Palkkojen pitäisi antaa määräytyä kilpailullisilla markkinoilla

Kaikkihan haluavat palkankorotuksen, koska mitä korkeammat tulot niin sitä korkeampi mahdollinen elintaso. Usein palkankorotusvaatimuksia perustellaan esimerkiksi työn hyödyllisyydellä, oikeudenmukaisuudella ja työn määrällä. Tavalliset ihmiset kuitenkin unohtavat ajatella miten markkinat toimivat. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että viime kädessä vain markkinat määräävät palkkatasosi. Markkinoiden toimintaa tutkiessasi voit kysyä itseltäsi esimerkiksi ”Olenko oikeasti ansainnut korkean tulotason?” ja ”Paljonko arvonlisää tuotan?”. Alla selitän markkinoiden toimintaa ja vastaan näihin kysymyksiin.

Palkka (ja työllisyys) määräytyy pääasiassa työn kysynnän ja tarjonnan mukaisesti markkinoilla. Ongelmana kuitenkin on, että todellisuudessa markkinat eivät ole niin kilpailulliset kuin mahdollista. Markkinoilla saattaa olla esteitä: esimerkiksi tiedon puute, minimipalkka, ay-liike ja työnantajajärjestöt. Optimaalisessa tilanteessa mahdollisimman moni este on poistettu, koska tällöin markkinat toimivat parhaiten. Julkisen vallan pitäisikin esteiden luomisen ja tukemisen sijaan kehittää markkinoita mahdollisimman kilpailullisiksi. Esimerkiksi tietoa eri ammattien kysynnästä ja tarjonnasta voisi päivittää tilastokeskukseen. Kaikki toimet mitkä estävät markkinoiden toimintaa vahingoittavat taloutta ennemmin tai myöhemmin. Mitä huonommin taloudella menee niin sitä varmemmin palkkojen pitää loppujen lopuksi joustaa oikealle markkinoiden määräämälle tasolle. Esimerkiksi Suomen velkaantuessa joustamattomien työmarkkinoiden (mikä johtuu myös eurosta) takia saamme nauttia korkeammasta elintasosta niin kauan kun uutta velkaa markkinoilta saa. Sitten kun velkaa on tarpeeksi paljon, niin uutta velkaa ei enää saakaan helposti ja vanhat velatkin pitäisi maksaa takaisin. Viimeistään silloin palkat joustavat alaspäin. Kun liityimme euroon, ja menetimme oman valuutan tuoman juoston, unohdimme muokata työmarkkinoita joustavammaksi.

Erityisesti vasemmalla laidalla ei näytetä ymmärrettävän markkinoiden lainalaisuuksia ja siksi pyritään tasapäistämään kaikkia ihmisiä. Ay-liike vaatii kaikille palkankorotuksia ja minimipalkkaa väläytellään ratkaisuksi köyhyyteen. Tasapäistäminen on hieno ajatus, jota kaikki voi kannattaa teoreettisella tasolla. Se ei ole kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa niin se ei ikinä tule toimimaan. Otetaan esimerkiksi tavoite ”Köyhyyden poistaminen”: kaikki toimenpiteet mitkä eivät ole taloudellisesti kannattavia, tulevat ennemmin tai myöhemmin lisäämään köyhyyttä sen poistamisen sijaan.

Mitä korkeampi työn kysyntä ja mitä alhaisempi työn tarjonta, sitä korkeampi palkka. Usein tälläiset työt vaativat korkeaa osaamista ja niiden tuottama arvonlisäys on suuri. Eli jos kouluttaudut tällaiselle alalle, niin olet ansainnut korkeammat tulot. Markkinat eivät katso esim. työn hyödyllisyyden perään. Esimerkiksi siivoojan työ on hyödyllistä, mutta koska työn tarjonta on suurta niin palkat ovat alhaiset. Ja näin se tulee aina olemaan. Sen sijaan, että siivooja vaatisi palkankorotuksia, hänen pitäisi miettiä miten hän voisi tuottaa enemmän arvonlisää ja miten hän voisi tehdä itsestään korvaamattoman. Tässä tapauksessa siivooja voisi lisätä osaamistaan ja erikoistua vaativampaan siivoukseen.

Avain korkeampaan palkkaan on siis korkeampi osaaminen. Jokainen saa itse päättää mihin käyttää aikansa ja jokainen viime kädessä itse vastaa omista valinnoistaan. Meidän siis pitäisikin kannustaa ihmisiä ahkeruuteen, itsensä kehittämiseen ja vastuun ottamiseen omasta elämästä.

Mitä kauemmin annamme työmarkkinoiden toimia tehottomasti, sitä köyhempiä olemme tulevaisuudessa. Velkajuhlat ei kestä ikuisesti. Meillä on tasan kaksi vaihtoehtoa: a) erota eurosta tai b) purkaa markkinoiden toimintaa estävät rakenteet.

+1
p3truss
Sitoutumaton Espoo

Kauppatieteen maisteri (KTM) Aalto-yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu