Rinnakkaisvaluutalla talous terveeksi

Viime keväänä valtiovarainministeriö julkaisi virkamiesraportin "Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019", jossa Suomen vuotuisen talouskasvun tänä ajanjaksona ennustettiin olevan yksi prosentti. Raporttia käytettiin hallitusohjelman perustana.

Kun tämä vuosi jää miinukselle, lähtötaso seuraaville vuosille alenee. Kun yhteiskuntasopimusta ei saatu aikaan, käytettävissä ei ole keinoja joilla heikkoa kilpailukykyämme voitaisiin tuntuvasti ja nopeasti kohentaa. Toimintaympäristökin saattaa vaikeutua.

Jos Suomi siirtyisi rinnakkaisvaluuttaan, markka ilmeisesti devalvoituisi jonkin verran. Taso riippuisi toteutettavasta finanssi- ja tulopolitiikasta. Oma kelluva valuutta lisäisi vastuuntuntoa työmarkkinoilla, kun ratkaisut vaikuttaisivat suoraan valuuttakurssiin.

Teollisuuden kilpailukyky kohentuisi sekä viennissä että kilpailussa tuonnin kanssa. Kun tuontipolttoaineet kallistuisivat, kotimaisen uusiutuvan energian kilpailukyky paranisi. Muutoinkin biotalouden asema vahvistuisi.

Devalvaatio yhdessä kilpailukykyä parantavan finanssi- ja tulopolitiikan kanssa synnyttäisi välittömän kasvusysäyksen. Teollisuudessa on vapaata kapasiteettia, kun markkinoita on menetetty. Myös investoinnit lähtisivät liikkeelle.

On perusteltua arvioida, että tässä vaihtoehdossa lähivuosien talouskasvu voisi nousta keskimäärin noin kolmeen prosenttiin. Tällöin kansantaloutemme kasvaisi neljässä vuodessa jopa 8 prosenttia enemmän kuin nyt on ennustettu. Rahassa lisäys olisi yli 15 miljardia euroa. Julkisen sektorin tulot voisivat kasvaa 7-8 miljardilla. Kasvun ansiosta menot joiltakin osin pienisivät.

En ymmärrä, miksi tätä vaihtoehtoa ei edes harkittaisi. Valitulla tiellä edessä on kituliasta kasvua, korkea työttömyys ja kivuliaat leikkaukset, jotka aiheuttavat vahinkoa kauas tulevaisuuteen. Edessä on myös kansaa repivä taistelu poliittisella tasolla ja ay-liikkeen kanssa.

Tänään sanomalehdissä oli mielenkiintoisia kannanottoja Suomen taloudesta.

Johnny Åkerholm, arvostettu talousasiantuntija, arvioi Hufvudstadsbladetissa, että maailmalle levinneet uutiset Suomen talouden surkeudesta saattavat johtaa uusien valtion lainojen korkojen nousuun ja olemassa olevien arvon alentumiseen. Hän korosti tarvetta saada nopeasti aikaan vahvaa talouskasvua. Suomen jäsenyyteen euroalueessa hän ei toki ottanut kantaa.

Kauppalehdessä Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen kertoi, että Nordea aikoo muuttaa Suomessa toimivan pankin sivukonttorikseen. Suomessa kertyneet mittavat pääomat siirtyisivät Suomesta Ruotsiin. Taustalla näyttää olevan Nordean pyrkimys päästä eroon euroalueelle luodusta pankkiunionista, jota ollaan kehittämässä yhä enemmän yhteisvastuullisuuden suuntaan.

Kärjistäen voidaan kysyä, kuinka kova taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen hinta ollaan valmiita maksamaan siitä, että Suomi voi jatkaa euroalueessa, joka on kehittymässä velkaunioniksi ja liittovaltioksi.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu