset edut (esim. 100% vanhuuden turva, nopeampi hoito terveydenhuollossa, pienempi veroprosentti ja parempi perustulo).
12) Kaikista yksilöistä kerättäisiin todella tarkkaa dataa paremman yhteiskunnan suunnittelun mahdollistamiseksi. Esimerkiksi voisi suunnitella paljonko erilaisia tuotteita ja palveluita pitäisi tuottaa. Lisäksi datan avulla voitaisiin ehkäistä rikollisuutta ja ratkaista muitakin ongelmia.
13) Kaikki toimialan yritykset hyödyntävät samoja tehokkaimpia standardeja jokaikisessä tuotteessa.
14) Keskuspankki on erillinen toimija yhteiskunnassa. Se ei ole valtion osa eikä monopoliyritys. Keskuspankki ylläpitää taloutta ja tekee yhteistyötä monopoliyritysten ja valtion kanssa.
15) Rahanluonti oikeus toimii kuten nykyisessä kapitalismissa. Eli rahaa saa luoda monopoli-pankki ja keskuspankki. Keskuspankin toimintaa ohjaa tieteentekijät eikä poliitikot.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on parantaa maailmaa. Yrittänyttä ei laiteta, kuuluu vanha sanonta. Ja mitä enemmän yrityksiä niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä luomme parempaa tulevaisuutta.

Jos huomaat virheitä jossakin kohtaa tai jos unohdin mainita jonkin asian, niin anna palautetta! Toivon myös, että kaikki lukijat itse alkaisivat miettiä parempaa talousmallia kapitalismin valuvikojen korjaamiseksi.

0
p3truss
Sitoutumaton Espoo

Kauppatieteen maisteri (KTM) Aalto-yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu