Kansalaispuolue kokoaa ja rakentaa

Suomen Keskusta ei näytä tietävän, kuinka sen tulisi suhtautua Kansalaispuolueeseen.

Kansalaispuolue ry:n perustamisen jälkeen puolueen johdon suunnalta minulle on tullut vain yksi yhteydenotto, yksi puhelinsoitto. Parissa viime aikoina järjestämässäni puhetilaisuudessa on kyselty, miksi olen ryhtynyt hajottamaan puoluetta.

En ole ryhtynyt. Kun ilmoitin tammikuun lopulla jättäytyväni sivuun Keskustan puolue-elinten työstä, totesin, että olen nimenomaan halunnut välttää riitelyä.

Olin hävinnyt taistelun puolueen linjasta. Sanoin, että "on parasta tunnustaa reilusti tappio ja vetäytyä". Jos olisin yrittänyt muuttaa Keskustan poliittista linjaa sisältä päin, minua olisi syytetty riitelystä ja puolueen hajottamisesta.

Kannattajiani olen kehottanut jatkamaan toimintaansa Keskustassa ja vaikuttamaan sen poliittiseen linjaan. Olen toivonut, että puolue palaisi juurilleen ja menestyisi.

Minulla on nyt laajempi tehtävä. Pyrin kokoamaan sitoutumattomia ja eri puolueisiin lukeutuvia suomalaisia ajamaan yhdessä niitä asioita, joita pidän tärkeimpinä ja joita en ole voinut Keskustan kautta enää viedä eteenpäin.

Lupaukseni mukaisesti Kansalaispuolueen toimii siten, että se voi koota laajemminkin yhteen samanmielisiä poliittisia voimia ja rakentaa yhteistyötä niiden välille. Raja-aitoja ei ole pystytetty eikä pystytetä.

Kansalaispuolueessa voivat toimia myös muiden puolueiden jäsenet. Se ei toimi paikallisella eikä maakunnallisella tasolla.

En näe mitään syytä siihen, että Suomen Keskusta suhtautuisi Kansalaispuolueeseen vihamielisesti.

Olen sanonut, että Kansalaispuolue vaikuttaa pelkällä olemassaolollaan muiden puolueiden toimintaan. Keskustassa tämä näkyy tietysti eniten. Reaktiot ovat olleet yllättäviä.

Vielä viime vuoden lopulla näytti siltä, että puolueen ja eduskuntaryhmän johdossa ei tapahdu pitkään aikaan mitään muutoksia.

Yleisesti uskottiin, että nykyinen johto valitaan Seinäjoen puoluekokouksessa uudelleen. Puoluesihteerin tiedettiin harkitsevan luopumista. Hänkin kuitenkin ilmoitti jatkohaluistaan sen jälkeen kun puheenjohtaja oli vedonnut häneen ja toivonut, että "joukkue" pidettäisiin koossa.

Nyt joukkue on hajoamassa. Puoluesihteeri ja kaksi varapuheenjohtajaa ovat yllättäen ilmoittaneet luopuvansa luottamustoimistaan.

Vielä suurempi yllätys on ollut se, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja aikoo luopua tehtävästään puoluekokoukseen jälkeen. Tätä hän perustelee aikomuksellaan aloittaa tuolloin kampanja vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Puoluesihteeri on puolestaan ilmoittanut, että vaalikampanja aloitetaan vasta ensi vuoden syksyllä.

Kansanvallan toteutumista ajatellen nämä ratkaisut ovat pulmallisia. Vastuusta väistyy nyt lähes kokonaan se joukkue, joka ratkaisi hallitusneuvottelujen kulun ja otti haltuunsa hallituspolitiikan avainpaikat.

Valtioneuvostossa tämä joukkue kuitenkin aikoo jatkaa koko vaalikauden ajan. Useimmat aikovat sentään mittauttaa kannatuksensa seuraavissa eduskuntavaaleissa, ellei sitä ennen tule tarjolle sopivaa virkapaikkaa.

On mielenkiintoista nähdä, millainen on vapautuville johtopaikoille valittavien aatteellinen näkemys ja poliittinen linja.

Hallitus- ja eduskuntapolitiikan sisältöön Kansalaispuolue ei ole valitettavasti kyennyt vielä kovin paljon vaikuttamaan.

Talouspolitiikassa jatketaan sisäisen devalvaation ja leikkauspolitiikan linjalla. Mainittavaa talouskasvua ei ole näkyvissä. Työllisyys ei parane, kansa köyhtyy ja velkaantuminen jatkuu. Säästöt ulottavat kielteiset vaikutuksensa kauas tulevaisuuteen.

Euroerosta ei edes keskustella, vaikka se ratkaisisi nopeasti Suomen talouden ongelmat ja pelastaisi meidät joutumasta velkaunioniin ja liittovaltioon. Saapa nähdä, millä tavoin kansalaisaloite euroerosta eduskunnassa käsitellään.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ei ole tullut selkeyttä. Maahanmuuttopolitiikassa myötäillään liberaaleinta linjaa. Kehysriihessä keskittävää metropolipolitiikkaa vietiin rajusti eteenpäin.

Kansalaispuolueelle riittää totisesti työtä ja tekemistä.