Kansalaisaloite eduskunnassa

Osallistuin eilen eduskunnan perustuslakivaliokunnan järjestämään kuulemistilaisuuteen, jossa käsiteltiin kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

Perustuslakivaliokunta oli kutsunut kuultavaksi neljä asiantuntijaa. Kahdella heistä – oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Tuula Majurilla ja professori Mikael Hidénillä – ei ollut aloitteeseen ennakkoasennetta. Muut asiantuntijat suhtautuivat siihen kielteisesti ja heidän lausuntonsa olivat sen mukaiset.

Tohtori Janne Salminen todisteli, että kansalaisaloitteen enemmästä käsittelystä tulisi luopua. Kansalaisaloitetta ei voi tehdä Suomen kansainvälisestä sopimusvelvoitteesta. Salmisen mukaan aloite koskee tällaista velvoitetta. Professori Mikael Hidén kumosi painavin perustein tämän käsityksen.

Dosentti Päivi Leino-Sandberg puolusti niitä menettelytapoja, joita käyttäen Suomi oli liittynyt Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Keskustelun yhteydessä hän sanoi, että päätökset olivat syntyneet perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella.

Tosiasiassa liittymispäätöksiä tehtäessä ei ole toimittu perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, perustuslakivaliokunta nimenomaan totesi että "liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen".

Vuonna 1997 eduskunnalle antamassaan selonteossa valtioneuvosto kuitenkin katsoi, että päätös euroalueeseen liittymisestä oli EU-jäsenyydestä päätettäessä jo tehty ja että sen muodolliseen toimeenpanemiseen tarvittiin vain eduskunnan poliittinen kannanotto joko tiedonannon tai erillisen lakiehdotuksen pohjalta.

Perustuslakivaliokunta asettui kannattamaan lakiehdotusta, joka vastaisi "päätöksenteon merkittävyydelle ja legitimiteetille asetettuja odotuksia". Suuri valiokunta yhtyi tähän näkemykseen. Se perusteli lakiehdotuksen antamista myös sillä, että rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirryttäessä Maastrichtin sopimusta tultaisiin ilmeisesti rikkomaan.

Valtioneuvosto kuitenkin antoi eduskunnalle vain tiedonannon. Perustuslakivaliokunnan enemmistö siunasi pitkin hampain tämän menettelyn, mutta totesi: "Perustuslakivaliokunnan toimialan kannalta tiedonannon puutteena on, että euroalueeseen osallistumisen valtiosääntöoikeudelliset vaikutukset ovat jääneet lähemmin erittelemättä".

Edellä esitetyt perustuslakivaliokunnan kannanotot eivät olleet yksimielisiä, vaan merkittävä vähemmistö edellytti eriävissä mielipiteissään, että päätös olisi tullut tehdä lakiehdotuksen pohjalta ja että siitä olisi tullut järjestää neuvoa-antava kansanäänestys. Lisäksi esitettiin, että peruslakia olisi tullut muuttaa, koska sen mukaan Suomen rahayksikkö oli markka.

Omassa lausunnossani esitin, että euroalueeseen liityttäessä on syntynyt niin vakavia legaalisuus- ja legitimiteettiongelmia, että näiden päätösten pohjalta Suomi ei voi olla mukana täydellisen talous- ja rahaliiton luomisessa euroalueelle. Siksikin Suomen on erottava euroalueesta. Jos täydelliseen talousunioniin halutaan kuitenkin osallistua, tarvitaan kansanäänestys, kuten mm. nykyisen hallituksen pääministeri ja ulkoministeri ovat ennen viime eduskuntavaaleja esittäneet.

Päivi Leino-Sandberg vähätteli lausunnossaan ns. viiden presidentin suunnitelman merkitystä. Hän luonnehti sitä alustaviksi tulevaisuuden vaihtoehdoiksi.

Tosiasiassa komissio on jättänyt esityksen täydellisen talous- ja rahaliiton luomiseksi unionin toimielinten käsiteltäväksi. Eurooppa-neuvosto on viime joulukuussa sitoutunut toimimaan niin, että talous- ja rahaliitto saadaan viimeistellyksi.

Kuulemistilaisuuden lopuksi asian käsittely keskeytettiin. Valiokunta jäi odottamaan talousvaliokunnan lausuntoa.

Kokouksen jälkeen tiedustelin valiokunnan puheenjohtajalta Annika Lapintieltä, milloin valiokunta jatkaa asiantuntijoiden kuulemista, jotta me aloitteen tekijät voisimme ehdottaa kuultavaksi sitä puoltavia asiantuntijoita. Sain kuulla, ettei asiantuntijoiden kuulemista ole ollut tarkoitus jatkaa, mutta sitä voidaan harkita.

Toivon, että perustuslakivaliokunta jatkaisi asiantuntijoiden kuulemista. Erityisesti olisi tarpeen selvittää pääasiaa eli sitä, millaisia vaikutuksia täydellisen talous- ja rahaliiton luomisella olisi Suomen taloudelliseen ja valtiolliseen itsenäisyyteen ja kuinka sen toteuttaminen olisi sovitettavissa yhteen Suomen perustuslain kanssa.

Perustuslakivaliokunnan kokouksen jälkeen kysyin kokousta seuranneelta talousvaliokunnan puheenjohtajalta Kaj Turuselta, milloin hänen valiokuntansa järjestää julkisen kuulemistilaisuuden. Sain kuulla, ettei sellaista ole ajateltu toteuttaa. Toivon, että kuulemistilaisuus järjestetään, sillä euroeron painavimmat ja kiireellisimmät perustelut liittyvät talouteen ja talouspolitiikkaan. Paikalle pitäisi saada myös euroeroa puoltavia asiantuntijoita.

Eilinen perustuslakivaliokunnan kuulemistilaisuudesta tehdyn videotallenteen voit katsoa tästä linkistä.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu