Olen ehdokkaana sekä Eurooppa- että eduskuntavaaleissa

Viime viikkoina minulta on tavan takaa kysytty, olenko ehdokkaana vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa. On tullut aika vastata.

Tilanne on nyt samankaltainen kuin 1990-luvun lopulla.

Maaliskuussa 1999 järjestettiin eduskuntavaalit. Saman vuoden kesäkuussa käytiin Euroopan parlamentin vaalit. Syksyllä 1998 päätin, että olen ehdokkaana molemmissa.   

Nyt vaalien väli on pidempi ja järjestys toinen: kesäkuussa 2014 Eurooppa-vaalit, huhtikuussa 2015 eduskuntavaalit.

Ratkaisuni on nyt sama kuin viitisentoista vuotta sitten. Asetun ehdolle molemmissa vaaleissa.

Ilmoitan ehdokkuuksistani jo nyt ennen muuta Britannian pääministerin David Cameronin äskettäisen linjapuheen innoittamana. Cameronin avaus käynnistää todellisen keskustelun EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta.

Ehdokkuus eurovaaleissa ja jäsenyys Euroopan parlamentissa antavat mahdollisuuden ottaa osaa tähän keskusteluun. Vielä enemmän voin vaikuttaa eduskuntavaalien ja niiden jälkeen syntyvän hallitusratkaisun kautta.  

Cameron avasi keskustelun siitä, kuinka euroalueen kriisi vaikuttaa sen ja koko unionin tulevaisuuteen. Yhtenäisvaluutan pelastamisella on syvällekäyviä vaikutuksia sekä euroalueeseen kuuluviin että sen ulkopuolella oleviin maihin:

”Britannia ei ole yhtenäisvaluutassa, emmekä tule olemaan. Mutta meille kaikille on tärkeää, että euroalueella on oikeanlainen päätöksentekojärjestelmä ja oikeat rakenteet, jotta eurosta tulisi menestyvä valuutta pitkällä tähtäyksellä.

Ja ne meistä, jotka ovat euroalueen ulkopuolella, tarvitsevat tietyt turvajärjestelyt takaamaan esimerkiksi sen, ettei pääsyämme sisämarkkinoille millään tavoin vaaranneta.” 

Cameron esitti EU:n uudistamiselle viisi periaatetta: kilpailukyky, joustavuus, vallan hajauttaminen jäsenvaltioille, demokraattisuus ja reiluus. Viimeksi mainitulla hän tarkoitti sitä, että euroaluetta varten luotavien järjestelyjen tulee olla reiluja sekä siihen kuuluville että sen ulkopuolella oleville.

Cameron sanoi yhtyvänsä siihen, mitä komission puheenjohtaja Barroso ja monet muut ovat esittäneet: jossakin vaiheessa muutaman lähi vuoden aikana joudutaan euron tulevaisuuden turvaamiseksi myös muuttamaan EU:n perussopimusta.

Cameron ajaa uuden perussopimuksen solmimista: ”Asetan vahvasti etusijalle sen, että tarvittavat muutokset koskisivat koko unionia, eivät vain Britanniaa”. Kansanäänestys kokisi Britannian jäsenyyttä uudistetussa unionissa.

Suomalaisten poliitikkojen lausunnot ovat olleet harhaanjohtavia.

Sekä pääministeri Jyrki Katainen että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ovat paheksuneet monien muiden tavoin sitä, että Cameron vaatii erityiskohtelua omalle maalleen.

Kuitenkin Cameronin puheen ydin on, että hän haluaa uudistaa koko unionin tavalla, joka on Suomenkin etujen mukainen.

Meidän tulee Suomessakin varautua ja valmistautua keskusteluihin ja neuvotteluihin uudesta perussopimuksesta.

Suomikin joutuu ottamaan kantaa siihen, kuinka euroaluetta ja koko unionia kehitetään. Ja lopulta meidän on päätettävä, olemmeko mukana ylikansalliseksi liittovaltioksi tiivistyvässä euroalueessa vai Cameronin hahmottelemassa uudistuvassa unionissa.

Eurovaaleilla ja eduskuntavaaleilla on ratkaiseva vaikutus Suomen tulevaisuuteen. Ehdokkaana olen etulinjassa puolustamassa Suomen itsenäisyyttä.

Timo Soini on asettanut tavoitteekseen, että Perussuomalaiset olisivat suurin puolue eurovaaleissa. Otan osaltani haasteen vastaan. Pyrin siihen, että Keskusta nousisi suurimmaksi.

Toivon, että Timo Soini lunastaisi lupailunsa ja asettuisi myös ehdolle eurovaaleissa. Olisi mukava ottaa taas miehestä mittaa.

Paavo Väyrynen